Reijo Perälä
Yle
Kun Solveigin laulua vuonna 1974 tehtiin, siihen piti pusertaa mukaan koko siihenastinen elämänkokemus, sanovat suositun tv-elokuvan tekijät vuosikymmenten päästä.
Solveigin laulu on karu ja herkkä kuvaus kasvusta, selviytymisestä ja vapautumisesta. Se on tarina nuoresta tytöstä, joka ottaa oman paikkansa maailmassa, jossa lapsuuden eväät onneen ovat heikot.
Kolmiosainen Solveigin laulu edustaa Ylen tv-draaman 1970-luvun kultakautta. Elokuvan Solveigina nähdään Leena Uotila, hänen äitinään Liisamaija Laaksonen ja isoäitinä eli famuna Aino Lehtimäki, joka palkittiin roolistaan Jussi-patsaalla. Solveigin lapsuusroolissa on Inka Kuoppamäki ja isänä Paavo Pentikäinen.
Solveigin roolia esittävä Leena Uotila sanoo, että suosittu tv-klassikko kertoo monen 50-luvun nuoren tarinan.
”Kun Suomea rakennettiin sodan jälkeen uudestaan, se vaati ihmisiltä selkeän kannan ottamista omaan elämään. Selkeydessään 50-luvun moraali oli turvallista.”
Solveigin kovaa ja kylmää äitiä näyttelevä Liismaija Laaksonen pitää elokuvaa tv-teatterin klassikkona. ”Se on tarina ihmisen elämästä, sen raadollisuudesta. Se kertoo sodasta, vihasta ja rakkaudesta.”
Ohjaaja Reima Kekäläisen mukaan tv-toteutus on hyvin uskollinen Lassi Sinkkosen kirjalle. Menestysromaaniin perustuva kolmiosainen sarja oli 1970-luvun katsojasuosikkeja.
Solveigin laulun tekijöiden haastattelut on tehty vuonna 2005 eli yli 30 vuotta elokuvan valmistumisen jälkeen.
