Hyppää pääsisältöön

Vaihtarina Jenkkilässä – suomalaisnuorten vaihto-oppilasbuumi 1980- ja 1990-luvuilla

1980- ja 1990-lukujen taitteessa Suomessa koettiin oikea vaihtaribuumi. Yhä useampi suomalainen lukiolainen päätti suunnata vuodeksi Yhdysvaltoihin viettämään vaihto-oppilasvuottaan. Nuoret halusivat kokea amerikkalaisuuden, jonka he olivat nähneet televisiossa ja elokuvissa. Toiset heistä saivatkin maistaa palan amerikkalaista unelmaa, toiset joutuivat pettymään.

Tietolaatikko

Ensimmäiset suomalaiset vaihto-oppilaat matkustivat Yhdysvaltoihin vuonna 1948. Aluksi oppilaat majoitettiin asuntoloihin ja he vierailivat vapaaehtoisten perheissä ainoastaan pyhäpäivinä. Ensimmäiset perhemajoitukset tapahtuivatkin kuin vahingon kautta. Erään lukion oppilaskunnalla ei ollut varaa järjestää vaihto-oppilaan asumista ja he ehdottivatkin, että vaihto-oppilas asuisi oppilaskunnan jäsenten perheissä.

Riikkamari Rauhala kertoi Lauantailokki-ohjelmassa vuonna 1988 onnistuneesta vaihto-oppilasvuodestaan Yhdysvalloissa. Riikkamarin mukaan amerikkalainen koulu korosti oppilaiden sosiaalista toimintaa. Paikallinen high school tarjosi oppilailleen runsaasti juhlia, tapahtumia ja kerhoja — ideaali ympäristö ujohkoille suomivaihtareille.

Vaihto-oppilasvuosi maksoi 80-luvun lopulla noin 25 000 markkaa järjestöstä riippuen. Launtailokki-ohjelman mukaan monet kaupalliset järjestöt eivät tuolloin valvoneet riittävästi vaihtoon pyrkivien opiskelijoiden soveltuvuutta vaihto-ohjelmaan. "Mitä kaupallisempi järjestö, sen harvempi seula", ohjelmassa summattiin.

Osaksi puutteellisen valvonnan takia vaihto-oppilastoiminnalla saattoi olla myös negatiivisia vaikutuksia nuorisoon. Nuorisopsykiatri Veikko Aalbergin mukaan esimerkiksi syömishäiriöt ja masennus olivat yleisiä ongelmia vaihto-opiskelijoiden keskuudessa. "On jopa väitetty, että bulimia olisi tullut Amerikasta Suomeen näiden vaihtostipendiaattien mukana", Aalberg sanoi. Toisaalta hän korosti nuorison kärsivän mielenterveysongelmista niin kotona kuin vaihdossakin.

A-studio jututti suomalaisia vaihtareita juuri ennen koneeseen nousua vuonna 1990. Tähtilippupaikat kivipestyjen farkkujen takataskuissa muistuttivat suominuorta siitä, minne kauas oltiin matkalla. "Siitä on kuullut niin paljon kavereilta ja nähnyt elokuvissa", permispäinen suomalaistyttö perusteli, miksi hän valitsi vaihtokohteekseen juuri Yhdysvallat.

Vaihtoon lähtevien nuorten mieli oli toiveikas, mutta kaikilla vaihto ei sujunut toiveiden mukaan. A-studio vuodelta 1990 haastatteli myös vaihdosta palanneita nuoria. Hyvinkääläisellä Meira Valtosella oli Uuden-Seelannin matkallaan kosolti epäonnea isäntäperheiden kanssa. Meira joutui vaihtamaan isäntäperhettä kolmesti. Yhdellä hänen isäntäperheistään oli huumeongelma. Toiseessa perheessä mustasukkainen host-äiti luuli tytön vokottelevan miestään. Toki ohjelmassa kuullaan Meiran kokemusten lisäksi myös positiivisia vaihtovuositarinoita.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto