Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Tuotteita pestään kotimaisiksi mielikuvien voimalla

Suomen lippu
Suomen lippu Kuva: Yle/ Kari Laurla suomen lippu

Missä maassa tehdäänkään Ahma-pesukoneet, Jenkki-purukumit tai Havun mäntysaippuapalat? Kaupassa tutut tuotenimet herättävät mielikuvan kotimaisuudesta. Näin on, vaikka tavaran valmistus olisi siirtynyt ulkomaille. Kun valmistusmaa jätetään kertomatta ja markkinointi hehkuttaa Suomi-imagolla, voidaan puhua tuotteiden pesusta kotimaisiksi.

Kotimaisuus puree: Suomen sadan arvostetuimman brändin listalla on vain 19 kokonaan ulkomaista tuotemerkkiä. Arvostus näkyy tietenkin myynnissä.

Globaalissa maailmassa rajat hämärtyvät. Silloin kotimaisuudesta ja paikallisuudesta haetaan turvallisuuden tunnetta. Näin on kaikissa maissa, ei vain Suomessa.

Made in Finland?

Luulemmeko ostavamme Suomessa tehtyä tavaraa, kun nimi on suomalainen? Asiaa testailtiin Helsingin Vuotalon mini-testissä. Pöydässä oli 30 suomalaisella mielikuvalla varustettua tuotetta. Päivän mittaan 13 helsinkiläistä arvuutteli, mitkä tavaroista valmistetaan Suomessa.

Osallistujat arvelivat keskimäärin, että tuotteista 11 oli valmistettu Suomessa. Oikea luku oli kahdeksan. Helsinkiläisten arviot eivät siis asuneet pahasti yläkanttiin. Heidän epäilynsä kasvoivat kuitenkin tuote tuotteelta. Kaupassa ostotilanne on aivan toisenlainen.

Testin tavaroiden valmistusmaat löytyvät sivun lopusta.

Nostalgista poljentaa

Vuotalossa polkupyörät herättivät nostalgisia tunteita. Moni arveli Nopsaa ja Helkaman lasten Jopoa täysin kotimaisiksi.

Nopsa on nykyään Keskon Intersportin oma brändi. Pyörät kootaan Kiinassa tai Taiwanissa. S-ryhmäkin hyödyntää perinteisen merkin imagoa: Jupiter on SOK:n vanha merkki, jota tehtiin Suomessa 80-luvulle asti. Merkki elvytettiin v. 2007. Nykyään Jupiterit tulevat Turkista.

Helkama on mutkikkaampi tapaus. Vuotalon testissä oli mukana Helkaman lasten Jopo. Lasten Jopot tulevat Aasiasta. Ulkomailla valmistetaan kaikkiaan kolmasosa Helkaman myymistä pyöristä. Helkaman Made in Finland-logolla varustetut pyörät vain kootaan Suomessa. Mutta monet Helkaman mallit, kuten aikuisten perus-Jopo tehdään vielä Suomessa kotimaiseen runkoon. Nämä pyörät tunnistaa Avainlippu-merkistä.

Tunturiakin kaivattiin testiin mukaan. Tunturi-pyörät kootaan nykyään Unkarissa tai muualla hollantilaisen pääomistajan tehtailla Euroopassa. Tunturi on edelleen Suomen tunnetuin polkupyöräbrändi (lähde: Taloustutkimus 1/12).

Lähiruokaa vai ei?

Ruokahyllystä lähes kaikki suomalaiset haluaisivat löytää kotimaista ostettavaa. Ruoan alkuperämaa on kerrottava tuotteissa, jos sen puuttuminen voi johtaa harhaan.

Vaasan Isoäidin pullapitko tulee Tallinnasta.

Useimmiten tietoa valmistusmaasta löytyykin. Mutta kuinka moni lukee pikku präntin?

Vuotalon testissä lähes kaikki arvelivat Vaasan Isoäidin pullapitkoa Suomessa leivotuksi. Pulla tulee Tallinnasta. Mutta ehkä se on eteläsuomalaisille todellista lähiruokaa…

Merkkien kirjoa

Raaka-aineet voivat tulla ulkomailta, vaikka valmistusmaaksi on merkitty Suomi. Ehkä asia selviää pakkausten Avainlipuista tai muista alkuperämerkeistä?

Erilaisia merkkejä on pakkauksissa yhä enemmän. Niiden tuntemus vain on kovin hataralla pohjalla. Vain murto-osa suomalaisista tietää Avainlippu-merkin oikean kotimaisuusasteen (Taloustutkimus 2010). Se on vähintään 50 prosenttia. Kotimaisen työn liitosta kerrotaan kuitenkin, että Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on keskimäärin selvästi tätä korkeampi.

Ruoassa vankempi tae kotimaisuudesta on sininen Joutsenmerkki. Uudistuneessa merkissä lukee myös ”Ruokaa omasta maasta”. Raaka-aineista 75 prosentin on tultava Suomesta. Kaiken joutsenmerkityn lihan, kalan, kananmunan ja maidon sekä yhden ainesosan tuotteiden on oltava sataprosenttisesti suomalaisia.

Raaka-aineet voivat tulla ulkomailta, vaikka valmistusmaaksi on merkitty Suomi.

Vuotalon testissä hämmennystä aiheutti Viljasen luomuviina. Ranskalaisyhtiö pullottaa Suomessa useita viinoja tanskalaisesta etanolista. Viljasen etiketissä lukee ”Made in EU”.

Luomumerkki tai ympäristömerkki eivät kerro tavaran valmistusmaasta. Sen muutama helsinkiläinen Vuotalossa tiesikin.

Tutusta Pirkasta villiin Ahmaan

K-kauppojen oma merkki Pirkka koetaan useimmiten kotimaiseksi. Pirkan imagoa vahvistetaan mainonnalla, ja myynti kasvaakin kohisten. Kuitenkin vain noin puolet Pirkka-tuotteista valmistetaan Suomessa. Tuotteiden valmistusmaa käy kiitettävästi pakkauksista ilmi.

Suurista kodinkoneista löytyi uudenlainen esimerkki ”suomipesusta”: Ahma-kodinkoneet. Nimi kuulostaa suomalaiselta, mutta Suomessa Ahmoja ei ole koskaan valmistettu.

Maahantuoja Kesko ei halunnut kertoa valmistusmaita. Muualta löysin hiukan tietoa: Ahman pesukoneet tehdään Turkissa, jääkaapit Turkissa ja Romaniassa. Ahman liesien, pakastimien tai kuivausrumpujen valmistusmaata en löytänyt millään.

Suunnittelun luvattu maa

Suurin osa vaatteiden valmistuksesta on valunut Suomesta pois aikaa sitten.

Vuotalon testissä moni tiesi, että suurin osa vaatteiden valmistuksesta on valunut Suomesta pois aikaa sitten. Esimerkiksi Rukka, Tutta ja Torstai-nimiset vaatteet valmistetaan Aasiassa. Vaatteissa valmistusmaata ei ole pakko kertoa. Valmistajan, valmistuttajan tai maahantuojan nimi riittää. Mutta vielä Suomessa ommellaankin, kuten alla taulukosta käy ilmi.

Vaikka vaatteet tai moni muu tavara tehdään ulkomailla, useat yritykset ovat säilyttäneet suunnittelun ja testauksen Suomessa. Hyvä niin – mutta se ei oikeuta venyttämään mielikuvaa kotimaisuudesta kuinka pitkälle tahansa.

Tuotemerkki Valmistusmaa,
(suluissa jos ei lue tuotteessa)
Muuta
MAKEISET
Leijona -lakritsipastilli (Suomi, heinäkuuhun 2012 asti)
Jenkki Xylitol Peppermint (Turkki)
Tupla Maxi (Ranska)
Rainbow Pyörre -makeiset Tanska
MUUT ELINTARVIKKEET
Kantolan Safari-keksi Kreikka Kantolan kekseistä n. 90% tehdään Ruotsissa.
Pirkka-kaurakeksi Suomi Kaikista Pirkka-tuotteista noin puolet valmistetaan Suomessa.
Pirkka appelsiinitäysmehu, luomu Suomi
Pirkka mustaherukka-mansikkakeitto Ruotsi
Nalle Manna -mannasuurimot Suomi
Vaasan Isoäidin pitko Viro
Musta Salaneuvos -juusto Viro Valion Suomessa tehdyt maitotuotteet tunnistaa Valio-logosta. Tässä juustossa logoa ei ole.
HK:n Amerikan pekoni Puola
Mehukatti-hedelmävälipala Unkari Mehukatti-mehut valmistetaan Suomessa.
Sunnuntai-vaniljakastike, vaahtoutuva Suomi Avainlippu
Piltti kasvis-broileriseos Suomi Avainlippu
(Nutricia) Muksu-karjalanpata Puola
Viljasen luomuviina (Suomi) / tuotettu EU:ssa
VAATTEET
Finnwear -vauvan body (Kiina) Finnwearin tuotteista 60% tulee Kiinasta ja 7% Suomesta. Syksyllä 2012 suurin osa Finnwearin yöasujen valmistuksesta siirtyy Kiinasta Suomeen.
Napero vauvan body Kiina
Lassi-alushousut Kiina
Marimekko vauvan päähine Ukraina Marimekon vaatteista 25% tehdään Suomessa.
Basic-farkut Suomi Basic on ainoa kokonaan Suomessa valmistettava farkkumerkki. Testissä Avainlippu-kyltti otettiin pois. Kukaan ei tunnistanut tuotetta suomalaiseksi.
Tiklas Tapio paita Liettua
SIIVOUS
Sini-mikrokuitumoppi Eri alihankkijoilta Aasiasta. Sinin liikevaihdosta 80% kertyy Suomessa tehdyistä tuotteista, mutta tuotenimikkeistä vain noin puolet valmistetaan Suomessa.
Havu Mäntysuopa -palasaippua Valmistuttaja Henkel Norden ei kertonut. Pullossa myytävä Havu-Mäntysuopa tehdään Tanskassa (2013 lisäys).
Pirkka-astianpesuaine, hajusteeton Tanska
POLKUPYÖRÄT
Nopsa-polkupyörä (Kiina) Kaikki Nopsa-pyörät tehdään Aasiassa.
Helkama Jopo -lastenpyörä (Taiwan) Kaikista Helkaman myymistä polkupyöristä 2/3 valmistetaan Suomessa.
KODINKONEET
Upo Pesukarhu 2600 (Puola) Upon kodinkoneista liedet valmistetaan Suomessa kesään 2012 asti.
Ahma wm 1000 fanta -pesukone (Turkki)

Elintarviketyöläisten kampanjaan voi ilmoittaa tietoja kotimaiseksi pestyistä elintarvikkeista.

Jutun taittoa päivitetty 25.6.2014

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.