Hyppää pääsisältöön

Laulu Monosen ruumisarkkuliikkeestä heräsi henkiin

Tapio Lipposen (1942–2017) perustama Ruuhkasuomenlaulu-ryhmä virvoitti Muksut-yhtyeen klassikkobiisit uusina sovituksina vuosituhannen vaiheessa. Muksut tuli 1960-luvulla tunnetuksi lauluilla, jotka oli sävelletty mm. Pentti Saarikosken, Jouni Lompolon, Aulikki Oksasen ja muiden kirjailijoiden teksteihin.

Ruuhkasuomenlaulu esitti Vierivät kivet –ohjelmasarjassa 2000-luvun alussa kaikkiaan 21 Lipposen säveltämää ja sovittamaa laulua. Liisankadulla perustuu porarin kertomukseen, jonka runoilija Pentti Saarikoski kuuli pienessä työläiskapakassa. Laulussa mainitun, Helsingin Liisankadulla sijaitsevan hautaustoimiston omistaja Mikko Mononen muutettiin levyversiossa ”Matti Makkoseksi”. Levyn pelättiin muuten jäävän kokonaan vaille radiosoittoa Ylen piilomainontasäännösten johdosta.

Englantilaisten merimiesten laulu perustuu Jouni Lompolon tekstiin. Kuoro on laulanut tämän säestyksettömän merimiesviisun yleensä eri puolille salia hajautuneena ja hiljalleen yhteen kävelevänä joukkona. Laulusta on muodostunut myös jonkinlainen kuoron tunnusmelodia: ”Nyt valkoviiniä pöytään vaan…”

Ilkka Ryömän sanoittama Niityllä missä sirkat soi pohjautuu irlantilaisen Sean O´Caseyn alkuperäistekstiin kesäidyllistä. Aulikki Oksasen Emilia ja Suomi puolestaan on karrikoitu kuvaus viattoman oloisen Emilia-tytön ja varakkaan mutta niin karun Suomi-herran onnahtelevasta suhteesta. Teksti on ajatonta lyriikkaa ihmissuhteista (ohjelmaklipissä runo on virheellisesti merkitty Pentti Saarikosken nimiin).

Arvo Turtiaisen sanoittama Oli joulukuusi, himmeli… on toisenlainen joululaulu, joka kartoittaa joulun tunnelmaa perheessä vähän samaan tapaan kuin Juice Leskisen Sika. Tässä laulussa kuitenkin televisio pelastaa perheen joulutunnelman latistumiselta.

Kaktus-tekstin Lipponen muokkasi radioteatterin kabareeta varten Lassi Sinkkosen runosta Maanpuolustuksen henkinen perusta. Sinkkonen pohtii runossa ”maa”- ja ”puolustus”-sanojen monenlaisia merkityksiä.

Ruuhkasuomenlaulu syntyi 1990-luvun puolivälissä, kun Tapio Lipponen kokosi sukulais- ja ystäväpiiristään pikaisesti ryhmän esittämään joitakin Muksujen aikanaan tunnetuksi tekemiä lauluja pop-taiteen näyttelyssä Helsingin Meilahdessa. Mukana oli jo tuolloin myös Pirjo Bergström.

Vuosien myötä kuoro laajeni niin, että parhaimmillaan siinä oli 14 jäsentä. Kun Yle TV1 ryhtyi kesällä 1999 suunnittelemaan ohjelmasarjaa eläkeikää lähestyville tai eläkkeellä jo oleville, oli luonnollista, että Muksujen vanhaa ohjelmistoa voitaisiin käyttää makasiiniohjelman musiikkiosioina – nyt "Ruuhkiksen" esittämänä.

Teksti: Jaakko Kyläsalo & Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Liisankadulla: Säv. Tapio Lipponen, sov. Tapio Lipponen & Pirjo Bergström, sanat Pentti Saarikoski.
Englantilaisten merimiesten laulu: Säv. T. Lipponen, sov. Tapio Lipponen & Pirjo Bergström, sanat Jouni Lompolo.
Niityllä, missä sirkat soi: Säv. T. Lipponen, sov. Tapio Lipponen & Pirjo Bergström, sanat Ilkka Ryömä. Solistina Eeva Sarvilinna.
Emilia ja Suomi: Säv. T. Lipponen, sov. Tapio Lipponen & Pirjo Bergström, sanat Aulikki Oksanen. Solistina Reija Arola.
Oli joulukuusi, himmeli… : Säv. T. Lipponen, sov. Tapio Lipponen & Pirjo Bergström, sanat Arvo Turtiainen.
Kaktus: Säv. T. Lipponen, sov. Tapio Lipponen & Pirjo Bergström, sanat Lassi Sinkkonen.
Lauluyhtye Muksut syntyi alun perin vuosien 1964-1965 vaihteessa, vaikka varsinaiseksi yhtyeeksi se muotoutui vasta keväällä 1966. Ensimmäinen levytys ilmestyi vuonna 1967. Yhtye esitti ja levytti pääosin Tapio Lipposen säveltämiä, suomalaisten runoilijoiden ja kirjailijoiden teksteihin perustuvia lauluja. Muksujen viimeinen konsertti oli vuonna 1970, ellei lasketa mukaan esiintymistä tupla-cd:n (”Muksujen kootut laulut”) julkistamistilaisuudessa vuonna 1994. Muksuja ja Ruuhkasuomenlaulua yhdistävät siis Tapio Lipponen ja hänen sävellyksensä.
Ruuhkasuomenlaulun voima on Tapio Lipposen kirjoittaman mukaan siinä, että ”porukalla on musisoidessaan hauskaa. Taustalla on vankkaa osaamista niin vakavan kuin kevyenkin musiikin puolelta: cantoresminoresta, nelosia, kukonpoikia, lyraneja ja akademareita, rautalankaroosterseja, yyällää ja eeooällää… Muutama ruuhkislaisista ansaitsee leipänsä päätoimisestikin musiikilla ja musiikista.” Vuonna 2003 kuoro teki cd-levyn Lauluja Liisankadulta, sydämeni pohjasta, johon liittyy myös samanniminen historiikki Muksuista Ruuhkasuomenlauluun nuotteineen.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto