Hyppää pääsisältöön

Kansa hölkkää

"Jotakin sentään 70-luku jättää perinnöksi. Kansa hölkkää", lausui Antero Kekkonen A-studiossa 80-luvun alussa. Ohjelma esitteli suomalaisille uuden ilmiön, massajuoksutapahtumat.

Tietolaatikko

Naistenkymppi syntyi 1984, kun lenkkeilyä harrastava kaveriporukka halusi järjestää juoksutapahtuman, jossa ei kilpailla vaan pidetään yhdessä hauskaa.

Kamera kiertää -ohjelmassa vuonna 1972 porilaisia kannustettiin liikkumaan aivan uudenlaisen kuntoilumuodon avulla. Perinteisen nopeusjuoksukilpailun sijaan järjestettiin liikuntatapahtuma, jonka tarkoituksena oli innostaa kaikentasoisia kuntoilijoita liikkumaan. "Sanottakoon sitä vaikkapa reippailuksi."

80-luvun alun juoksumuoti oli hyvinkin värikästä ja monipuolista. Olipa muutama maratoonari lähtenyt matkaan Marimekon pallopaidassa. Vielä tuolloin juoksu ei ollut ainakaan asiantuntijoiden mielestä koko kansan harrastus. Kansanterveyden professori Eino Heikkisen mielestä tyypillinen lenkkeilyä harrastava henkilö oli korkeasti koulutettu toimihenkilöluokkaan kuuluva suomalainen. Ruumiillista työtä tekevä väestö ei kuulunut tähän hölkkääjäporukkaan. "He tekevät työtä", Heikkinen selvensi A-studio -ohjelmassa vuonna 1980.

Naisten Kymppi oli 90-luvun suosituin juoksutapahtuma. Tapahtuma saavutti osallistujaennätyksensä, kun vuonna 1990 Helsingin Kaivopuistossa kirmasi 32 000 naista. "Naisten Kymppi on myös eroottinen tapahtuma", tutkija Mirja Kalliopuska luonnehti 15-vuotiasta tapahtumaa Kympin Naiset -ohjelmassa vuonna 1998. Filosofian tohtori Esa Saarinen oli myös mukana seuraamassa Naisten Kymppiä samaisena vuonna. "Miesten pitää vain ihailla tätä innostuksen vallassa", Saarinen hehkutti.

Vuonna 1999 valmistuneessa Helsinki City Marathon -dokumentissa seurataan kahden eritasoisen kuntoilijan 42,195 kilometrin mittaista koitosta. Urheilulääkäri Heikki Tikkanen kommentoi juoksijoiden suorituksia ja antaa vinkkejä maratonista haaveileville.

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto