Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Etäluettavat mittarit vaikeuttavat sähkön kilpailutusta

Etäluettavien sähkönmittareiden myötä sähkönsä kilpailuttanut asiakas on heikommassa asemassa kuin sellainen asiakas, joka ei ole kilpailuttanut sähkön myyjäänsä.

Sähkön kilpailutus pitäisi olla helppoa ja siihen Energiamarkkinavirasto meitä kansalaisia kannustaakin, mutta nyt etäluettavien mittareiden aikana sähköyhtiöt ovat keksineet uuden tavan suitsia vapaata kilpailua: Tasaerälaskutus järjestyy vain kanta-asiakkaille eli niille, jotka eivät ole kilpailuttaneet sähkön myyjäänsä.

Mäntsäläläisen Heli Hallikaisen sähkölämmitteiseen omakotitalon sähkölasku nousi tammikuussa aiemmasta 260 eurosta jopa 450 euroon kuussa. Entistä isommat sähkölaskut johtuvat etäluettavasta sähkömittarista, joka asennettiin vuoden kylmimpään aikaan. Kun sähkö laskutetaan joka kuukausi toteutuneen kulutuksen mukaan, kesäkuukausien ja talvikuukausien välistä hintaeroa voi olla monia satoja euroja. Kylmimmän talvikuukauden sähkölasku saattaa nousta moninkertaiseksi verrattuna kesäkuukausiin, vaikka kuusihenkinen perhe on tehnyt kaikkensa säästääkseen sähköä.

- Meillä on ikkunatiivisteet vaihdettu, yösähköllä toimiva vesivaraaja, lämmitetään puulla sekä leivinuunia että takkaa. On jopa tehty energiaremontteja: lisätty talon eristystä eli uudet villat ja uudet tuulensuojalevyt, Hallikainen kertoo.

Koska isossa lapsiperheessä on menoja joka kuukausi paljon, Heli Hallikainen olisi halunnut jatkaa sähkölaskunsa maksamista tasaerissä kuten ennen etäluettavaa mittaria. Se ei kuitenkaan käynyt alueen siirtoyhtiölle Mäntsälän Sähkölle, koska Hallikainen on kilpailuttanut sähkönsä. Mäntsälän Sähkö tarjoaa tasaerälaskutusvaihtoehtoa vain kanta-asiakkailleen, eli niille jotka ostavat niin sähkönsiirron kuin sähköenergiansa Mäntsälän Sähköstä.

- Hän ei ole meidän kanta-asiakas eli hänellä ei ole kanta-asiakasetuja, kertoo Mäntsälän Sähkön markkinointipäällikkö Piia Sydänmaa.

Energiamarkkinaviraston mukaan Mäntsälän Sähkö toimii harmaalla alueella. Virasto epäilee, että Mäntsälän Sähkö saattaa toiminnallaan rajoittaa vapaata kilpailua.

- Jos verkonhaltija tarjoaa tasaerälaskutusta yhden myyjän asiakkaille niin se pitäisi olla sama mahdollisuus kaikkien myyjien asiakkaille. Verkonhaltija suosii ja tosiasiallisesti toiminnallaan sitoo asiakkaan tietyn myyjän asiakkaaksi, eli rajoittaa kilpailua. Tämä on siinä mielessä hyvin kyseenalainen ja laittaa hyvin paljon mietityttämään meitä ja mahdollisesti ruvetaan asiaa tarkemmin jopa tutkimaankin, kertoo Energiamarkkinaviraston ryhmäpäällikkö Antti Paananen Energiamarkkinaviraston Markkinavalvonnasta.

Siirtoyhtiö määrää laskutustahdin

Hallikaisen tilanne on hankala. Myöskään sähkön myyntiosuutta ei voinut maksaa tasaerissä.

- Myyntiyhtiöt on sidottuja siihen miten sähkön siirtoyhtiö ilmoitta lukemat. Näin ei ole myöskään mahdollista silloin sitäkään puolta saada tasaerälaskutukseksi, Hallikainen kertoo.

Energiamarkkinaviraston mukaan jokainen myyjä voi vapaasti päättää laskuttaako asiakkaitaan vai toteutuneen kulutuksen mukaan tai tasaerissä. Käytännössä tilanne saattaa olla eri.

Esimerkiksi Helsingin Energiasta kerrotaan, että siirtoyhtiön valitsema laskutustapa määrää miten myyjäyhtiö laskuttaa. Jos siirtoyhtiö on valinnut reaaliaikaisen laskutuksen, myös myyjä Helsingin Energia laskuttaa reaaliaikaisesti. Kilpailuttaneen kuluttaja tilanne on hankala, sillä siirtoyhtiötä ei voi vaihtaa.

Sähkömarkkinalain koukerot eivät ole helppoja sähköyhtiöillekään. Haastattelun teon jälkeen Mäntsälän sähkö poisti koko tasaerälaskutusmahdollisuuden kaikilta asiakkailtaan, koska yhtiö kohtelee eri siirtoasiakkaitaan eriarvoisesti. Nyt Mäntsälän Sähkössä mietitään kuumeisesti miten tasaserälaskutus saataisiin kaikille asiakkaille mahdolliseksi. Vaikka suurin osa asiakkaiden mittareista onkin uusittu, yhtiön asiakastietojärjestelmä on 15 vuotta vanha, eikä tasaerälaskutus toimi automaattisesti sitä haluaville asiakkaille vanhalla järjestelmällä.

Fortumin etäluenta ei ole reaaliajassa

Vaikka kuluttajien sähkömittarit on pääsääntöisesti vaihdettu etäluettaviksi, eivät sähköyhtiöiden omat tietojärjestelmät ole vielä läheskään valmiit lukemaan asiakkaiden mittareita reaaliaikaisesti.

Järvenpääläinen Jomppa Mustonen asuu Fortumin siirtoaluella. Hän ostaa Vattenfallilta pörssisähköä, jonka hinta määräytyy joka kuukausi erikseen ja näin ollen Vattenfall tarvitsee mittarilukeman kuukausittain. Viime kesänä verkkoyhtiö Fortum asensi etäluettavan mittarin Mustosen kotiin. Lukemien piti kulkea automaattisesti mittarista Fortumiin ja Fortumista Vattenfalliin, mutta toisin kävi.

- Siinä meni neljästä viiteen kuukautta ja sen jälkeen ei enää onnistunutkaan. Sain virhe- ja täydennyslaskuja. Meidän sähkön myyjäyhtiö Vattenfall oli sitä mieltä että ne saa ne lukemat siitä jotenkin huonosti eli mun pitäisi kerran kuussa lähettää heille esimerkiksi tekstiviestillä ne käsin

Näin siis vaikka Mustosella on hieno uusi etäluettava mittari, joka tallentaa tiedon sähkökulutuksesta kaiken aikaa ja on etäyhteydessä verkkoyhtiöönsä.

Syynä on se, että Fortumin tietojärjestelmä lukee siirtoasiakkaidensa etäluettavia mittareita vain kerran kuussa, koska Fortum ei ole saanut uusittua tietojärjestelmäänsä samaan tahtiin kuin Vattenfall. Sähköyhtiöiden pitää päästää niin sanottuun tuntiluentaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Tällä hetkellä niin Fortumissa kuin monessa muussakin sähköyhtiössä etäluettavia mittareita luetaan vain kerran kuussa, koska tietojärjestelmien uusiminen on kesken tai kokonaan tekemättä.

Meillä on edelleen käyttöönottovaihe menossa. 2014 mennessä, eli ens vuosi on vielä aikaa ottaa tää järjestelmä käyttöön, kertoo Fortumin asiakkuuspäällikkö Timo Jutila.

- Ehkä se suurin ongelma on se, että vaatii aika merkittäviä tietojärjestelmämuutoksia. ja ne on vielä keskeneräisiä ja että ne varmasti saadaan toimimaan , että siihen on vienyt aikaa enemmän kuin on ollut tarkoitus, toteaa Energiamarkkinaviraston Paananen.

Myyntiyhtiö myy päiväsähköä siirtoyhtiön yöajalla

Sähkönsä kilpailuttanut saattaa kokea vielä yhden ison yllätyksen. Etäluennan myöstä edullisempi yösähkö ei välttämättä alakaan myyjäyhtiössä ja siirtoyhtiössä samaan aikaan. Kun verkkoyhtiössä on edullisempi yösähköaika, saattaa myyjäyhtiö myydä sähköä kalliimman päiväsähkön hinnalla.

- Voi olla että myyjällä ja verkonhaltijalla on eri määritelmä että mikä on niin sanottua yöaikaa. Osa siitä kulutuksesta minkä asiakas ajatteli, että tapahtui yöajalla niin se tapahtuikin joko myyjän tai verkonhaltijan päiväsähkön hinnalla, Paananen toteaa.

Etäluettavat mittarit olivat EU:n idea. tarkoitus oli saada ihmiset säästämään sähköä. Pelkästään kaikkien mittareiden vaihtaminen on kallis projekti ja sähköyhtiöiden järjestelmien uusiminen vielä kalliimpi. Lopputulos on, että kuluttaja maksaa viulut ja sähkönsä kilpailuttanut kärsii eniten.

Maarit Åström-Kupsanen / Yle Tutkiva Asia / Kuningaskuluttaja

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.