Hyppää pääsisältöön

Viinan vartija Alko

"Suomalaisen viinapolitiikan vartija, pohjolan kannattavin yritys, valtio valtiossa ja neljä tuttua kirjainta viinakaupan oven päällä." Alkon 50-vuotispäivien merkeissä 1982 tehty dokumentti valaisee Alkon ja suomalaisten viinankäytön historiaa.

1930-luvun alussa Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella käytiin pirtusotaa. Vuodesta 1919 lähtien voimassa ollut kieltolaki esti alkoholipitoisten aineiden valmistuksen, maahantuonnin ja myynnin, muttei selvästikään tehnyt kansasta raitista. Pirtutaistelun osapuolina olivat kekseliäät ja keinoja kaihtamattomat salakuljettajat ja varsin puutteellisesti varautuneet tulli- ja merivartijat.

Salakuljetuksen lisäksi kieltolakia uhmattiin viinan salapoltolla. Myös apteekkari- ja lääkärikunnan omatunto alkoi, etenkin niillä alueilla joilla pirtua oli vähemmän saatavilla, sallia lääkitsemisen alkoholipitoisella aineella.

Tiensä päähän tullut kieltolaki kumottiin lopulta 29.–30. joulukuuta 1931 pidetyssä kansanäänestyksessä, jossa yli 70 prosenttia äänesti lain kumoamisen puolesta.

Alkoholijuomien tuotantoa ja kauppaa alkoi yksinoikeudella hoitaa valtion määräysvallassa Oy Alkoholiliike Ab. Ensimmäiset liikkeet avattiin 5. huhtikuuta 1932 kello 10.00.

Alkoholilaki on säilynyt lähestulkoon samanlaisena läpi vuosikymmenien. Merkittävin muutos oli vuonna 1969 voimaan tullut keskiolutlaki, joka antoi oikeuden myydä kolmosluokan olutta elintarvikeliikkeissä. Viinakorteista, johon ostokset kirjattiin, luovuttiin 70-luvun alussa.

Alko tuottaa ja valvoo

Alkoholijuomissa käytetty väkiviina valmistetaan Koskenkorvan tehtailla. Dokumentissa seurataan ohran monivaiheista matkaa pellolta viinapulloihin ja kansalaisten pöytiin.

Muiden teollisuuslaitosten tavoin Alkokin pyrkii mahdollisimman taloudelliseen tuotantoon sekä valvoo tuotteidensa laatua. Poikkeuksellisempaa on se, että Alkossa tutkitaan myös mitä vaikutuksia sen tuotteilla on käyttäjälle.

"Suomalainen alkoholinkuluttaja voi ostaa pullonsa luottavaisin mielin, sen vaarallisin osa on sen sisältämä etyylialkoholi", toteaa Alkon tuotanto- ja tutkimusjohtaja Kalervo Eriksson.

Alkon keskuslaboratoriossa alkoholin vaikutusta tutkitaan mm. rottakokein. Ylikari esittelee kokeen, jossa rotat joutuvat tasapainottelemaan pyörivän alustan päällä. Rotta, jolle on juotettu alkoholia, tipahtaa alustalta nopeammin kuin selvät lajitoverinsa.

Viinaan menevä kansa ja raittiusseuralainen Alkon johtaja

Alkoholin käytön kasvaessa myös sen haittavaikutukset lisääntyvät. Työikäisten kuolemista ja henkirikoksista valtaosa johtuu alkoholin käytöstä.

"Olisi tärkeää tutkia, mistä kulttuurimme peruspiirteistä suomalainen viinapää imee pontensa", toteaa eräs dokumentissa haastateltu tutkija.

Harvassa maassa on puhuttu ja kirjoitettu alkoholista ja alkoholipolitiikasta niin paljon kuin Suomessa.― Alkon pääjohtaja Pekka Kuusi

Dokumentin loppupuolella haastatellaan Alkon pitkäaikaista pääjohtajaa Pekka Kuusta, jonka tausta on yllättäen raittiusliikkeessä. Toimittaja tiedusteleekin: "Ostiko suurliike hankalan maisterin pois markkinoilta?" Kuusi toteaa väitteessä oleva kenties perää, mutta kertoo uskoneensa vaikutusmahdollisuuksiin Alkon sisällä

Kuusi sanoo alkoholipoliitiikan olevan suomalaisille uskomattoman tärkeä asia. "Harvassa maassa on puhuttu ja kirjoitettu alkoholista ja alkoholipolitiikasta niin paljon kuin Suomessa". Hänen mielestään silloinen alkoholipoliitiikka soi juuri sen verran vapautta kuin suomalainen ansaitsi ja sieti.

Kuusi pohtii ihmisen tarvetta juoda alkoholia seuraavasti: "Ihminen tarvitsee keskushermoston ohjailua ollakseen ihminen, mutta alkoholi vaikuttaa ennenkaikkea juuri keskushermoston toimintaan, niin me alkoholia ottamalla ikäänkuin kevennämme ihmisenä olemisemme taakkaa".

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto