Hyppää pääsisältöön

Yes jengi. Mikä äitityyppi olet? Oletko superäiti vai luuseriäiti?

Nyt on valittava puoli. Nyt on tiedettävä mitä äitityyppiä olet. Kenen joukoissa seisot? Millaista äitimallia siirrät eteenpäin? Kysymys kuuluu siis: Millanen äiti olet? Vai oletko äiti ollenkaan? Oletko ihan nysvä-äippä vai täystuhouhohuoltajaäiti? Imetätkö vaiko et, ja jos et, niin hui ja hyi sinnuu.

Keski-ikäinen 44-vuotias nainen odottaa vauvaa ja kertoo lehdessä, ettei imetä lastaan ehkäpä ollenkaan. Siis EI IMETÄ olenkaan. Kauheeta. Ja saman tien useampi julkisuudessa pyrähdellyt imettäjä-äiti oli haukkana tuomitsemassa tätä ei-imettäjää. Ei tuettu naista vaan tuomittiin. Sormella osoitettiin tätä huonoa äitiä. Ihan kreisi meininki.

Miten aina vaan näitä samoja veivauksia?

Eivät isät kinastele lehtien sivuilla tai netissä siitä, mikä on oikea tai väärä tapa toteuttaa isyyttä. Osallistuuko joku isä tuttelin antoon vai ei. Laittaako isä pienokaiselle ekovaipan vai kestovaipan pyllyn suojaksi. Toinen vaippahan tuhoaa lapsen.

Tuomitsemisen ja luokittelun sietämättömyys. Imettäminen on arka ja mielipiteitä rankasti jakava asia. Luokittelu taas on enempi sääntö kuin poikkeus. Äitityyppiluokittelu on ihan huimaa, valinnanvaraa nimittäin riittää. Eikun listan kimppuun valitsemaan.

Ja turha tulla sanomaan, että ”En kyl sovi mihinkään, mut naapurissa on just tollasia” Naapurissa varmaan on, mutta niin on myös siellä kotisohvalla. Oletko siis:

Uraäiti: isä imettää lapsen, äiti lensi jo synnytyssairaalasta palaveriin Brysseliin.

Kotiäiti: samoissa vaatteissa ainakin siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun. Mitalisti ainesta.

Tiikeriäiti: vain paras kelpaa, oikea koutsien koutsi. Valmentaa lapsestaan menestyjän, voittajan.

Kaveriäiti: kumpi on äiti, kumpi tytär; sama kynsilakan sävy tyttären kanssa jo vauvamuskarissa.

Superäiti: monta rautaa tulessa, ei pysähdy nukkuessaankaan. Tai oikeastaan ei siis nuku koskaan.

Paskamutsi: tää on aika muotia just nyt – sellanen humoristi-anarkistimutsi.

Kahvilamami: tuntee kaikki kaupungin kahvilat. Oikea kahvilaluuta. Viettää äitiysvapaat kahvilassa.

Maailmanparantaja eli ekohörhöäiti: reilunkaupan lelut, kantoliina ja luomuruokaa.

Kalenteriäiti: aikatauluäiti. Isä pakotettu perherauhan nimissä mukaan aikataulutettuun elämään.

Facebook-äiti: elämä netissä, haluaa tietää koko ajan kommentoidaanko MUN päivityksiä ja tykätäänkö MUN päivityksistä. Lapsi tapaa äitinsä ensimmäisen kerran kunnolla, kun vastaa äidin kaveripyyntökutsuun. Naamakirjassa äiti ja lapsi viimein todella kohtaavat ja tutustuvat.

Ammattikasvattajapsykologiäiti: lukenut lastenkasvatuksesta kaiken mitä on kirjoitettu ja tietää enemmän lastenkasvatuksesta kuin kirjat.

Edunvalvontaäiti: lastensa asioiden asianajaja – jatkuva yhteydenpitoa tarhan, koulun ja kodin välillä – osaa vaatia sen mitä opetussuunnitelmassa lukee ja paljon paljon muuta.

Curling-äiti: silottaa lapsen elämää, hioo kulmat pyöreiksi ja raivaa esteet. Kammoaa mahdollisuutta, että lapsi pahoittaisi mielensä.

Burnout-äiti: väsynyt, äkäinen, mikä meni pieleen?

Pomoäiti: pomottaa kaikkia, koirasta ja naapureista lähtien.

Vaiko teiniäiti, goottiäiti, etnoäiti, metallimude?

Vai kenties pirtelöäiskä: kaikkea vähän tilanteen mukaan. Eli tuuliviirimutsi.

Unohdetaan luokittelu ja tuomitseminen edes hetkeksi.

 

Siinä hän on – lapsesi.

Katso häntä ja näe hänet.

Katso häntä hänen leikkiessään, syödessään, nukkuessaan.

Kuuntele häntä ja kuule hänet.

Kuuntele miten hän sinulle tätä maailmaa kertoo.


Linkit:

Kommentit
  • Vuoden ITE-taiteilija Paula Huhtanen halusi näyttää, että Kittilästäkin voi selvitä hengissä

    Kuusi kuvaa Paula Huhtasen elämästä.

    Kuvataiteilija Paula Huhtanen kurkisti lapsena Reidar Särestöniemen ateljeen avaimenreiästä ja sai nuorena piirtäjänä neuvoja Kalervo Palsalta. Lapsuuteen ja nuoruuteen Kittilässä loi varjonsa äidin ennenaikainen kuolema ja paikkakunnan henkinen kylmyys. Paula Huhtasesta kasvoi kuvantekijänä rohkea oman tiensä kulkija sekä myös vuoden 2020 ITE-taiteilija.

  • Arto Köykkä – Ate, ihminen jonka ammatti sattuu olemaan pappi

    Arto Köykkä ei puhu pappina olemisesta, jollei kysytä.

    Kappalainen, rovasti ja teologian tohtori Arto Köykkä on mieluiten koruttomasti pelkkä pappi. Hänen vastuualueenaan on Pirkkalan seurakunnan nuorisotyö, eikä etenkään siinä tehtävässä titteleitä kaivata. Nuorille ja monille seurakuntalaisille hän onkin Ate: ihminen, jonka ammatti nyt sattuu olemaan pappi.

  • Musiikin moniottelija Aija Puurtinen: ”Musiikillisesti olen saanut toteuttaa itseäni enemmän kuin osasin unelmoida”

    Tohtoritason laulaja Aija Puurtisella myös basistiura.

    Muusikko Aija Puurtisen laulu- ja soittotyyliä ei voi niputtaa yhden genren alle. Parhaiten hän viihtyy sekä esiintyjänä että laulajana omien sävellyksiensä musiikillisessa maailmassa. Aijan musiikissa elävät monenlaiset tyylit niin, että välillä siitä tunnistaa suomalaisen kansanmusiikin, folkin, puuvillapeltojen bluesin, soulin, gospelin, rockin tai jopa tangon vivahteita.

  • Ruokaprofessori Hely Tuorila: ”Afrikkalaiset hämmästelivät sitä, että kerään luonnosta sieniä”

    Hely Tuorila on aistinvaraisen ruokatutkimuksen professori.

    Aistinvaraisen ruokatutkimuksen emeritaprofessori Hely Tuorila opiskeli aikoinaan ravitsemustiedettä Helsingin yliopistossa, jotta hän voisi tehdä työtä ravintokemistinä kehitysmaissa. Suunnitelma ei ihan toteutunut, mutta nyt eläkeiässä Tuorila on kutsuttu Afrikkaan ylimääräiseksi professoriksi Pretorian yliopistoon. Suomessa häntä kutsuu Punkalaitumen mökkimetsä, jota intohimoinen sienestäjä rakastaa.