Hyppää pääsisältöön

Kansa hölkkää

"Jotakin sentään 70-luku jättää perinnöksi. Kansa hölkkää", lausui Antero Kekkonen A-studiossa 80-luvun alussa. Ohjelma esitteli suomalaisille uuden ilmiön, massajuoksutapahtumat.

Tietolaatikko

Naistenkymppi syntyi 1984, kun lenkkeilyä harrastava kaveriporukka halusi järjestää juoksutapahtuman, jossa ei kilpailla vaan pidetään yhdessä hauskaa.

Kamera kiertää -ohjelmassa vuonna 1972 porilaisia kannustettiin liikkumaan aivan uudenlaisen kuntoilumuodon avulla. Perinteisen nopeusjuoksukilpailun sijaan järjestettiin liikuntatapahtuma, jonka tarkoituksena oli innostaa kaikentasoisia kuntoilijoita liikkumaan. "Sanottakoon sitä vaikkapa reippailuksi."

80-luvun alun juoksumuoti oli hyvinkin värikästä ja monipuolista. Olipa muutama maratoonari lähtenyt matkaan Marimekon pallopaidassa. Vielä tuolloin juoksu ei ollut ainakaan asiantuntijoiden mielestä koko kansan harrastus. Kansanterveyden professori Eino Heikkisen mielestä tyypillinen lenkkeilyä harrastava henkilö oli korkeasti koulutettu toimihenkilöluokkaan kuuluva suomalainen. Ruumiillista työtä tekevä väestö ei kuulunut tähän hölkkääjäporukkaan. "He tekevät työtä", Heikkinen selvensi A-studio -ohjelmassa vuonna 1980.

Naisten Kymppi oli 90-luvun suosituin juoksutapahtuma. Tapahtuma saavutti osallistujaennätyksensä, kun vuonna 1990 Helsingin Kaivopuistossa kirmasi 32 000 naista. "Naisten Kymppi on myös eroottinen tapahtuma", tutkija Mirja Kalliopuska luonnehti 15-vuotiasta tapahtumaa Kympin Naiset -ohjelmassa vuonna 1998. Filosofian tohtori Esa Saarinen oli myös mukana seuraamassa Naisten Kymppiä samaisena vuonna. "Miesten pitää vain ihailla tätä innostuksen vallassa", Saarinen hehkutti.

Vuonna 1999 valmistuneessa Helsinki City Marathon -dokumentissa seurataan kahden eritasoisen kuntoilijan 42,195 kilometrin mittaista koitosta. Urheilulääkäri Heikki Tikkanen kommentoi juoksijoiden suorituksia ja antaa vinkkejä maratonista haaveileville.

Teksti: Minttu Hahtola

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto