Hyppää pääsisältöön

Haaveissa siintää lentoemännän ammatti

Lentoemäntien kouluttaminen alkoi Suomessa 1947, kun Aero järjesti ensimmäisen lentoemäntäkurssin. Kurssille tuli suoranainen ryntäys, ja 270 toiveikkaan joukosta valittiin vain kuusi onnellista. Lentoemäntäkoulutuksen varhaisina vuosina fyysinen soveltuvuus oli tärkeää, mutta tänä päivänä myös kielitaito ja kokemus asiakaspalvelusta ovat arvostettuja.

Kun lentokone nousee ilmaan, alkaa lentoemännän työn kiireisin vaihe, sillä lentoemännät huolehtivat matkustajien turvallisuudesta ja hyvinvoinnista lennon aikana.

"Lentoemännän ammatti on vaativa palveluammatti", toteaakin kokenut ammattilainen.

Jo lentoemäntäkoulutuksen alkuvuosina korostettiin hyvää fyysistä kuntoa ja fyysistä soveltuvuutta alalle. Edustava ulkonäkö ja kielitaito ovat aina olleet tärkeitä ominaisuuksia, mutta tänä päivänä etusijalla ovat kielitaito ja kokemus asiakaspalvelutehtävistä.

Moni lentoemäntä luopui alan varhaisvuosina ammatistaan työn raskauden ja työskentelyolosuhteiden vaativuuden takia. Myös nykykoneissa työ on hyvin kiireistä ja usein fyysisesti raskasta, eivätkä esimerkiksi aikaerolennot sovellu kaikille. Hyvä peruskunto onkin tärkeä seikka. Erilaiset liikuntaharrastukset niin kotona kuin ulkomaillakin ovat keskeisellä sijalla lentoemännän vapaa-ajan harrastuksista.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto