Hyppää pääsisältöön

1990-luvun lama kaatoi pankkeja ja ihmisiä

"No me ollaan suoraan sanoen kusessa", toteaa kansanedustaja Jörn Donner. Vuosi on 1991 ja Suomi pyristelee laman kourissa. Arvo Tuomisen toimittama A-studion raportti näyttää lamanaikaiset tunnelmat muuan muassa sijoitusneuvojan, työntekijän, eläkeläisen ja työnantajan silmin.

1980-luvun talouskasvun huumasta ei ollut enää tietoakaan vuonna 1991. Kun vielä 80-luvun puolivälissä Suomi oli hintatasoltaan länsimaiden keskitasoa, niin kesäkuussa -91 Suomi oli maailman kallein maa ja vuoden lopussa työttömiä oli enemmän kuin koskaan, yli 340 000.

Lappilaisen hirvenmetsästysporukan miehet ovat vaitonaisia, 46 miehestä suurin osa on ilman työtä. Helsingissä tatuoijana työskentelevä Diego oli toistaiseksi säilyttänyt työpaikkansa, mutta huomasi laman vaikutuksen mm. siinä ettei ollut varaa pieniinkään huvituksiin, kuten oluella käymiseen.

Työttömyydestä kantoi huolta myös ohjelmassa haastateltu lainopin kandidaatti Reino Lunden, joka muotoili asian näin: "Nuoret miehet, jotka ei saatana saa mistään työtä, ne on niin perkeleen katkeria. Ne jotka ei jaksa metsästää, kalastaa ja nussia, ne on hirressä".

Rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta seurannut pankkien liiallinen luotonanto ja luotonotto johti koko kansantalouden ylikuumenemiseen ja pankkikriisiin. Valuuttapaon vuoksi jouduttiin marraskuussa 1991 pakkodevalvaatioon, jota oheisessa reportaasissa vasta ounastellaan.

Pankit ilmoittivat julkisuudessa miltei päivittäin uusista luottotappioista. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin SKOPin maksuvalmius romahti lopullisesti 19. syyskuuta 1991, kun muut pankit eivät enää ostaneet sen sijoitustodistuksia. Jotta koko pankkijärjestelmä ei sortuisi, Suomen Pankki otti SKOPin haltuunsa.

Pelastusarmeijan huoltotyön esimies Kaj Silander kertoo monen turvautuvan leipäjonoihin. Toimittaja Tuomisen kysyessä syytä siihen, miksei hyvinvointivaltion sosiaaliturvajärjestelmä toimi, Silander tuumaa, että muutos on tapahtunut niin nopeasti, ettei kukaan ole ehtinyt siihen reagoimaan.

Konkurssit ajoivat ihmisiä myös itsemurhiin. Toimittaja tivaa Reino Lundenilta syytä tähän. Lunden toteaa, että ihmisen taloudellinen pärjääminen on niin sidoksissa yhteiskunnalliseen arvostukseen ja sitä kautta omanarvontuntoon. Tappiosta seuraavat henkiset ongelmat luovat paineita perhesuhteisiin ja ajavat ihmistä entistä suurempaan ahdinkoon.

Joillekin lamasta oli iloakin. Esimerkiksi vanhoja asuntoja nuorisoasunnoiksi kunnostavalla Oranssi ry:llä meni hyvin, järjestöläisten ei tarvinnut vallata taloja, sillä pankit tarjosivat heille niitä oma-aloitteisesti.

Omien etujen ja asioiden ajaminen halvautti kansanedustaja Jörn Donnerin mielestä päätöksentekoa. Ay-liikkeet ja hallitus eivät hänen mielestään puhaltaneet yhteiseen hiileen. "Suomi sukeltaa niin syvälle, ettei sitä tällä hetkellä kukaan tiedä", ounasteli Donner ja jatkoi: "On tulossa todellinen romahdus".

Synkkien näkymien keskellä Donner kuitenkin muistutti, että nyt tarvitaan ihmisten innostamista ja kannustamista ja peräänkuulutti presidentti Mauno Koivistolta rohkaisun sanoja kansalle.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto