Hyppää pääsisältöön

Kansallisteatterin ensi-iltoja

Vuodesta 1872 alkaen on koko kansan palvelukseen asettuneen teatterin näyttämöillä nähty ja kuultu suuria tunteita, kaiken kokoisia juonenkulkuja ja pienen pieniä finessejä suomeksi.

Perustamisestaan alkaen on keskeinen osa Kansallisteatterin toimintaa ollut kaikin voimin tukea omaa kotimaista näytelmäkirjallisuuttamme.

Ote on pitänyt: ohjelmisto on suosinut suomalaista. Niinpä vaikkapa draamakirjallisuutemme isän, Aleksis Kiven teoksista Seitsemän veljestä, Nummisuutarit, Kullervo ja Kihlaus kuuluvat teatterin eniten esitettyjen näytelmien joukkoon.

Maailmankirjallisuuden klassikoista esitetyimpiä ovat olleet Shakespearen, Tshehovin, Molièren ja Gogolin teokset.

Vuonna 1954 käyttöön vihitty Pieni näyttämö puolestaan katsoi alusta alkaen merta edemmäs: aivan ensimmäiseksi siellä esitettiin rohkeasti uusinta uutta, avantgardistista ulkomaista draamaa.

2000-luvun suomalaisnäytelmistä puhutuimpia ovat olleet Kristian Smedsin Tuntematon sotilas sekä Sofi Oksasen Puhdistus.

Teksti: Petra Himberg

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto