Hyppää pääsisältöön

Jatkosodan sotilaille syntyi satoja aviottomia lapsia

Jatkosodan aikana suomalaisille sotilaille syntyi Karjalassa satoja avioliiton ulkopuolisia lapsia. Moni heistä kaipaa yhteyksiä isäänsä ja sukuunsa Suomessa.

Suomi valloitti Itä-Karjalan pian jatkosodan alettua vuonna 1941. Miehitysaikaa kesti kolme vuotta.

Suomalaiset sotilaat seurustelivat paikallisten naisten kanssa ja suhteista syntyi myös jälkeläisiä. Myöhemmin tehtyjen selvitysten mukaan suomalaisille sotilaille syntyi Itä-Karjalaan jopa 900 aviotonta lasta.

Sodan jälkeen näistä aviottomista lapsista ei liikoja huudeltu. Uudessa tilanteessa oli kummallakin puolen rajaa helpompi vaieta.

Helsinkiläisen Matti Ikävalko lähti kesällä 2011 tapaamaan ensimmäistä kertaa sisarpuoltaan Aunukseen. Se, että hänellä on rajan takana sisar, tuli suurena yllätyksenä 60-vuotiaalle miehelle.

Matti Ikävalkon Aunuksessa asuva sisar Valentina Niktina kertoo, että sodan jälkeen elämä oli kovaa. Nälkää yritettiin torjua mm. sahanpuruista, suolaheinistä ja nokkosista keitetyillä puurolla.

Valentinan ja Matin kohtaaminen on lämmin. Erkki-isän nuoruuden kuvasta sisarukset löytävät yhteiset piirteensä.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto