Hyppää pääsisältöön

Jack Witikka tallensi ohjausotteensa Beckettin Godot'sta filmille vuonna 1954

Jack Witikan aistikas filmikertomus näyttää, miten Samuel Beckettin tragikomedia Huomenna hän tulee solahti Kansallisteatterin näyttämölle vuonna 1954.

Kansallisteatteri oli ajan hermolla tarttuessaan Beckettin uunituoreeseen läpimurtoteokseen. En attendant Godot (suomeksi Huomenna hän tulee) oli vastikään nostanut Beckettin yhdeksi absurdin teatterin merkittävimmistä kirjoittajista.

Jack Witikan hienovireisen vapaamielinen kuvakerronta näytelmän harjoituksista sopii näytelmän henkeen erinomaisesti. Erityisen nautittavaa on filmin leikkaus yksityiskohtineen.

Näytelmän pääteema on odottaminen ja sen aiheuttaman hiljaisuuden torjuminen. "Hiljaisuus valuu tähän näytelmään kuin vesi uppoavaan laivaan", kerrotaan Beckettin itsensä luonnehtineen teostaan.

Lue lisää:

Eeva-Kaarina Volanen näytelmässä Lokki (1966)

Kansallisteatterin Lokki liiti maineeseen

Yksi Kansallisteatterin pitkäikäisimmistä kassamagneeteista oli Eino Kaliman ohjaus Anton Tshehovin klassikkonäytelmästä Lokki.

Lue lisää:

Ionesco - absurdin teatterin toteuttaja

Näyttämötaiteen mullistaja saapui Suomeen esitelmöimään ja seuraamaan elokuvansa ”Lieju” ensi-iltaa.

Lue lisää:

Käänteentekevä kiertueteatteri kasvoi Kansallisteatteriksi

Maamme ensimmäinen suomenkielinen ammattiteatteri perustettiin alati vahvistuneen kansallisuustunteen tuoksinassa vuonna 1872 nimellä Suomalainen Teatteri.

Lue lisää:

Kansallisteatterin ensi-iltoja

Vuodesta 1872 alkaen on koko kansan palvelukseen asettuneen teatterin näyttämöillä nähty ja kuultu suuria tunteita, kaiken kokoisia juonenkulkuja ja pienen pieniä finessejä suomeksi.

Helsingin Sanomat: Turun ylioppilas­teatteri peruu ensi-illan – teatterin mukaan Samuel Beckettin perikunta ei salli naisia klassikko­näytelmään

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto