Hyppää pääsisältöön

Pertti Kurikan Nimipäivät soittaa aitoa punkia

Pertti Kurikan Nimipäivät perustettiin kehitysvammaisille suunnatulla työpajalla vuonna 2009. Yhtyeen soitanta on kantaaottavaa, kovaäänistä, nopeaa ja vihaista eli aitoa punkia.

Tietolaatikko

Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen kokoonpano:
Pertti Kurikka – kitara
Kari Aalto – laulu
Sami Helle – basso
Toni Välitalo – rummut

Pertti Kurikan Nimipäivät syntyi Lyhty-yhdistyksen musiikkityöpajassa vuonna 2009. Lyhty tarjoaa aikuisille kehitysvammaisille asumis-, työpaja- ja oppimispalveluja.

Työpajalta oli tilattu kappale valmisteilla olleeseen Vähän kunnioitusta -elokuvaan, joka kertoo nuoren kehitysvammaisen naisen elämästä. Kitaristi-säveltäjä Pertti Kurikan ja laulaja-sanoittaja Kari Aallon yhteistyönä syntyi elokuvassa kuultu Kallioon -kappale, joka soi myös tiuhaan eri radioasemilla.

Pertti Kurikan Nimipäivien ensimmäinen levy julkaistiin marraskuussa 2010. Levyllä on kolme kappaletta Pertti Kurikan Nimipäiviltä sekä lisäksi kolme kappaletta turkulaiselta Kakkahätä 77 -punkbändiltä. Suomen lisäksi levy on julkaistu myös Saksassa.

Aidon punk-aatteen mukaisesti yhtye ottaa kantaa asioihin ja kappaleissa peräänkuulutetaan tasa-arvoa ja kunnioitusta myös kehitysvammaisille. Yhtyeen laulaja-sanoittaja Kari Aalto arvostelee yhteiskunnan suhtautumista kehitysvammaisiin: "Me osataan polttaa tupakkaa, juoda viinaa, käydä töissä ja pitää hauskaa". Aivan kuin niin sanotusti normaalitkin ihmiset.

Bändin kitaristi-säveltäjä Pertti Kurikka sai vuonna 2011 kutsun Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Kurikka empi osallistumistaan juhliin mutta kavereiden kannustuksen myötä päätti myöntyä kutsuun. Ajankohtainen kakkonen kävi seuraamassa Pertin valmistautumista juhliin ja selvitti samalla yhtyeen suosion salaisuutta.

Bändin vaiheista on tehty dokumenttielokuva Kovasikajuttu, joka nähtiin elokuvateattereissa toukokuussa 2012. Ylen aamu-tv:n haastattelussa punk-yhtyeen laulaja Kari Aalto ja rumpali Toni Välitalo kertoivat elokuvanteon olleen hauskaa puuhaa.

Vuonna 2015 Pertti Kurikan Nimipäivät osallistuivat Uuden Musiikin Kilpailuun eli Suomen euroviisukarsintoihin kappaleella Aina mun pitää. Laulu kertoi itsemäärämisoikeudesta ja sen puutteesta, kun joku aina käskee tekemään jotain.

Yhtyeen jäsenet eivät ottaneet turhia paineita UMK:ssa kilpailemisesta.

"Ei jännitä. Se on elämää vaan", sanoi Kurikka ennen UMK:n finaalia. Kari Aallon mielestä Pertti Kurikan Nimipäivät olisi paras edustaja Suomelle, koska moni suomalainen ihminen tykkää ja rakastaa bändistä sekä käy heidän keikoillaan.

UMK:n finaalissa ennakkosuosikki PKN jätti taakseen toisen suosikin, Satin Circuksen. Aina mun pitää sai yli 10 prosenttia enemmän ääniä kuin seyraava. Näin siitä tuli ensimmäinen punklaulu euroviisuissa.

Voittoa muusikot aikoivat juhlia "rankalla kädellä", kuten laulaja Kari Aalto kertoi Kioskin haastattelussa heti kisan ratkettua.

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteellisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteellisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.