Hyppää pääsisältöön

Mindfulness - mitä se on?

Mindfulnessin juuret ovat zen-buddhalaisessa meditaatiossa. Kuva: Ada Pykäläniem

 
Mindfulness on.....

  • tietoisuustaitoja, hyväksyvää tietoista läsnäoloa
  • rentoutus- ja stressinhallintamenetelmä
  • meditointia
  • läsnäoloa
  • taitoa pysähtyä ajattelemaan ja kokemaan ympärillä tapahtuvaa
  • aistien herättelyä
  • hetki itselle, itsensä kuuntelemista
  • ajatusten vapaata vaeltamista
  • omien ajatusten hyväksymistä
  • arvostelemattomuutta
  • rakkauden välittämistä itselle, ja sen jälkeen muille
  • asia, jota voi tehdä missä vaan, milloin vaan, miten kauan tai vähän aikaa vaan.

 

Varsinaista suomenkielistä käännöstä ei sanasta vielä ole, joten yleensä myös Suomessa käytetään tätä englanninkielistä versiota. Muita kuvaavia sanontoja ovat tietoisuustaidot ja hyväksyvä tietoinen läsnäolo. Mindfulnessin juuret ovat zen-buddhalaisessa meditaatiossa, mutta kyseessä ei ole uskonto tai ismi, vaan rentoutus- ja stressinhallintamenetelmä.

Kuulostaa tutulta, ei kai tässä nyt keksitä pyörää uudelleen? Ja vielä kaupitella sitä?

Ennakkoluuloistani huolimatta – tai oikeastaan juuri niiden takia – päätän kokeilla metodia ja soitan asiantuntijalle. Avoimin mielin; jospa tässä päätyisi kokemaan ahaa-elämyksen.

Olla, tässä ja nyt

Ensimmäisenä valmentaja ja mindfulness-ohjaaja Heidi Helander-Hyvönen kysyy mikä erityinen asia minua elämässäni stressaa. Syy kysymykseen on se, että jokainen tapaaminen suunnitellaan yksilöllisesti ja lähtökohtana on miettiä mihin asiaan henkilö kaipaa rauhaa ja helpotusta. Helppo nakki, ilman epäilyksen hiventäkään se on työn, opintojen ja perheen yhteensovittaminen; vuorokaudessa pitäisi olla ainakin 30 tuntia, jotta kaikelle riittäisi aikaa.

Heidi Helander-Hyvönen on valmentanut mindfulnessia ammatikseen neljä vuotta. Hän pitää kursseja ja luentoja yrityksille sekä yhteisöille, ja käypä hänen luonaan myös yksityisasiakkaita. Heidillä itsellään on omakohtaista kokemusta menetelmän toimivuudesta.

- Olin vuosia sitten hyvin stressaantunut omassa elämässäni, niin työssä kuin kotona. Söin terveellisesti ja harrastin erilaista liikuntaa, muun muassa juoksua, neljästi-viidesti viikossa, ja silti lihoin lähes parikymmentä kiloa. Olin niin paineistunut, että se vaikutti voimakkaasti jo aineenvaihduntaani, Heidi kertoo kokemastaan. - Aloin tutkia erilaisia stressiin liittyviä asioita ja löydettyäni mindfulnessin, tuntui kuin olisin tullut kotiin.

Heidiä menetelmä auttoi. Kilotkin lähtivät, kun stressitaso pieneni. Nyökyttelen, kuulostaa aivan loogiselta. Mutta miten mindfulness eroaa tavallisista rentoutus- tai meditaatioharjotteista?  Mikä tekee siitä niin erityisen?

mindfulnessissa tarkoitus on huomata, mitä juuri tässä hetkessä tapahtuu ja mitä omassa päässä liikkuu, arvioimatta ja arvostelematta mitään
- Meditaatiossa pyritään yleensä tyhjentämään mieli. Mutta mindfulnessissa tarkoitus on huomata, mitä juuri tässä hetkessä tapahtuu ja mitä omassa päässä liikkuu, arvioimatta ja arvostelematta mitään, Heidi selittää. – Hyväksytään se, että ajatuksia tulee ja menee eikä väkisin yritetä taistella niitä vastaan. Mindfulness on lempeää, sallivaa ja hyväksyvää.

Helander-Hyvösen luona käy kaikenikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia sekä nais- että miesasiakkaita. Tyypillisesti pohditaan omaa elämää pyöreitä vuosia täyttäessä, mitä on saatu aikaan, ovatko unelmat toteutuneet, mitä on odotettavissa, mitä haluan työltä ja perheeltä ja niin edelleen.

- Yksityisasiakkaita on kahdenlaisia. On niitä, jotka käyvät kerran ja hakevat käytännön ohjeita harjoituksiin, ja teemme sitten yhdessä pari erilaista. Sitten on niitä, jotka haluavat pyrkiä johonkin, löytää vastauksia kysymyksiinsä tai vain saada stressiä hallintaan. He käyvät luonani kahdesta neljään kertaa, yleensä muutaman kuukauden välein.

Kuva: Ada Pykäläniemi

Harjoittelua itsensä mukaan

Heidi kehottaa minua ottamaan ryhdikkään, mutta rennon asennon, ja istumaan sohvalla niin, että jalkapohjat koskettavat kokonaan lattiaa. Saan pari sohvatyynyä selkäni tueksi. Suljen silmät ja kuuntelen vain Heidin rauhallista ja turvallista ääntä.

Hengitä syvään. Anna ilman virrata keuhkoihin omaan tahtiin. Rentouta kasvojen lihakset. Posket... otsa.... niska. Rentouta hartiat... kädet... jalat. Tunne, miltä tuntuu jaloissa, kun ne koskevat lattiaa. Miltä tuntuu sormissa. Tuntuuko jossain kohtaa vartaloa lämpöä... vai tuntuuko viileyttä. Tuntuuko jossain ehkä kipua... voit laittaa kätesi siihen, missä kipua on.

Jatkamme muutaman minuutin. Sitten Heidi pyytää aukaisemaan silmät ja kumauttaa puisella palikalla hennosti pientä, metallista ruukkua. Suloisen kumea sointi jää hetkeksi kaikumaan huoneeseen.

Tunnenko rentoutuneeni? Kyllä. Tunnenko kiireen kadonneen? Kyllä. Tunnenko oloni virkeäksi? Jotakuinkin kyllä. Mindfulness siis toimi.

Mutta olenko jo tehnyt tätä itsekseni? Aamuisin suihkussa olen keskittynyt siihen, miten ensimmäiset vesipisarat lämmittävät kasvoja ja liukuvat pitkin kehoa. Seurannut silmät kiinni miten iho kostuu ympäri kehoa, huokonen kerrallaan ja mukautuu veden lämpötilaan.

- Kyllä, se on juuri sitä läsnäolemisen taitoa, Heidi hymyilee. - Sitä voi tehdä missä vaan, milloin vaan ja juuri sen ajan, mikä tuntuu sopivalta. Esimerkiksi äskeistä harjoitetta voi tehdä minuutin tai vaikka puoli tuntia. Itse en koskaan katso kelloa mindfulnessia tehdessäni.

Astun ulos ovesta, vedän syvään henkeä ja annan keväisen auringon hyväillä poskiani. Olo on suhteellisen tyytyväinen. Uutta ja keskeistä harjoittelussa on se, että annetaan ajatusten tulla ja hyväksytään ne, katsellaan niitä ikään kuin ulkopuolelta. Kokeilemisen arvoista, ehdottomasti. Voi löytää itsestä ajatuksia, joista ei tiennytkään ja oppia antamaan itselleen armoa, hyväksymään itsensä paremmin. Sitä ei koskaan ole liikaa.

Linkit:

  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

  • Aamusydämellä: Elinsiirto pelasti elämän

    Sydämensiirron ja maksansiirron kokeneet kertovat tarinansa

    TV1 sunnuntaina 27.3.2016 klo 9.05 - 9.45 Elinsiirto pelastaa vuosittain lähes neljänsadan suomalaisen hengen. Sari Männikölle on tehty sydämensiirto ja Timo Akkalalle maksansiirto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Terveys

  • Apua, aikuinen naamani kukkii!

    Ikävä kasvoihottuma voi tulla seuralaiseksi aikuisena.

    Akne, POD ja ruusufinni – Vaikka teini-iän näppylöiltä olisikin välttynyt, voi ikävä kasvoihottuma tulla seuralaiseksi aikuisena. Kasvoihottuman taustalla voi olla esimerkiksi hormonaaliset muutokset, ruokavalio, stressi tai kosmetiikka, sanoo ihotautilääkäri.

  • "Helvetillinen kipu, maailman paras palkinto" – Kerro synnytyskokemuksesi

    Akuutin synnytyskysely

    Oliko synnytys ja kivut kamalinta ikinä, helppo pullautus vai jotain siltä väliltä? Miten sun synnytys meni? Akuutissa käsitellään syksyn aikana synnytyskipua ja synnytyksestä palautumista. Kokemuksesi ja tuntemuksesi ovat meille tärkeitä, jotta saamme naisten oman äänen kuuluviin.

  • Piikkikammo varjosti Sannan raskautta: "Selvisin hormonipistoksista tukihenkilön avulla"

    Piikkikammoa voi helpottaa moni eri tavoin.

    Sannan elämää on lapsuudesta asti haitannut järjellä selittämätön ilmiö – piikkikammo. Raskaaksi tuleminen oli Sannalle yhtä piinaa. Joka kymmenes suomalainen kärsii jostakin pelosta niin, että se haittaa elämää tai toimintakykyä. Voiko fobiasta koskaan päästä lopullisesti eroon? Lue myös altistushoidon pienet askeleet.

  • Uusi hoitomuoto voi mullistaa leukemian hoidon – kantasolusiirtoihin enemmän mahdollisuuksia

    Uusi kantasolusiirtohoito haastaa perinteisen menetelmän.

    Uusi lupaava haploidenttinen kantasolusiirtohoito mahdollistaa lähisukulaisen kantasolusiirteen käytön esimerkiksi leukemiapotilaalle, vaikka siirteen yhteensopivuus olisikin potilaan kanssa vain puolet toivotusta täydellisesti sopivasta siirteestä. Perinteisillä kantasolusiirtomenetelmillä tämä ei ole ollut mahdollista vaikeiden hylkimisreaktioiden vuoksi.

  • Lenni-pojan leukemian hoito tähtää kantasolusiirtoon: “Sopiva kudostyyppi voi löytyä keneltä tahansa”

    Kantasolusiirto mahdollistaisi Lennin pysyvän paranemisen.

    Leukemiaa sairastavan 7-vuotiaan Lenni Korhosen syöpähoitojen tähtäin on kantasolusiirrossa. Siirto on pysyvää paranemista tavoitteleva hoito, jonka mahdollistaja voi olla kuka tahansa terve, alle 40-vuotias luovuttajarekisteriin liittynyt henkilö. Henkilö, jolla on kudostyyppi kohdillaan ja ennen kaikkea halu auttaa.

  • Tiesitkö tämän B12-vitamiinista?

    B12 on aivoille ja hermostolle välttämätön vitamiini.

    B12 on aivoille ja hermostolle välttämätön vitamiini. Sen puutostila voi johtaa vakaviin oireisiin, kuten anemia tai tuntoaistin ja muistin häiriöt. Useimmat meistä saavat B12-vitamiinia riittävästi ravinnosta, mutta riskiryhmään kuuluvat ennen kaikkea ikääntyneet ja vegaanit.

  • “Isän itsemurha opetti, ettei mielenterveyttä voi pitää itsestäänselvyytenä”

    Isän itsemurha oli Katja Savilaksolle suuri shokki.

    “Isä rakastaa sinua” olivat sanat, joilla Katja Savilakson isä saatteli 15-vuotiaan tyttärensä viikonloppureissuun. Kun Katja palasi kotiin, oli isä päättänyt elämänsä. Nuoren tytön elämään jäi suunnaton suru, lohduttomuus ja monta kysymystä. Nyt 22 vuotta myöhemmin nainen toivoo, että yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen auttaisivat itsemurhaa harkitsevan huomaamaan, että toivoa ja apua on saatavilla.

  • Voi ei, taas täitä! Osaatko toimia oikein? Testaa tietosi

    Täitesti - taas kutisee. Osaatko toimia oikein?

    Taas on SE aika vuodesta – täit ovat täällä. Kouluissa ja päiväkodeissa näille vikkelille vieraille on tarjolla melkoiset ruoka-apajat, kun lapset touhuavat päät yhdessä tai pelaavat kaverin kanssa esimerkiksi puhelimilla. Täiden häätäminen kannattaa tehdä huolella. Testaa tietosi ja lue samalla infektiolääkärin ohjeet.

  • Voivatko oikomiskojeet aiheuttaa äännevirheitä?

    Miten oikomiskojeet vaikuttavat lapsen puheen kehitykseen?

    Jo ennen kouluikää moni lapsi saa suuhunsa jonkin oikomiskojeen hyvän purukaluston ja kunnollisen purennan tukemiseksi. Kun lapsen suuhun ilmestyy ylimääräinen laite, voi puhe puuroutua. Miten selkeät ärrät ja ässät sekä hyvä purenta ja kaunis hammasrivistö saadaan mahtumaan samaan suuhun? Entä mitä tapahtuu puuroutuneelle puheelle, kun hoito päättyy?

  • Tiesitkö tämän mustikasta?

    Säännöllinen mustikan syöminen voi lieventää tulehdustilaa.

    Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta. Säännöllinen mustikoiden syöminen voi myös lieventää esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin liittyvää matala-asteista tulehdustilaa.

  • Juoksu vapauttaa mielen – “Juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”

    Juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä

    – Ihminen on kokonaisuus, siksi juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä. Juoksun mahdollisuudet ovat valtavat ja se on fyysisten terveysvaikutusten lisäksi erinomainen väline ajatusten jäsentämiseen ja koostamiseen. Näin sanoo entinen kilpajuoksija ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.