Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Kuka kuvassa? Metatietojen etsintäkuulutus

Tämä ei ole visa, emme tiedä oikeaa vastausta kysymykseemme. Yritämme joukkoistamisen avulla saada vastauksia puuttuviin tai kadonneisiin tietoihin.

Arkistotyön arkipäivää ovat metatietojen puutteelliset tiedot. Ne voivat estää kuvan näyttämisen tai äänen käyttämisen.

Metatieto on tietoa tiedosta. Se voi tallentua tietokantaan digitaalisen median (esim. kuva- ja äänitiedoston) teknisistä ominaisuuksista automaattisesti tai se voi syntyä manuaalisesti liitännäistietona. Manuaalisuus tarkoittaa sitä, että joku kirjoittaa dokumentille mm. kuvaustietoja.

Tietokantojen hakujärjestelmät toimivat metatietojen avulla. Jos haluamme, että tulevaisuudessa jokin kirjoitus, kuva, ääni tai video on löydettävissä, varminta on liittää siihen riittävästi metatietoa.

Valokuvien osalta merkittävimmät metatiedot ovat kuvan aihe ja kohde: kuka tai mitä kuvassa näkyy, kuka kuvan otti, milloin ja missä.

Muita keskeisiä tietoja ovat esim. kuvauspaikkakunta ja kuvan ottamisen syy eli kuvaajan motiivi ja intentio. Onko kuva esim. dokumentti uutistapahtumasta vai tuotteen tai palvelun markkinointia varten otettu kuva? Olemme nostaneet tähän television vanhoista viihdeohjelmista kertovan kuvan, jossa esiintyy meille mysteeriksi jäänyt henkilö. TV-arkiston pitkäaikaisimmatkaan työntekijät eivät toistaiseksi ole onnistuneet tunnistamaan tässä valokuvassa esiintyvää naishenkilöä.

Etsintäkuulutus Levylautasesta

Alla on valokuva Suomen Television tv-ohjelmasta Levylautanen vuodelta 1963. Kuvassa tuottaja Eino Virtanen (1925-1999) ja tunnistamaton naishenkilö istuvat tv-studiossa pöydän ääressä ja lukevat katsojien kirjeitä. Kuvan otti Matti Ristimäki 28.5.1963. Ohjelmasta on säilynyt TV-arkistossa vain muutamia filmikatkelmia. Näiden lopputeksteissä ei mainita naispuolista juontajaa tai toimittajaa. Levylautanen käsitteli iskelmämusiikkia ja ohjelma koostui musiikkiesityksistä ja artistihaastatteluista. Ohjelmaa tehtiin vuosina 1962-1963.

Kuka on naishenkilö kuvassa?

Tunnistamisen helpottamiseksi tässä naisen kasvot hieman suuremmassa koossa:

Kuka kuvassa?

Tässä kuva negatiivin viitekortista, johon kuvan tiedot on kirjoitettu.

Negatiivin viitekortti

Tässä negatiivikortin kääntöpuoli:

Negatiivikortin kääntöpuoli

Miksi näin käy?

On useita syitä, miksi tietoja on voinut jäädä kirjaamatta.

Tietoa ei ole pidetty tärkeänä: kuva on otettu vain yhtä käyttöä varten, se on ajateltu kertakäyttötuotteeksi. Vasta myöhemmin on ymmärretty kuvassa näkyvän tiedon arvo, etenkin kun ohjelmasta ei ole olemassa kokonaista filmitallennetta.

Kiire, ”palaan tähän myöhemmin”. Ongelma, joka on myös nykypäivää. Ajatellaan, että joskus tulevaisuudessa tulee joutohetki, jolloin merkitsen valokuviini kuvausvuoden ym. tietoja. Aika nopeasti ihminen unohtaa lähiajankin tapahtumat, eikä sitä joutohetkeä sitten koskaan tule.

 

Epäselvät vastuukysymykset: kuka kirjaa tiedot? Esimerkiksi tämän kuvan kohdalla, onko vastuu ollut tiedottajalla, valokuvaajalla vai arkistohenkilökunnalla? Tieto ei ole kulkenut esim. valokuvaajan ja arkistoijan välillä.  Nämä kaksi eivät vain sattuneet kohdakkain, jolloin puuttuva tieto olisi tullut puheeksi. Valokuvaaja on ollut jatkuvasti liikkeellä, on vietetty vapaapäiviä tai sattunut sairaustapauksia kyseisenä ajankohtana. Henkilöt ovat vaihtaneet työpaikkaa tai siirtyneet muihin tehtäviin. 

Käytössä ei ole ollut vakiintuneita dokumentointitapoja, esim. kuvauspäiväkirjoja ei ole käytetty.

Tietoa on voitu pitää itsestäänselvyytenä omana aikanaan: kaikkihan sen nyt tietävät, että siinä on Niilo Tarvajärvi!

Tieto on kadonnut, esimerkiksi valokuvaan liittyvä lehdistölle tarkoitettu kuvateksti on liimattu kuvaan tai viitekorttiin, mutta se on aikojen saatossa irronnut ja kadonnut.

Puuttuva tieto voi estää kuvien käytön tai tehdä sen ainakin hankalaksi. Varsinkin henkilönimien oikeellisuus on ensiarvoisen tärkeää valokuvia julkaistaessa.

Jos tämä kuva tuo muistisi sopukoista esiin nimiä tai muita asiaan liittyviä vihjeitä, kirjaathan ne alla olevaan Kommentit-osaan ja jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Sähköpostiosoite ei näy muille, vaan jää ainoastaan blogin ylläpitäjien tietoon. Kun saamme teiltä nimiehdotuksia, ryhdymme tarkastamaan tietoa eri lähteistä. Oikeaan osuneen tai oikeaan tietoon johtavalle vihjeelle lupaamme lahjan Yle Shopin tuotteista. 

-------------------------

Elävä arkisto valikoi Ylen arkistoista katseltavaa ja kuultavaa nettipalveluunsa. Lähteenä Elävällä arkistolla ovat Ylen radio-, tv- ja valokuva-arkistot sekä Ylen tietopalvelut. Tätä kokonaisuutta kutsutaan Ylessä nimellä Armi. Se on lyhenne sanoista Arkisto-, medianhallinta- ja informaatiopalvelut.

Arkistoja hoitaa noin 100 ammattilaista, jotka arkistoivat, digitoivat, dokumentoivat, restauroivat ja tekevät tiedonhakuja. Me palvelemme Ylen ohjelmantekijöitä tarjoamalla kuvaa ja ääntä Ylen ohjelmantuotantoon. Huolehdimme siitä, että ohjelmat säilyvät ja löytyvät myös tulevaisuuden käyttöjä varten.

Tämä blogikirjoitus on osa Armin dokumentoinnin kehitystiimin toimintaa.  Avoin Yle -hengessä tiimi toivoo yleisöltä apua arkistojen metatietojen täydennykseen. Tiimiin kuuluvat Eila Haikarainen (tämän tekstin kirjoittaja), Marja-Liisa Holstein, Harri Juutinen, Heljä Kajo, Leena Korsumäki, Kirsti Laasonen, Tuula Ruokonen, Pekka Salosaari ja Elina Selkälä.

Kommentit