Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Verkkokaupat venkslaavat hintoja jatkuvasti

Näyte Amazonin hintamuutoksista

Hintojen vertailu on netissä helppoa. Ei tarvitse kuin naputella halutun tuotteen nimi hintavertailupalveluun ja ruudulle pamahtaa kymmenien eri kauppojen tuotevalikoima sopivasti järjesteltynä.

Niissä vain on yksi merkittävä puute: verkkokauppojen hinnat elävät koko ajan, joten eilen tarkastettu halvin ostospaikka saattaa olla tänään jo paljon kalliimpi. Huomasin kyllä, kun shoppailukertojen välillä Amazon ilmoitti ostoskoriin jätettyjen kirjojen hinnan muuttuneen, mutta ajattelin sen olevan pikemmin poikkeus kuin säätö. Los Angeles Timesin toimittaja kiinnitti samaan huomiota jo 2007.

Havahduin asiaan oikein kunnolla vasta tänä vuonna löydettyäni hintavahti Camel Camel Camelin. Se on Amazon.comin ja parin muun verkkokaupan asiakkaille kätevä apuväline, joka ilmoittaa ostoslistalle lisättyjen tuotteiden halpenemisesta. Erinomaisen kiinnostavan siitä tekee se, että palvelu pitää kirjaa siihen syötettyjen tuotteiden hinnanvaihtelusta pitkältä ajalta.

Camel Camel Camel seuraa hintamuutoksia

Jo etusivulta huomaa, miten paljon ja mielivaltaisen oloisesti hinnat heittelehtivät. Tässä ei ole kyse laajamittaisista alennuskampanjoista, loppuunmyynneistä tai muista kivijalkakauppojen perinteisistä houkuttelutavoista. Amazon on verkkokaupan jättiläinen, jonka toiminta-ajatuksena on myydä niin käsittämättömän paljon tavaraa, että yksittäisen ostoksen voittomarginaali voi olla hyvinkin pieni.

Katsotaanpa lähemmin erästä PlayStation-peliä, jota olen himoinnut tammikuusta saakka ja jonka suositushinta on britti-Amazonissa 49,99 puntaa. Vuodenvaihteen jälkeen sen hinta on ollut kalleimmillaan 36,97 puntaa ja halvimmillaan 21,95 puntaa. Se on melkein 40% muutos.

Hintalappua on säädetty punnan tai kahden verran suuntaan jos toiseen harva se päivä. Joulukuun alkupuolelle osuva hintakuoppa on ymmärrettävä, koska silloin ihmiset ovat ostaneet joululahjoja. Vaan minkä ihmeen takia maaliskuussa hintahaitari oli melkein 10 puntaa? Kyse on tuskin yllättävistä toimitusvaikeuksista tai muista perinteisistä selityksistä.

Ei, kyllä Amazonin tarkoituksena on kokeilla, miten se pääsisi kurottamaan mahdollisimman syvälle kuluttajan kukkaroon. Yhtiö saattaa olla tyytyväinen pieniin marginaaleihin, mutta jos joku haluaa välttämättä maksaa enemmän, mikäs siinä.

On oikeastaan aika kummallista, että useampi verkkokauppa ei käytä hinnanpudotuksia markkinointikeinona. Tehokkain – tai turmiollisin, miten sen nyt ottaa – tuntemani tekniikka on käytössä Book Depositoryssä, joka lähettää sähköpostia, kun muistilistalle lisätyn kirjan hinta tippuu 10% tai enemmän.

Kirjankaupan tehokas tarjouskirje

Siinä yhdistyy kaksi pirullisen houkuttelevaa tekijää: ensinnäkin olen kertonut haluavani sen (sen sijaan että kauppias tarjoaisi minulle jotain muuta tuotetta, josta en ole välttämättä lainkaan kiinnostunut) ja toisekseen hinta on pudonnut merkittävästi. Olen moneen kertaan käynyt jaakobinpainia itseni kanssa tuollaisen tarjouksen kolahdettua sähköpostiin. Lisäkiusana on vielä se, ettei uutta hintaa kerrota sähköpostissa, vaan sen selvittääkseen pitää klikata itsensä verkkokauppaan saakka, jolloin taistelu on jo puoliksi hävitty.

Nyt pahin ostointo on helpottanut osaltaan Camel Camel Camelin ansiosta – tiedän, että jahtaamieni tuotteiden hinnat hyppivät eestaas varsin tiuhaan, joten jokaiseen alennukseen ei tarvitse tarttua.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.