Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Lentojen hinnoittelun mystinen maailma

Lentokone
Lentokone Kuva: EPA/Daniel Reinhardt lentokoneet,varjo

Voit varata lentosi suoraan lentoyhtiön sivuilta tai nettimatkatoimistosta tai ensin hakea edullisinta vaihtoehtoa nettihakukoneen kautta. Kuulostaako helpolta? Voit kuitenkin varautua pitkään ja rasittavaan matkaan – lentohintojen alati vaihtuvaan maailmaan.

Vertasin Blue1:n ja Finnairin tiettyjä lentoja Helsingistä Tukholmaan, Lontooseen, New Yorkiin ja Bangkokiin lentoyhtiöiden omilta sivuilta sekä kahden verkkomatkatoimiston ja yhden matkahakukoneen sivuilta. Valitsin lentoyhtiön sivuilta kohteen senhetkisen edullisimman menopaluuhinnan.

Hinnat muuttuvat nopeasti

Kuka tahansa netissä lentojaan varannut on saattanut karvaastikin kokea, että lentojen hinnat elävät koko ajan. Mihin hinnoittelu oikein perustuu?
- Kysyntä muodostaa hinnan. Meillä on periaatteessa hintataso tiedossa ja sitten katsotaan, mikä on kysyntä ja mikä on kilpailutilanne, lentoyhtiö Blue1:n viestintäjohtaja Tom Christides kertoo.
- Meillä on osasto, joka seuraa kaikkia lentoja koko ajan ja katsotaan, miten lennot niin sanotusti käyttäytyvät.

Niin vaihtelevaa käyttäytyminen on, että Suomen uusimman matkahakusivuston Travelmarket.fi:n maajohtaja Mikko Vartiainen kuvailee hinnoittelua taloustermein.
- Se on vähän niin kun pörssikurssit, että se on senhetkinen hinta, ja hinta varmistuu silloin, kun sen maksaa, ja sitten lentolippu kirjoitetaan. Hintamuutokset ovat hyvin nopeita samankin päivän aikana.

Joku hintaluokka voi siis mennä alta hetkessä ja minuutin päästä tupsahtaa uusi. Tom Christidesin mukaan lentoyhtiö sulkee ja avaa hintaluokkia tarpeen mukaan.

Lähtötaulu
Lähtötaulu Kuva: EPA/Paul Mcerlane departures

- Jos myynti nousee, niin silloin myöskin hinnat nousevat. Välillä huomataan, että joku yksittäinen lento ei vedä, niin silloin pitää luoda matkustusta eli alennetaan hintoja, Christides toteaa.

Myyntipaikka vaikuttaa hintoihin

Vertaamani lennot sai usein edullisimmin yllättäen lentoyhtiöiden omilta sivuilta. Esimerkiksi Finnairin suora lento Lontooseen oli kahdeksasta yhdeksääntoista euroa edullisempi Finnairin sivuilta – sisältäen myös viiden euron toimitusmaksun – kuin verkkomatkatoimistojen Supersaverin lennot ja Travellinkin lennot sivuilta.

Helsinki-Lontoo meno-paluu yhdelle 18–25.5.

Finnair Supersaver Travellink
270,43 e 289,43 e 278,43 e

Varauspäivä 29.3.2012

Myös Blue1:n Lontoon lennot Kööpenhaminan ja Tukholman välilaskuilla tulivat edullisemmiksi lentoyhtiön sivuilta. Sen hinnassa on kahdeksan euron Internetpalvelumaksu mukana.

Helsinki-Lontoo meno-paluu yhdelle 18–25.5.

Blue1 Supersaver Travellink
229,69 e 262,61 e 259,69 e

Varauspäivä 29.3.2012

Mutta hintoihin vaikuttaa myös se, mistä lennon bongaa. Blue1:n Tukholman lento oli vain pari euroa nettimatkatoimistoja halvempi. Tukholman lentoja selatessa matkahakukone Skyscanner antoi kuitenkin edullisimpana hintanaan monta sivua Blue1:n lentoja neljäänkymmeneen yhdeksään euroon. Hakukoneen sivuilla lentoja tarjosivat myös Supersaver ja Travellink omia sivujaan edullisempaan hintaan.

Helsinki-Tukholma meno-paluu yhdelle 18–25.5.2012

Blue1 Supersaver Travellink Skyscanner
58,77 e 60,67 e 60,77 e 48,19 e Supersaver
49,89 e Travellink

Varauspäivä 29.3.2012

Myös Blue1:n Lontoon lennon sai Supersaverilta melkein viisitoista euroa edullisemmin Skyscannerin sivuilta kuin Supersaverin omilta sivuilta.

Blue1:n Tom Christidesin mukaan lentojen kustannukset ja hinnat eivät tällä hetkellä ole tasapainossa kenelläkään, koska hinnat ovat laskeneet rajusti, mutta samalla kustannukset ovat nousseet.

Lentokone taivaalla
Lentokone taivaalla Kuva: Yle pilvi

- Kilpailutilanne on erittäin kova, voin jopa käyttää sanaa, että kilpailutilanne on verinen, Christides kuvailee tämänhetkistä tilannetta Suomessa.

Lentoyhtiöiden tavoitteena on myydä kaikki koneen paikat - hintaan mihin hyvänsä. Christidesin mukaan lentoyhtiölle ei ole merkitystä, ostetaanko liput heiltä tai hakukoneiden kautta.

- Kaikki ovat tervetulleita. Totta kai halutaan, että matkustajat ostaisivat suoraan meiltä, koska silloin palvelumaksu tulee meille, Christides toteaa.

Verkkomatkatoimistojen omaan hinnoitteluun lentoyhtiö ei kuitenkaan vaikuta.

- Me annamme kaikille saman lähtöhinnan. Matkatoimistot sitten eri tavalla ehkä lisäävät omia palvelumaksujaan siihen, Christides sanoo.

Lisämaksulaskuri näyttää sudenkuopat

Travelmarket.fi, Suomessa tammikuussa avattu matkahakusivusto erottautuu lukuisista muista hakukoneista tarjoamalla kuluttajalle lisäpalveluna lisämaksulaskurin. Sen avulla voi verrata perinteisten lentoyhtiöiden ja halpalentoyhtiöiden hintoja keskenään.

Edullisen lennon metsästys vaatii lähinnä onnea.

Kun palvelun kautta tekee lentohaun, hakutulosten yläpuolelle ilmestyy lisämaksulaskuri-nappi, josta voi määritellä, ottaako matkalaukkuja mukaan ja haluaako valita istuinpaikan koneessa. Laskuri laskee hinnat uudestaan ja näyttää lennon kokonaishinnan. Laskuri ilmoittaa myös luottokorttimaksujen lisäkuluista.

- Eli välttämättä halpalentoyhtiö ei enää olekaan halvin vaihtoehto silloin, kun halutaan vaikka maksaa luottokortilla se matka ja on vaikka kaksi matkalaukkua mukana, Travelmarket.fi:n maajohtaja Mikko Vartiainen toteaa.

Kannattaa siis klikata lisämaksulaskuria, joka hieman selkiyttää hintaviidakkoa. Mutta edullisen lennon metsästys vaatii silti lähinnä onnea, että sattuu olemaan netin ääressä oikeaan aikaan.

Bangkokin ja New Yorkin lentojen hintavertailu

Helsinki-Bangkok meno-paluu yhdelle 18–25.5.2012

Blue1 Supersaver Travellink Skyscanner
623,89 e vaihdoilla 625,79 e 628,89 e -
Finnair
745,11 e suora 763,11 e 753,11 e -

Varauspäivä 29.3.2012

Helsinki-New York meno-paluu yhdelle 18–25.5.2012

Blue1 Supersaver Travellink Skyscanner
768,30 e vaihdoilla - 773,30 e -
Finnair
621,46 e suora 642,46 e 629,46 e 616,00 e Travellink

Varauspäivä 29.3.2012

Tiina Lappalainen, Kuningaskuluttaja, Yle Tutkiva asia

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.