Hyppää pääsisältöön

Pesäpallolla kohotettiin suojeluskuntien sotataitoja

Pesäpallon imago oli lajin lapsuudessa vahvasti maanpuolustushenkinen. Pelin keskeinen levityskanava olivat nuoren valkoisen Suomen suojeluskunnat, joille se ”myytiin” taisteluharjoituksena: pallonheitto vastasi kranaatinheittoa, lyöminen ammuntaa ja pesään heittäytyminen syöksyä tulisuojaan.

Tietolaatikko

Pesäpallon isä Lauri Pihkala toimi sotilasurheilun hallintotehtävissä. Jo ennen sisällissotaa hän peräänkuulutti kansallispeliä, joka ”pyhittää lapsemme tätä maata varten”. Pesäpallohistorioitsija Erkki Laitisen mukaan lajikehittelyn alkuvaiheessa sotilaskasvatustehtävää ei mainittu (tai siitä vaiettiin), mutta vuosien 1917-1918 tapahtumien myötä urheilu samastui yhä vahvemmin maanpuolutuksen kanssa. Sotilasurheilupiirit osallistuivat tiiviisti ensin pitkäpallon ja sitten pesäpallon kehittämiseen. Sekä sotilaat että Tahko itse pitivät peliä tehokkaana sotilaskoulutuksena. Laitinen korostaa, ettei pesäpalloa luotu yksinomaan sotilaskasvatusta silmälläpitäen, mutta sanoo pallonlyönnin olleen ”poikkeuksellisen tiiviisti sidoksissa ajan aatteisiin ja tapahtumiin”. (Erkki Laitinen: Pesäpallo. Kansallispeli 60 vuotta, Suomen Pesäpalloliitto, 1983)

Porvarillisia suojeluskuntia syntyi jo syksyllä 1917, mutta varsinainen suojeluskuntajärjestö perustettiin vuonna 1918 vapaaehtoiseksi maanpuolustusorganisaatioksi. Se oli muodollisesti epäpoliittinen, mutta käytännössä ideologialtaan enemmän tai vähemmän oikeistolainen ja etenkin antibolshevistinen. Valvontakomissio lakkautti suojeluskunnat vuonna 1944.

Pesäpallon kehittäjän Lauri ”Tahko” Pihkalan ajattelussa maanpuolustus ja urheilu liittyivät läheisesti yhteen. Armeijan urheiluohjesäännössä hän määritteli urheilun ”taisteluharjoitukseksi ja leikkisodaksi”, joka on syntynyt ”keihään alla”. Urheilu on ”miellyttävää militarismia”, Tahko toteaa Paavo Noposen tekemässä haastattelussa vuonna 1976.

Tutkija Erkki Vasara kertoo vuonna 1997 tehdyssä radio-ohjelmassa pesäpallon ja hiihdon osuudesta suojeluskuntien urheilutoiminnassa. Urheilua perusteltiin valmistautumisella tulevaan sotaan. ”Pesäpalloa käytettiin urheilullisena simulaattorina sille, mitä tapahtui sitten aikanaan Karjalan metsissä”, Vasara sanoo. Tahko Pihkala perusteli termejä ”haavoittuminen” ja ”kuolema” mm. sillä, että niiden käyttö opetti nuoria sotilaita olemaan pelkäämättä näitä asioissa tulevissa taisteluissa. Vasaran mukaan monet Pihkalan perusteluista saattoivat olla yksinkertaisesti myyntipuhetta, jolla suojeluskunnat saatiin innostumaan pelistä.

Pesäpallon militaristinen menneisyys on aina silloin nostettu esiin. Toimittaja Eero Silvasti lainasi vuonna 1982 tv-pakinassaan professori Helge Nygrenin kuvausta lajin sotilaallisista piirteistä: ”Perimmiltään pesäpallo on liikuntasotaa. Siinä taistellaan alueesta pesä kerrallaan, tavoitteena on päästä linnakkeeseen turvaan. Jos ei pääse, kuolee tai haavoittuu. Pallon lyöminen on tavallaan sulkutulta, jolla turvataan oman juoksijan eteneminen. ” Silvasti toivottaa tuolloin 60 vuotta täyttävälle ”mainiolle kansallispelille” kuitenkin ”pitkää ja varsinkin rauhallista ikää”. Jutun lopuksi esitetään eräänlainen ”remix"-pilavideo sotilaskomennoilla ja taisteluäänillä ryyditetystä pesäpallo-ottelusta.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.