Hyppää pääsisältöön

Silmät huijaavat meitä koko ajan

Pidätkö itseäsi tarkkaavaisena? Katso siis allaoleva video, jossa Hertfordshiren yliopiston psykologian professori Richard Wiseman esittää korttitempun ja kiinnitä erityistä huomiota väreihin.

Teille kärsimättömille, jotka loikkasitte videon yli etsimään selitystä: menkää takaisin ja klikatkaa play-ikonia. Muuten loppujutussa ei ole mitään tolkkua.

Teille, jotka katsoitte videon: aikamoista, eikö? Ilmiön nimi on muutossokeus ja se on erinomainen esimerkki siitä, miksi ihmisen ei pitäisi luottaa omiin silmiinsä – vaikka sananlasku sanookin toista.

Sen lähisukulainen on vielä hämmästyttävämpi asia: inattentional blindness eli tarkkaamattomuussokeus. Montako kertaa valkopukuiset pelaajat syöttävät koripallon toisilleen tässä videossa?

Joukkoon kuuluu vielä kolmas kaveri nimeltään attentional blink, tarkkaavaisuuden räpäys. Yritä huomata ensin sydänsymboli ja sitä seuraava ympyrä.

Apua apua, aivoni puijaavat minua!

Gorillavideo on varsin kuuluisa, joten olit saattanut nähdä sen jo aiemmin ja tiesit, mitä on tulossa. Mikäli näit videon ensi kertaa ja silti kiinnitit huomiota gorillaan, onnittelut. Testin kehittäneiden tutkijoiden Daniel Simonsin ja Christopher Chabrisin mukaan nimittäin puolet ihmisistä ei huomaa kuvan poikki tallustelevaa eliötä.

Puolet! Puolet ihmisistä ei huomaa, kun jotain perinjuurin kummallista tapahtuu heidän silmiensä edessä. Itse asiassa kaikissa kolmessa ilmiössä on tavalla tai toisella kyse siitä, että havaitsemme jotain mutta emme silti näe sitä. Se on epämiellyttävä tunne, sillä ihmisinä koemme maailman jatkuvana, ilman katkoksia.

Tulee mieleen lapsuuden kuvitelmat siitä, että maailmankaikkeus katoaa, kun räpsäyttää silmiä. Miten voi samaan aikaan nähdä ja olla näkemättä? Mitä täällä oikein tapahtuu?

Pitää määritellä vähän termejä. Havaitseminen ei ole sama asia kuin näkeminen, sillä niiden välissä on rajoittavana tekijänä tarkkaavaisuus. On viitteitä siitä, että tarkkaamattomuussokeudessa ihminen kyllä jollain tavalla havaitsee kohteen, mutta ei tule siitä tietoiseksi.

Kyse ei siis ole ehkä niinkään havaintoharhasta, vaan todellinen illuusio tapahtuu oikeastaan kognition tasolla, tiivistää Simonsin ja Chabrisin kirjan arvioinut Jason G. Goldman. Luulemme huomaavamme, jos näkökentässämme tapahtuu jotain, mutta se on harhaa. Ehkä meidän pitäisi oppia, ettemme voi aina luottaa havaintoihimme. Ehkä meidän pitäisi oppia nöyryyttä, esittää Yalen yliopiston psykologian ja kognitiotieteen professori Paul Bloom.

Tässä sitä sitten ollaan, aivojemme uhreina kaikki tyynni. Ikuisestiko pitää pelätä, että gorillat ryntäilevät näkökentän halki eikä sitä tule koskaan huomanneeksi? Eikö kukaan voi tehdä asialle mitään?

– On todettu selvästi, että tietyn alan asiantuntijoilla on vähemmän tarkkaamattomuussokeutta, kun tehdään heidän erikoisalansa kokeita, sanoo akatemiatutkija ja kognitiivisen psykologian dosentti Mika Koivisto Turun yliopistosta.

Vaikuttaisi siis siltä, että tarkkaavaisuuden määrä on rajallinen, mutta sitä voi kehittää. Mitä paremmaksi tulee tietyssä tehtävässä, sitä vähemmän tarkkaavaisuutta kuluu ja sitä enemmän jää resursseja vahtia maailmaa ja siellä mahdollisesti tallustavia gorilloja.

Onneksi on elokuva

On eräs ihmisryhmä, joka on hyvin iloinen tarkkaavaisuutemme rajoituksista, nimittäin elokuvantekijät. Katsojien hienovarainen ohjailu on ollut yksi Hollywoodin ihanteista sen alkuajoista asti. Näkymätön leikkaus, jossa pyritään piilottamaan vaihdokset kahden eri aikaan kuvatun otoksen välillä, on siitä selkein esimerkki.

Jos sinulla on 45 minuuttia aikaa, voit harjoitella leikkausten tunnistamista ja edistää tiedettä osallistumalla Lontoon yliopiston tutkijoiden kokeeseen. Tehtävänä on painaa välilyöntiä aina kun huomaat leikkauksen.

Katsetta voi ohjailla myös kuvan sisällä. Itse asiassa tämän jutun alussa nähtyä korttitemppuvideota on käytetty silmänliiketutkimuksessa. Se näyttää varsin havainnollisesti, miksi värinvaihdoksia on hankala huomata: koska kaikki kiinnittävät huomionsa toisaalle, lähinnä kasvoihin, käsiin ja kortteihin.

Kuva: Thomas Leuthard, CC BY 2.0

Kommentit
  • Ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen

    Menemmekö Marsiin vai asteroideille, kun Maassa ei voi elää?

    Astrobiologia on kiinnostunut meidän kaltaisen elämän löytämisestä avaruudesta. Mutta voisiko Maan elämä siirtyä avaruuteen ja pärjätä siellä? Tarjoavatko Mars ja asteroidit olosuhteet, joihin ihminen levittäytyy? Mitä elämä vaatii jatkuakseen avaruudessa? Tästä puhuvat dosentti Kirsi Lehto ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen astrobiologiaa-sarjassa.

  • Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan – Aivotutkijan 5 vinkkiä keskittymiskyvyn elvyttämiseen

    Aivotutkija Minna Huotilaisen blogi

    Onko niin, että vuorokauden ainut hetki, jolloin mikään PIIP ei keskeytä keskittymistäsi on se aika, jonka nukut? Ja nukutko edes? Mikä on unen laatu, jos aamun ensimmäinen ja illan viimeinen teko on työsähköpostien tarkistus? Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan, jos käytämme niitä näin huonosti. Sinun pitäisi keskittyä, mutta PIIP. Otat puhelimen käteen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Uusimmat sisällöt - Tiede