Hyppää pääsisältöön

Kuntokakkonen – liikuntavalistusta 70-luvulta

Suomen Kuntourheiluliiton valistusohjelma Kuntokakkonen valisti katsojille liikunnan ja terveellisen ravinnon ilosanomaa 70-luvun lopulla. Terveellisistä elämäntavoistaan kertoivat mm. juoksija Lasse Viren ja Miss Eurooppa Riitta Väisänen.

"Mie oon niin liikkuvaista sorttia", Riitta Väisänen perusteli liikuntaharrastustaan vuonna 1978 valmistuneessa ohjelmassa. Miss Eurooppa liikkui jo tuolloin mieluiten hevostensa kanssa. Ohjelmassa nähdäänkin hulmuavahiuksinen hevostyttö ratsunsa selässä. Urheiluneuvoston puheenjohtaja Matti Ahde puolestaan totesi liikunnan olevan jopa valttämätöntä ihmisen fyysisen ja psyykkisen kunnon kannalta. "Minun on harrastettava liikuntaa jo virankin puolesta", Ahde totesi tenniksen peluun lomassa.

Kuntokakkonen opasti katsojia myös terveellisen ruokavalion saloihin. Keltaiseen verryttelypukuun sonnustautunut Lasse Viren kertoi ruokavalionsa koostuvan aivan tavallisesta, monipuolisesta kotiruuasta. "Syön, mitä nyt eteen sattuu", hän kuvaili huippu-urheilijan ruokavaliotaan. Professori Ilkka Vuori opasti Kuntokakkosen ravinto-osiossa, kuinka toimistotyöntekijän tulisi syödä. Vuori havainnollisti oikeita ruokailutottumuksia ateriaesimerkkien avulla.

Missi ja valokuvamalli Riitta Väisänen ei tunnustanut noudattavansa mitään tiettyä ruokavaliota. "Katselen kyllä aina lehdistä kaloritaulukoita, mutta eipä ole tullu koskaan noudatettua" Myöskään Riitan hevonen ei tuntunut noudattavan kovinkaan tarkkaa ruokavaliota. Miss Eurooppa nimittäin tarjoili eläinystävälleen kokonaisen täytekakun Liikunta ja ravinto -jakson alussa.

Kuntokakkonen-ohjelmasarja esitteli suomalaisille ravitsemuksen lisäksi muun muassa liikunnan eri osa-alueita, liikunnan motiiveja ja liikunnan yhteiskunnallista merkitystä.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto