Hyppää pääsisältöön

Viinan vartija Alko

"Suomalaisen viinapolitiikan vartija, pohjolan kannattavin yritys, valtio valtiossa ja neljä tuttua kirjainta viinakaupan oven päällä." Alkon 50-vuotispäivien merkeissä 1982 tehty dokumentti valaisee Alkon ja suomalaisten viinankäytön historiaa.

1930-luvun alussa Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella käytiin pirtusotaa. Vuodesta 1919 lähtien voimassa ollut kieltolaki esti alkoholipitoisten aineiden valmistuksen, maahantuonnin ja myynnin, muttei selvästikään tehnyt kansasta raitista. Pirtutaistelun osapuolina olivat kekseliäät ja keinoja kaihtamattomat salakuljettajat ja varsin puutteellisesti varautuneet tulli- ja merivartijat.

Salakuljetuksen lisäksi kieltolakia uhmattiin viinan salapoltolla. Myös apteekkari- ja lääkärikunnan omatunto alkoi, etenkin niillä alueilla joilla pirtua oli vähemmän saatavilla, sallia lääkitsemisen alkoholipitoisella aineella.

Tiensä päähän tullut kieltolaki kumottiin lopulta 29.–30. joulukuuta 1931 pidetyssä kansanäänestyksessä, jossa yli 70 prosenttia äänesti lain kumoamisen puolesta.

Alkoholijuomien tuotantoa ja kauppaa alkoi yksinoikeudella hoitaa valtion määräysvallassa Oy Alkoholiliike Ab. Ensimmäiset liikkeet avattiin 5. huhtikuuta 1932 kello 10.00.

Alkoholilaki on säilynyt lähestulkoon samanlaisena läpi vuosikymmenien. Merkittävin muutos oli vuonna 1969 voimaan tullut keskiolutlaki, joka antoi oikeuden myydä kolmosluokan olutta elintarvikeliikkeissä. Viinakorteista, johon ostokset kirjattiin, luovuttiin 70-luvun alussa.

Alko tuottaa ja valvoo

Alkoholijuomissa käytetty väkiviina valmistetaan Koskenkorvan tehtailla. Dokumentissa seurataan ohran monivaiheista matkaa pellolta viinapulloihin ja kansalaisten pöytiin.

Muiden teollisuuslaitosten tavoin Alkokin pyrkii mahdollisimman taloudelliseen tuotantoon sekä valvoo tuotteidensa laatua. Poikkeuksellisempaa on se, että Alkossa tutkitaan myös mitä vaikutuksia sen tuotteilla on käyttäjälle.

"Suomalainen alkoholinkuluttaja voi ostaa pullonsa luottavaisin mielin, sen vaarallisin osa on sen sisältämä etyylialkoholi", toteaa Alkon tuotanto- ja tutkimusjohtaja Kalervo Eriksson.

Alkon keskuslaboratoriossa alkoholin vaikutusta tutkitaan mm. rottakokein. Ylikari esittelee kokeen, jossa rotat joutuvat tasapainottelemaan pyörivän alustan päällä. Rotta, jolle on juotettu alkoholia, tipahtaa alustalta nopeammin kuin selvät lajitoverinsa.

Viinaan menevä kansa ja raittiusseuralainen Alkon johtaja

Alkoholin käytön kasvaessa myös sen haittavaikutukset lisääntyvät. Työikäisten kuolemista ja henkirikoksista valtaosa johtuu alkoholin käytöstä.

"Olisi tärkeää tutkia, mistä kulttuurimme peruspiirteistä suomalainen viinapää imee pontensa", toteaa eräs dokumentissa haastateltu tutkija.

Harvassa maassa on puhuttu ja kirjoitettu alkoholista ja alkoholipolitiikasta niin paljon kuin Suomessa.― Alkon pääjohtaja Pekka Kuusi

Dokumentin loppupuolella haastatellaan Alkon pitkäaikaista pääjohtajaa Pekka Kuusta, jonka tausta on yllättäen raittiusliikkeessä. Toimittaja tiedusteleekin: "Ostiko suurliike hankalan maisterin pois markkinoilta?" Kuusi toteaa väitteessä oleva kenties perää, mutta kertoo uskoneensa vaikutusmahdollisuuksiin Alkon sisällä

Kuusi sanoo alkoholipoliitiikan olevan suomalaisille uskomattoman tärkeä asia. "Harvassa maassa on puhuttu ja kirjoitettu alkoholista ja alkoholipolitiikasta niin paljon kuin Suomessa". Hänen mielestään silloinen alkoholipoliitiikka soi juuri sen verran vapautta kuin suomalainen ansaitsi ja sieti.

Kuusi pohtii ihmisen tarvetta juoda alkoholia seuraavasti: "Ihminen tarvitsee keskushermoston ohjailua ollakseen ihminen, mutta alkoholi vaikuttaa ennenkaikkea juuri keskushermoston toimintaan, niin me alkoholia ottamalla ikäänkuin kevennämme ihmisenä olemisemme taakkaa".

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto