Hyppää pääsisältöön

Pertti Kurikan Nimipäivät soittaa aitoa punkia

Pertti Kurikan Nimipäivät perustettiin kehitysvammaisille suunnatulla työpajalla vuonna 2009. Yhtyeen soitanta on kantaaottavaa, kovaäänistä, nopeaa ja vihaista eli aitoa punkia.

Pertti Kurikan Nimipäivät syntyi Lyhty-yhdistyksen musiikkityöpajassa vuonna 2009. Lyhty tarjoaa aikuisille kehitysvammaisille asumis-, työpaja- ja oppimispalveluja.

Työpajalta oli tilattu kappale valmisteilla olleeseen Vähän kunnioitusta -elokuvaan, joka kertoo nuoren kehitysvammaisen naisen elämästä. Kitaristi-säveltäjä Pertti Kurikan ja laulaja-sanoittaja Kari Aallon yhteistyönä syntyi elokuvassa kuultu Kallioon -kappale, joka soi myös tiuhaan eri radioasemilla.

Pertti Kurikan Nimipäivien ensimmäinen levy julkaistiin marraskuussa 2010. Levyllä on kolme kappaletta Pertti Kurikan Nimipäiviltä sekä lisäksi kolme kappaletta turkulaiselta Kakkahätä 77 -punkbändiltä. Suomen lisäksi levy on julkaistu myös Saksassa.

Aidon punk-aatteen mukaisesti yhtye ottaa kantaa asioihin ja kappaleissa peräänkuulutetaan tasa-arvoa ja kunnioitusta myös kehitysvammaisille. Yhtyeen laulaja-sanoittaja Kari Aalto arvostelee yhteiskunnan suhtautumista kehitysvammaisiin: "Me osataan polttaa tupakkaa, juoda viinaa, käydä töissä ja pitää hauskaa". Aivan kuin niin sanotusti normaalitkin ihmiset.

Bändin kitaristi-säveltäjä Pertti Kurikka sai vuonna 2011 kutsun Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Kurikka empi osallistumistaan juhliin mutta kavereiden kannustuksen myötä päätti myöntyä kutsuun. Ajankohtainen kakkonen kävi seuraamassa Pertin valmistautumista juhliin ja selvitti samalla yhtyeen suosion salaisuutta.

Bändin vaiheista on tehty dokumenttielokuva Kovasikajuttu, joka nähtiin elokuvateattereissa toukokuussa 2012. Ylen aamu-tv:n haastattelussa punk-yhtyeen laulaja Kari Aalto ja rumpali Toni Välitalo kertoivat elokuvanteon olleen hauskaa puuhaa.

Vuonna 2015 Pertti Kurikan Nimipäivät osallistuivat Uuden Musiikin Kilpailuun eli Suomen euroviisukarsintoihin kappaleella Aina mun pitää. Laulu kertoi itsemäärämisoikeudesta ja sen puutteesta, kun joku aina käskee tekemään jotain.

Yhtyeen jäsenet eivät ottaneet turhia paineita UMK:ssa kilpailemisesta.

"Ei jännitä. Se on elämää vaan", sanoi Kurikka ennen UMK:n finaalia. Kari Aallon mielestä Pertti Kurikan Nimipäivät olisi paras edustaja Suomelle, koska moni suomalainen ihminen tykkää ja rakastaa bändistä sekä käy heidän keikoillaan.

UMK:n finaalissa ennakkosuosikki PKN jätti taakseen toisen suosikin, Satin Circuksen. Aina mun pitää sai yli 10 prosenttia enemmän ääniä kuin seyraava. Näin siitä tuli ensimmäinen punklaulu euroviisuissa.

Voittoa muusikot aikoivat juhlia "rankalla kädellä", kuten laulaja Kari Aalto kertoi Kioskin haastattelussa heti kisan ratkettua.

Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen kokoonpano

Pertti Kurikka – kitara
Kari Aalto – laulu
Sami Helle – basso
Toni Välitalo – rummut

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto