Hyppää pääsisältöön

90-luvun lama kaatoi pankkeja ja ihmisiä

"No me ollaan suoraan sanoen kusessa", toteaa kansanedustaja Jörn Donner. Vuosi on 1991 ja Suomi pyristelee laman kourissa. A-studion raportti näyttää lamanaikaiset tunnelmat mm. sijoitusneuvojan, työntekijän, eläkeläisen ja työnantajan silmin.

1980-luvun talouskasvun huumasta ei ollut enää tietoakaan vuonna 1991. Kun vielä 80-luvun puolivälissä Suomi oli hintatasoltaan länsimaiden keskitasoa, niin kesäkuussa -91 Suomi oli maailman kallein maa ja vuoden lopussa työttömiä oli enemmän kuin koskaan, yli 340 000.

Lappilaisen hirvenmetsästysporukan miehet ovat vaitonaisia, 46 miehestä suurin osa on ilman työtä. Helsingissä tatuoijana työskentelevä Diego oli toistaiseksi säilyttänyt työpaikkansa, mutta huomasi laman vaikutuksen mm. siinä ettei ollut varaa pieniinkään huvituksiin, kuten oluella käymiseen.

Työttömyydestä kantoi huolta myös ohjelmassa haastateltu lainopin kandidaatti Reino Lunden, joka muotoili asian näin: "Nuoret miehet, jotka ei saatana saa mistään työtä, ne on niin perkeleen katkeria. Ne jotka ei jaksa metsästää, kalastaa ja nussia, ne on hirressä".

Rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta seurannut pankkien liiallinen luotonanto ja luotonotto johti koko kansantalouden ylikuumenemiseen ja pankkikriisiin. Valuuttapaon vuoksi jouduttiin marraskuussa 1991 pakkodevalvaatioon, jota oheisessa reportaasissa vasta ounastellaan.

Pankit ilmoittivat julkisuudessa miltei päivittäin uusista luottotappioista. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin SKOPin maksuvalmius romahti lopullisesti 19. syyskuuta 1991, kun muut pankit eivät enää ostaneet sen sijoitustodistuksia. Jotta koko pankkijärjestelmä ei sortuisi, Suomen Pankki otti SKOPin haltuunsa.

Pelastusarmeijan huoltotyön esimies Kaj Silander kertoo monen turvautuvan leipäjonoihin. Toimittajan kysyessä syytä siihen, miksei hyvinvointivaltion sosiaaliturvajärjestelmä toimi, Silander tuumaa, että muutos on tapahtunut niin nopeasti, ettei kukaan ole ehtinyt siihen reagoimaan.

Konkurssit ajoivat ihmisiä myös itsemurhiin. Toimittaja tivaa Reino Lundenilta syytä tähän. Lunden toteaa, että ihmisen taloudellinen pärjääminen on niin sidoksissa yhteiskunnalliseen arvostukseen ja sitä kautta omanarvontuntoon. Tappiosta seuraavat henkiset ongelmat luovat paineita perhesuhteisiin ja ajavat ihmistä entistä suurempaan ahdinkoon.

Joillekin lamasta oli iloakin. Esimerkiksi vanhoja asuntoja nuorisoasunnoiksi kunnostavalla Oranssi ry:llä meni hyvin, järjestöläisten ei tarvinnut vallata taloja, sillä pankit tarjosivat heille niitä oma-aloitteisesti.

Omien etujen ja asioiden ajaminen halvautti kansanedustaja Jörn Donnerin mielestä päätöksentekoa. Ay-liikkeet ja hallitus eivät hänen mielestään puhaltaneet yhteiseen hiileen. "Suomi sukeltaa niin syvälle, ettei sitä tällä hetkellä kukaan tiedä", ounasteli Donner ja jatkoi: "On tulossa todellinen romahdus".

Synkkien näkymien keskellä Donner kuitenkin muistutti, että nyt tarvitaan ihmisten innostamista ja kannustamista ja peräänkuulutti mm. presidentti Mauno Koivistolta rohkaisun sanoja kansalle.

Teksti: Heidi Sommar

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.