Hyppää pääsisältöön

1990-luvun lama kaatoi pankkeja ja ihmisiä

"No me ollaan suoraan sanoen kusessa", toteaa kansanedustaja Jörn Donner. Vuosi on 1991 ja Suomi pyristelee laman kourissa. A-studion raportti näyttää lamanaikaiset tunnelmat mm. sijoitusneuvojan, työntekijän, eläkeläisen ja työnantajan silmin.

1980-luvun talouskasvun huumasta ei ollut enää tietoakaan vuonna 1991. Kun vielä 80-luvun puolivälissä Suomi oli hintatasoltaan länsimaiden keskitasoa, niin kesäkuussa -91 Suomi oli maailman kallein maa ja vuoden lopussa työttömiä oli enemmän kuin koskaan, yli 340 000.

Lappilaisen hirvenmetsästysporukan miehet ovat vaitonaisia, 46 miehestä suurin osa on ilman työtä. Helsingissä tatuoijana työskentelevä Diego oli toistaiseksi säilyttänyt työpaikkansa, mutta huomasi laman vaikutuksen mm. siinä ettei ollut varaa pieniinkään huvituksiin, kuten oluella käymiseen.

Työttömyydestä kantoi huolta myös ohjelmassa haastateltu lainopin kandidaatti Reino Lunden, joka muotoili asian näin: "Nuoret miehet, jotka ei saatana saa mistään työtä, ne on niin perkeleen katkeria. Ne jotka ei jaksa metsästää, kalastaa ja nussia, ne on hirressä".

Rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta seurannut pankkien liiallinen luotonanto ja luotonotto johti koko kansantalouden ylikuumenemiseen ja pankkikriisiin. Valuuttapaon vuoksi jouduttiin marraskuussa 1991 pakkodevalvaatioon, jota oheisessa reportaasissa vasta ounastellaan.

Pankit ilmoittivat julkisuudessa miltei päivittäin uusista luottotappioista. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin SKOPin maksuvalmius romahti lopullisesti 19. syyskuuta 1991, kun muut pankit eivät enää ostaneet sen sijoitustodistuksia. Jotta koko pankkijärjestelmä ei sortuisi, Suomen Pankki otti SKOPin haltuunsa.

Pelastusarmeijan huoltotyön esimies Kaj Silander kertoo monen turvautuvan leipäjonoihin. Toimittajan kysyessä syytä siihen, miksei hyvinvointivaltion sosiaaliturvajärjestelmä toimi, Silander tuumaa, että muutos on tapahtunut niin nopeasti, ettei kukaan ole ehtinyt siihen reagoimaan.

Konkurssit ajoivat ihmisiä myös itsemurhiin. Toimittaja tivaa Reino Lundenilta syytä tähän. Lunden toteaa, että ihmisen taloudellinen pärjääminen on niin sidoksissa yhteiskunnalliseen arvostukseen ja sitä kautta omanarvontuntoon. Tappiosta seuraavat henkiset ongelmat luovat paineita perhesuhteisiin ja ajavat ihmistä entistä suurempaan ahdinkoon.

Joillekin lamasta oli iloakin. Esimerkiksi vanhoja asuntoja nuorisoasunnoiksi kunnostavalla Oranssi ry:llä meni hyvin, järjestöläisten ei tarvinnut vallata taloja, sillä pankit tarjosivat heille niitä oma-aloitteisesti.

Omien etujen ja asioiden ajaminen halvautti kansanedustaja Jörn Donnerin mielestä päätöksentekoa. Ay-liikkeet ja hallitus eivät hänen mielestään puhaltaneet yhteiseen hiileen. "Suomi sukeltaa niin syvälle, ettei sitä tällä hetkellä kukaan tiedä", ounasteli Donner ja jatkoi: "On tulossa todellinen romahdus".

Synkkien näkymien keskellä Donner kuitenkin muistutti, että nyt tarvitaan ihmisten innostamista ja kannustamista ja peräänkuulutti mm. presidentti Mauno Koivistolta rohkaisun sanoja kansalle.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.

  • Tutkija ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila nousi näkymättömistä suosikiksi

    Suosikkikirjailija on myös palkittu tieteilijä ja kääntäjä.

    Virpi Hämeen-Anttila on tutkija, kääntäjä ja Suomen luetuimpia kirjailijoita. Hänet on palkittu työstään muun muassa miehensä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa Eino Leinon palkinnolla vuonna 2002. Mistä Hämeen-Anttilan matka taustajoukoista eturiviin oikein alkoi? Ella Tiaisen vuonna 2007 ohjaamassa henkilökuvassa pureudutaan Hämeen-Anttilan sielunmaisemaan sekä matkaan taustajoukoista suosikkikirjailijaksi.

  • Viherpeukalo-televisiosarja opasti aloittelijaa puutarhanhoidon saloihin – tekijät muistelevat

    Viherpeukalo-televisiosarja perehdytti puutarhanhoitoon

    Sipulikasveja, harventamista, omenapuun oksien leikkaamista, maan muokkausta, ruusujen istuttamista ja paljon muuta nähtiin TV2:n puutarhaohjelmasarjassa Viherpeukalo vuosina 1986–1998. Sarjan monivuotinen juontajapari toimittaja Tarja Flemming ja ylipuutarhuri Arno Kasvi muistelevat lämmöllä sarjan tekemistä ja sen saamaa vastaanottoa. Katso sarjan jaksoja Areenassa.