Hyppää pääsisältöön

1990-luvun lama kaatoi pankkeja ja ihmisiä

"No me ollaan suoraan sanoen kusessa", toteaa kansanedustaja Jörn Donner. Vuosi on 1991 ja Suomi pyristelee laman kourissa. Arvo Tuomisen toimittama A-studion raportti näyttää lamanaikaiset tunnelmat muuan muassa sijoitusneuvojan, työntekijän, eläkeläisen ja työnantajan silmin.

1980-luvun talouskasvun huumasta ei ollut enää tietoakaan vuonna 1991. Kun vielä 80-luvun puolivälissä Suomi oli hintatasoltaan länsimaiden keskitasoa, niin kesäkuussa -91 Suomi oli maailman kallein maa ja vuoden lopussa työttömiä oli enemmän kuin koskaan, yli 340 000.

Lappilaisen hirvenmetsästysporukan miehet ovat vaitonaisia, 46 miehestä suurin osa on ilman työtä. Helsingissä tatuoijana työskentelevä Diego oli toistaiseksi säilyttänyt työpaikkansa, mutta huomasi laman vaikutuksen mm. siinä ettei ollut varaa pieniinkään huvituksiin, kuten oluella käymiseen.

Työttömyydestä kantoi huolta myös ohjelmassa haastateltu lainopin kandidaatti Reino Lunden, joka muotoili asian näin: "Nuoret miehet, jotka ei saatana saa mistään työtä, ne on niin perkeleen katkeria. Ne jotka ei jaksa metsästää, kalastaa ja nussia, ne on hirressä".

Rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta seurannut pankkien liiallinen luotonanto ja luotonotto johti koko kansantalouden ylikuumenemiseen ja pankkikriisiin. Valuuttapaon vuoksi jouduttiin marraskuussa 1991 pakkodevalvaatioon, jota oheisessa reportaasissa vasta ounastellaan.

Pankit ilmoittivat julkisuudessa miltei päivittäin uusista luottotappioista. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin SKOPin maksuvalmius romahti lopullisesti 19. syyskuuta 1991, kun muut pankit eivät enää ostaneet sen sijoitustodistuksia. Jotta koko pankkijärjestelmä ei sortuisi, Suomen Pankki otti SKOPin haltuunsa.

Pelastusarmeijan huoltotyön esimies Kaj Silander kertoo monen turvautuvan leipäjonoihin. Toimittaja Tuomisen kysyessä syytä siihen, miksei hyvinvointivaltion sosiaaliturvajärjestelmä toimi, Silander tuumaa, että muutos on tapahtunut niin nopeasti, ettei kukaan ole ehtinyt siihen reagoimaan.

Konkurssit ajoivat ihmisiä myös itsemurhiin. Toimittaja tivaa Reino Lundenilta syytä tähän. Lunden toteaa, että ihmisen taloudellinen pärjääminen on niin sidoksissa yhteiskunnalliseen arvostukseen ja sitä kautta omanarvontuntoon. Tappiosta seuraavat henkiset ongelmat luovat paineita perhesuhteisiin ja ajavat ihmistä entistä suurempaan ahdinkoon.

Joillekin lamasta oli iloakin. Esimerkiksi vanhoja asuntoja nuorisoasunnoiksi kunnostavalla Oranssi ry:llä meni hyvin, järjestöläisten ei tarvinnut vallata taloja, sillä pankit tarjosivat heille niitä oma-aloitteisesti.

Omien etujen ja asioiden ajaminen halvautti kansanedustaja Jörn Donnerin mielestä päätöksentekoa. Ay-liikkeet ja hallitus eivät hänen mielestään puhaltaneet yhteiseen hiileen. "Suomi sukeltaa niin syvälle, ettei sitä tällä hetkellä kukaan tiedä", ounasteli Donner ja jatkoi: "On tulossa todellinen romahdus".

Synkkien näkymien keskellä Donner kuitenkin muistutti, että nyt tarvitaan ihmisten innostamista ja kannustamista ja peräänkuulutti presidentti Mauno Koivistolta rohkaisun sanoja kansalle.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto