Hyppää pääsisältöön

Euroopan velkakriisi – kuka maksaa?

Kun maailmantalous vasta toipui finanssikriisistä alkoi Euroopasta kuulua huonoja uutisia. Marraskuussa 2010 Irlanti ilmoitti hakevansa EU:n ja kansainvälisten rahoittajien apua selviytyäkseen veloistaan. Portugali ja Kreikka seurasivat perässä, ja pian euromaissa oltiin ennenkokemattoman talouskriisin edessä.

Keväällä 2011 Ulkolinja-ohjelmassa käsiteltiin talouskriisistä seuranneita EU:n velkatalkoita. Saksalaiset olivat kantaneet suurimman osuuden Kreikan, Irlannin ja Portugalin velkatakauksista. "Miksi aina me maksamme?" kysyy Kirschken pariskunta markkinavoimien kohtauspaikalla berliiniläisellä torilla.

Saksa on joutunut maksajaksi, koska sen kansantalous on suurin ja se on hyötynyt ehkä eniten eurosta. Saksan markkinat ovat Euroopassa, samoin huomattava osa saksalaisten pankkien sijoituksista. Silti Deutsche Bankin analyytikko Thomas Mayer ujostelee kertoa, että velkatalkoiden tarkoitus on suojella saksalaisia sijoituksia — niitä on Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa yhteensä yli 435 miljardia euroa. Ekonomistina Mayer ei usko, että Espanja olisi vaarassa, vaikka kaikki muut asiantuntijat, myös espanjalaiset, ovat eri mieltä.

Tukipaketin arvostelijat kysyvät, miksi veronmaksajien pitää kantaa vastuu, miksi tukipaketissa ei ole sijoittajavastuuta. Saksalaisen ekonomistin Markus Kerberin mielestä tukipaketit ovat olleet sijoittajien ovela keino tehdä rahaa.

Talouskomissaari Olli Rehn ja Saksan valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Jörg Asmussen vaativat jäsenmaita – lähinnä Suomea – puolustamaan euroa, joka on heille enemmän kuin raha, valuutta, se on "yhteinen projekti".

BBC haastatteli keväällä 50 eurooppalaista talousasiantuntijaa, yksikään heistä ei uskonut, että Kreikka pystyy maksamaan takaisin velkansa. CEPS-tutkimuslaitoksen (Centre of European Policy Studies) johtaja Daniel Gros sanoo lisälainojen antamisen Kreikalle ja Irlannille olevan rahantuhlausta. Hänen mielestään lainat toimivat vain jos maalla on väliaikainen ongelma, mutta vakaa perusta. Kreikan ja Irlannin talous ei hänen mukaansa ole vakaalla pohjalla.

Suurimman saksalaisen teollisuusliiton IG Metallin ekonomisti Margit Köppen varoittelee aivan toisenlaisesta vaarasta. Kreikan, Irlannin ja Portugalin pelastusohjelmien vaatimat vyönkiristyskuurit edellyttävät pahimmassa tapauksessa palkkojen leikkausta. "Jos palkkoja leikataan Kreikassa ja Portugalissa, siitä tulee normi koko EU:n alueelle, myös Saksaan ja Suomeen", hän sanoo. Saksa on ollut Euroopan huonoin esimerkki sosiaalietujen alasajosta. Siitä kaavaillaan mallia koko Euroopalle ja se on skandaali toteaa Köppen.

Peter Spiegel, Brysselin Financial Timesin toimituspäällikkö, toteaa että seuraava avuntarvitsija voi olla Espanja, joka on euroalueen neljänneksi suurin talous. Toimittaja Vesa Toijosen mukaan yksi varma merkki ongelmista on niiden kieltäminen; "Erittäin epätieteellisen, mutta varman käsityksen mukaan apua tarvitsevan maan talousministeri kieltää ainakin kolmasti avun tarpeen".

Teksti: Heidi Sommar

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto