Hyppää pääsisältöön

Eutanasia-keskustelussa muistetetaan, että hyväkin kuolema on elämän loppu

Eutanasia on puhututtanut Suomessa jo vuosikymmenten ajan. Keskusteluissa kysymys on ollut kuolemasta, elämän kunnioittamisesta ja ihmisen itsemääräämisoikeudesta. Mutta toisaalta myös siitä, millaiset arvot yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevat. Suomessa kuoliavun antaminen on rikos. Artikkeliin on koottu mielipiteitä ja kokemuksia armokuolemasta tai avustetusta itsemurhasta 1960-luvun lopulta aina 2000-luvulle saakka.

Eutaniasia-keskustelujen ytimessä on ollut kysymys elämän pyhyydestä ja elämän tarkoituksesta, mutta myös ihmisen oikeudesta päättää elämästään ja kuolemastaan. Keskusteluissa vastakkain ovat kristillinen näkökulma, lääkäreiden ammattietiikka ja yksilön itsemääräämisoikeus. Kun jatkuvat hoitotoimenpiteet ja suuret leikkaukset eivät tuo elämään helpotusta, on vaikea jatkaa elämistä. Toisaalta vaikeankin sairauden edessä elämä voikin tuntua elämisen arvoiselta ja kamppailu sen puolesta tuntuu tärkeimmältä. Ja onko lopultakaan kysymys kuolemasta ja elämästä vai kuolemisesta ja elämästä tai siitä, että ihminen uskoo hallitsevansa suvereenisti koko elämänsä kaarta?

Erityisesti kristillinen näkökulma eutanasia-keskusteluun on ollut horjuva, sillä Raamatun viidennessä käskyssä kielletään tappamasta, mutta toisaalta lähimmäisestä huolehtiminen ja auttaminen ovat myös keskeisiä kristinuskon teemoja. Mutta kenties kaikkein kiperimmät kysymykset ovat liittyneet tahdonilmaisuun ja itse tekoon. Kriitikot epäilevät, toteutuuko eutanasiassa kuolevan tahto vai jonkun muun tahto. Entä johtaisiko eutanasian laillistaminen arvojen ja asenteiden kovenemiseen yhteiskunnassa? Tämän pelättiin näkyvän esimerkiksi asenteissa vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoidoissa.

Lääkärit, joiden ammatin keskeisin tehtävä on hoitaa ja pelastaa, joutuisivat eutanasiassa lopettamaan ihmisen elämän. Tämä olisi vastoin lääkärin ammattietiikkaa. "Toisen ihmisen hengen riistäminen ei ole hoitotoimenpide", Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen muistutti. Tuskallisen kuolemisen edessä on olemassa hoitokeinoja, joilla tietoisuutta kivusta voidaan vähentää.

Eutanasiaan varovaisen myönteisesti suhtautuvat lääkärit myöntävät, että on olemassa tapauksia, joissa avustettu kuolema olisi potilaalle suuri helpotus ja lääkäreistä osa antaisi sitä, jos se olisi laillista. Toisaalta kriitikoiden mielestä kukaan ei halua nopeuttaa kuolemaansa, jos saa hyvää hoitoa. Geriatrian professori Raimo Sulkava piti todennäköisenä vuonna 2012, että viiden vuoden sisällä päättäjillä on yhteinen tahtotila eutanasiasta.

Tietolaatikko

Eutanasia (kreikkaa, eu-thanatos) tarkoittaa hyvää kuolemaa eli armokuolemaa tai armomurhaa. Eutanasian lajit ovat passiivinen ja aktiivinen eutanasia. Aktiivisessa eutanasiassa ihmisen elintoiminnot lopetetaan hänen omasta tahdostaan. Passiivisessa eutanasiassa ei tehdä hoitotoimenpiteitä, jotka voisivat pitää hänet elossa. Suomessa aktiivinen eutanasia on rikos.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto