Hyppää pääsisältöön

Viinan vartija Alko

"Suomalaisen viinapolitiikan vartija, pohjolan kannattavin yritys, valtio valtiossa ja neljä tuttua kirjainta viinakaupan oven päällä." Alkon 50-vuotispäivien merkeissä 1982 tehty dokumentti valaisee Alkon ja suomalaisten viinankäytön historiaa.

1930-luvun alussa Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella käytiin pirtusotaa. Vuodesta 1919 lähtien voimassa ollut kieltolaki esti alkoholipitoisten aineiden valmistuksen, maahantuonnin ja myynnin, muttei selvästikään tehnyt kansasta raitista. Pirtutaistelun osapuolina olivat kekseliäät ja keinoja kaihtamattomat salakuljettajat ja varsin puutteellisesti varautuneet tulli- ja merivartijat.

Salakuljetuksen lisäksi kieltolakia uhmattiin viinan salapoltolla. Myös apteekkari- ja lääkärikunnan omatunto alkoi, etenkin niillä alueilla joilla pirtua oli vähemmän saatavilla, sallia lääkitsemisen alkoholipitoisella aineella.

Tiensä päähän tullut kieltolaki kumottiin lopulta 29.–30. joulukuuta 1931 pidetyssä kansanäänestyksessä, jossa yli 70 prosenttia äänesti lain kumoamisen puolesta.

Alkoholijuomien tuotantoa ja kauppaa alkoi yksinoikeudella hoitaa valtion määräysvallassa Oy Alkoholiliike Ab. Ensimmäiset liikkeet avattiin 5. huhtikuuta 1932 kello 10.00.

Alkoholilaki on säilynyt lähestulkoon samanlaisena läpi vuosikymmenien. Merkittävin muutos oli vuonna 1969 voimaan tullut keskiolutlaki, joka antoi oikeuden myydä kolmosluokan olutta elintarvikeliikkeissä. Viinakorteista, johon ostokset kirjattiin, luovuttiin 70-luvun alussa.

Alko tuottaa ja valvoo

Alkoholijuomissa käytetty väkiviina valmistetaan Koskenkorvan tehtailla. Dokumentissa seurataan ohran monivaiheista matkaa pellolta viinapulloihin ja kansalaisten pöytiin.

Muiden teollisuuslaitosten tavoin Alkokin pyrkii mahdollisimman taloudelliseen tuotantoon sekä valvoo tuotteidensa laatua. Poikkeuksellisempaa on se, että Alkossa tutkitaan myös mitä vaikutuksia sen tuotteilla on käyttäjälle.

"Suomalainen alkoholinkuluttaja voi ostaa pullonsa luottavaisin mielin, sen vaarallisin osa on sen sisältämä etyylialkoholi", toteaa Alkon tuotanto- ja tutkimusjohtaja Kalervo Eriksson.

Alkon keskuslaboratoriossa alkoholin vaikutusta tutkitaan mm. rottakokein. Ylikari esittelee kokeen, jossa rotat joutuvat tasapainottelemaan pyörivän alustan päällä. Rotta, jolle on juotettu alkoholia, tipahtaa alustalta nopeammin kuin selvät lajitoverinsa.

Viinaan menevä kansa ja raittiusseuralainen Alkon johtaja

Alkoholin käytön kasvaessa myös sen haittavaikutukset lisääntyvät. Työikäisten kuolemista ja henkirikoksista valtaosa johtuu alkoholin käytöstä.

"Olisi tärkeää tutkia, mistä kulttuurimme peruspiirteistä suomalainen viinapää imee pontensa", toteaa eräs dokumentissa haastateltu tutkija.

Harvassa maassa on puhuttu ja kirjoitettu alkoholista ja alkoholipolitiikasta niin paljon kuin Suomessa.― Alkon pääjohtaja Pekka Kuusi

Dokumentin loppupuolella haastatellaan Alkon pitkäaikaista pääjohtajaa Pekka Kuusta, jonka tausta on yllättäen raittiusliikkeessä. Toimittaja tiedusteleekin: "Ostiko suurliike hankalan maisterin pois markkinoilta?" Kuusi toteaa väitteessä oleva kenties perää, mutta kertoo uskoneensa vaikutusmahdollisuuksiin Alkon sisällä

Kuusi sanoo alkoholipoliitiikan olevan suomalaisille uskomattoman tärkeä asia. "Harvassa maassa on puhuttu ja kirjoitettu alkoholista ja alkoholipolitiikasta niin paljon kuin Suomessa". Hänen mielestään silloinen alkoholipoliitiikka soi juuri sen verran vapautta kuin suomalainen ansaitsi ja sieti.

Kuusi pohtii ihmisen tarvetta juoda alkoholia seuraavasti: "Ihminen tarvitsee keskushermoston ohjailua ollakseen ihminen, mutta alkoholi vaikuttaa ennenkaikkea juuri keskushermoston toimintaan, niin me alkoholia ottamalla ikäänkuin kevennämme ihmisenä olemisemme taakkaa".

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.