Hyppää pääsisältöön

Pertti Kurikan Nimipäivät soittaa aitoa punkia

Pertti Kurikan Nimipäivät perustettiin kehitysvammaisille suunnatulla työpajalla vuonna 2009. Yhtyeen soitanta on kantaaottavaa, kovaäänistä, nopeaa ja vihaista eli aitoa punkia.

Pertti Kurikan Nimipäivät syntyi Lyhty-yhdistyksen musiikkityöpajassa vuonna 2009. Lyhty tarjoaa aikuisille kehitysvammaisille asumis-, työpaja- ja oppimispalveluja.

Työpajalta oli tilattu kappale valmisteilla olleeseen Vähän kunnioitusta -elokuvaan, joka kertoo nuoren kehitysvammaisen naisen elämästä. Kitaristi-säveltäjä Pertti Kurikan ja laulaja-sanoittaja Kari Aallon yhteistyönä syntyi elokuvassa kuultu Kallioon -kappale, joka soi myös tiuhaan eri radioasemilla.

Pertti Kurikan Nimipäivien ensimmäinen levy julkaistiin marraskuussa 2010. Levyllä on kolme kappaletta Pertti Kurikan Nimipäiviltä sekä lisäksi kolme kappaletta turkulaiselta Kakkahätä 77 -punkbändiltä. Suomen lisäksi levy on julkaistu myös Saksassa.

Aidon punk-aatteen mukaisesti yhtye ottaa kantaa asioihin ja kappaleissa peräänkuulutetaan tasa-arvoa ja kunnioitusta myös kehitysvammaisille. Yhtyeen laulaja-sanoittaja Kari Aalto arvostelee yhteiskunnan suhtautumista kehitysvammaisiin: "Me osataan polttaa tupakkaa, juoda viinaa, käydä töissä ja pitää hauskaa". Aivan kuin niin sanotusti normaalitkin ihmiset.

Bändin kitaristi-säveltäjä Pertti Kurikka sai vuonna 2011 kutsun Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Kurikka empi osallistumistaan juhliin mutta kavereiden kannustuksen myötä päätti myöntyä kutsuun. Ajankohtainen kakkonen kävi seuraamassa Pertin valmistautumista juhliin ja selvitti samalla yhtyeen suosion salaisuutta.

Bändin vaiheista on tehty dokumenttielokuva Kovasikajuttu, joka nähtiin elokuvateattereissa toukokuussa 2012. Ylen aamu-tv:n haastattelussa punk-yhtyeen laulaja Kari Aalto ja rumpali Toni Välitalo kertoivat elokuvanteon olleen hauskaa puuhaa.

Vuonna 2015 Pertti Kurikan Nimipäivät osallistuivat Uuden Musiikin Kilpailuun eli Suomen euroviisukarsintoihin kappaleella Aina mun pitää. Laulu kertoi itsemäärämisoikeudesta ja sen puutteesta, kun joku aina käskee tekemään jotain.

Yhtyeen jäsenet eivät ottaneet turhia paineita UMK:ssa kilpailemisesta.

"Ei jännitä. Se on elämää vaan", sanoi Kurikka ennen UMK:n finaalia. Kari Aallon mielestä Pertti Kurikan Nimipäivät olisi paras edustaja Suomelle, koska moni suomalainen ihminen tykkää ja rakastaa bändistä sekä käy heidän keikoillaan.

UMK:n finaalissa ennakkosuosikki PKN jätti taakseen toisen suosikin, Satin Circuksen. Aina mun pitää sai yli 10 prosenttia enemmän ääniä kuin seyraava. Näin siitä tuli ensimmäinen punklaulu euroviisuissa.

Voittoa muusikot aikoivat juhlia "rankalla kädellä", kuten laulaja Kari Aalto kertoi Kioskin haastattelussa heti kisan ratkettua.

Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen kokoonpano

Pertti Kurikka – kitara
Kari Aalto – laulu
Sami Helle – basso
Toni Välitalo – rummut

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto