Kun radiomies sukelsi haastattelemaan sammakkomiestä

Julkaistu 11.04.2012 - 14:06. Päivitetty 19.03.2015 - 08:45

Nuori toimittaja Kaarle Nordenstreng päätti vuonna 1960 kokeilla, miten haastattelun tekeminen onnistuisi veden alla. Innokas selostaja sukelsikin haastateltaviensa kera yli 10 metrin syvyyteen ensin katsastamaan Ruotsinsalmen meritaistelussa uponneen sotalaivan hylkyä. Toisessa reportaasissa hän uppoutui uuteen harrastukseen, urheilusukellukseen.

Yleisradion ensimmäinen vedenalainen ohjelma lähetettiin vuonna 1938, kun radiotoimittaja Kaj Klinge laskeutui sukellusvene Vetehisen mukana syvyyksiin. Juttu tallennettiin aluksessa pikalevyille. Unto Miettinen teki vuonna 1951 Ruotsinsalmelta reportaasin, jossa sukelluspukuiset haastateltavat olivat puhelinyhteydessä ylhäällä odottavaan toimittajaan. Sukelluskypärässä oli mahdollista puhua, koska siihen pumpattiin letkulla ilmaa pinnalta. Samana vuonna toimittaja Usko Santavuori laskeutui itse sukeltajan varusteissa meren pohjaan tekemään selostusta uponneesta hylystä.

Ruotsinsalmen II meritaistelu käytiin Kotkan edustalla vuonna 1790. Siihen otti osaa arviolta noin 33 000 miestä ja yhteensä 265 Ruotsin ja Venäjän laivastojen alusta. Pohjoismaiden historian suurin meritaistelu, joka kesti vuorokauden, oli osa vuosina 1788-1790 käytyä "Kustaan sotaa". Ruotsi sai taistelussa murskavoiton, mutta sota kokonaisuudessaan päättyi ratkaisemattomana. Ruotsinsalmen fregattilöydöstä kertoo Raoul Johnssonin kirja "St. Nikolain myöhemmät vaiheet" (Sukeltaja-Kilta, 2011).

Sukellusreportaasien toteutus näissä ohjelmissa oli ainakin Suomen oloissa jotain aivan uutta, vaikka "vedenalaisia haastatteluja" oli toisin menetelmin tehty jo aiemminkin. Nyt haastattelija käytti ensi kertaa urheilusukeltajan varusteita, selkään kiinnitettyä paineilmapulloa ja pientä maskia. Haastateltava oli samanlaisissa ”sammakkomiehen” varusteissa. Molemmilla oli maskeissaan mikrofonit ja korvissa vedenpitävät kuulokkeet, joista johdot veivät pinnalla kelluvaan veneeseen. Veneessä äänet yhdistettiin ja nauhoitettiin. Yleisradion studioteknikot olivat rakentaneet laitteet varta vasten tähän tarkoitukseen.

Syyskuussa 1960 kuullussa ohjelmassa "Ruotsinsalmen meritaistelu 170 vuotta sitten" Nordenstreng ja sukellusta harrastava toimittaja Erkki Koivusalo laskeutuvat ohjelmassa ankkuriköyttä pitkin fregatti St. Nikolain kannelle, jossa tehdään vedenalainen haastattelu ja selostetaan näkymiä.

Sotahistoriallisen seuran puheenjohtaja kenraalimajuri Niilo Sario valottaa ohjelmassa Ruotsinsalmen meritaistelun taustaa. Koivusalo käy läpi sodan yksityiskohtia, ja sukeltaja Karl Reijasto kertoo fregatin löytymisestä Kotkaan johtavan laivareitin alta.

Oheinen radiotaltio Ruotsinsalmelta on Kaarle Nordenstrengin 2-raitaiselle magnetofonille tekemä kotiäänite. Alkuperäinen ohjelmataltio on aikoinaan poistettu radioarkistosta.

Runsasta viikkoa myöhemmin lähetetty "Räpylät ja vesikeuhko"-ohjelma oli kokonaisuudessaan omistettu urheilusukellukselle. Nordenstreng sukeltaa Hangossa diplomi-insinööri Ora Patoharjun kanssa 15 metrin syvyyteen ja selostaa vaihe vaiheelta sukellusta, omia tuntemuksiaan ja näkymiä meren syvyydestä.

Urheilusukelluksesta, sukelluslaitteista, hylkyjen etsinnästä ja kadonneiden tavaroiden kalastuksesta kertovat lisäksi valokuvaaja Per-Olof Jansson, hammaslääkäri Anna-Liisa Patoharju, Jussi Peltonen ja Jarkko Vartiainen. Ohjelman lopussa selostaja hihkuu: ”Nyt tähän sammakoiden veljeskuntaan liittyy yksi Kalle lisää, sillä niin kovasti se tähän asiaan jälleen innostui!” Nordenstreng laati ohjelmistaan myös kuvitetut esittelyt Radiokuuntelija-lehteen.

Ruotsinsalmen hylyistä Nordenstreng teki seuraavana vuonna myös tv-ohjelman "Operaatio Ruotsinsalmi", josta on säilynyt vain työmateriaalia, sekin osittain mykkää. Sukeltajat kuvaavat laivan hylkyä veden alla, ja laivaan nostetaan tykkiä. Kamera käy Varissaaren museossa. Valtionarkeologi Nils Cleve puhuu hylkyjen merkityksestä, ja Kansallismuseon konservaattori Jorma Savola esittelee Ruotsinsalmesta nostettuja esineitä: pistoolin osia, nahka- ja rautapalasia, lyijyluoteja ja messinkisen kiikarin. Merilöydöksistä esitellään myös ruokailuvälineitä, pääkallo, miekkoja, solkia, rahoja ja pelinopat.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

Ruotsi ja Venäjä ottivat yhteen Kotkan edustalla 1790
Kaarle Nordenstrengin sukellusohjelmien esittelyt Radiokuuntelijassa 1960 (yle.fi)
Kaj Klingen reportaasi sukellusveneestä vuonna 1938 (ruotsiksi) (svenska.yle.fi)
Ruotsinsalmen II meritaistelu (fi.wikipedia.org)
Hylkylöytöjen kartasto (hylyt.net)
Fregatti St. Nikolain hylkylöytö (nba.fi)
Sukeltajaliiton kotisivu (sukeltaja.fi)
Urheilusukeltajien kotisivu (urheilusukeltajat.fi)

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

Kyttäävä Hillevi, mopedillaan toikkaroiva Piiparinen vai lupsakka P. A. Turpeinen – testaa, kuka Maalaiskomedioiden hurmaavista hahmoista olet!

Tee testi ja katso keneen kuusniemeläiseen samaistut eniten.

Maalaiskomediat, eli Vain muutaman huijarin tähden, Peräkamaripojat, Mooseksen perintö sekä Turvetta ja timantteja ovat suomalaisen draamaviihteen ikisuosikkeja. Sarjan keskiössä on Kuusniemen kunta omintakeisine asukkaineen. Kuka heistä on sinun sielunsisaruksesi? Samaistutko oikeudenmukaiseen Suviin vai sykkiikö sydämesi Urmas Hakkaraiselle? Tee tämä leikkimielinen testi ja katso, kuka Maalaiskomedioiden hahmoista olet!

Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.