Hyppää pääsisältöön

Yes jengi. Mikä äitityyppi olet? Oletko superäiti vai luuseriäiti?

Nyt on valittava puoli. Nyt on tiedettävä mitä äitityyppiä olet. Kenen joukoissa seisot? Millaista äitimallia siirrät eteenpäin? Kysymys kuuluu siis: Millanen äiti olet? Vai oletko äiti ollenkaan? Oletko ihan nysvä-äippä vai täystuhouhohuoltajaäiti? Imetätkö vaiko et, ja jos et, niin hui ja hyi sinnuu.

Keski-ikäinen 44-vuotias nainen odottaa vauvaa ja kertoo lehdessä, ettei imetä lastaan ehkäpä ollenkaan. Siis EI IMETÄ olenkaan. Kauheeta. Ja saman tien useampi julkisuudessa pyrähdellyt imettäjä-äiti oli haukkana tuomitsemassa tätä ei-imettäjää. Ei tuettu naista vaan tuomittiin. Sormella osoitettiin tätä huonoa äitiä. Ihan kreisi meininki.

Miten aina vaan näitä samoja veivauksia?

Eivät isät kinastele lehtien sivuilla tai netissä siitä, mikä on oikea tai väärä tapa toteuttaa isyyttä. Osallistuuko joku isä tuttelin antoon vai ei. Laittaako isä pienokaiselle ekovaipan vai kestovaipan pyllyn suojaksi. Toinen vaippahan tuhoaa lapsen.

Tuomitsemisen ja luokittelun sietämättömyys. Imettäminen on arka ja mielipiteitä rankasti jakava asia. Luokittelu taas on enempi sääntö kuin poikkeus. Äitityyppiluokittelu on ihan huimaa, valinnanvaraa nimittäin riittää. Eikun listan kimppuun valitsemaan.

Ja turha tulla sanomaan, että ”En kyl sovi mihinkään, mut naapurissa on just tollasia” Naapurissa varmaan on, mutta niin on myös siellä kotisohvalla. Oletko siis:

Uraäiti: isä imettää lapsen, äiti lensi jo synnytyssairaalasta palaveriin Brysseliin.

Kotiäiti: samoissa vaatteissa ainakin siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun. Mitalisti ainesta.

Tiikeriäiti: vain paras kelpaa, oikea koutsien koutsi. Valmentaa lapsestaan menestyjän, voittajan.

Kaveriäiti: kumpi on äiti, kumpi tytär; sama kynsilakan sävy tyttären kanssa jo vauvamuskarissa.

Superäiti: monta rautaa tulessa, ei pysähdy nukkuessaankaan. Tai oikeastaan ei siis nuku koskaan.

Paskamutsi: tää on aika muotia just nyt – sellanen humoristi-anarkistimutsi.

Kahvilamami: tuntee kaikki kaupungin kahvilat. Oikea kahvilaluuta. Viettää äitiysvapaat kahvilassa.

Maailmanparantaja eli ekohörhöäiti: reilunkaupan lelut, kantoliina ja luomuruokaa.

Kalenteriäiti: aikatauluäiti. Isä pakotettu perherauhan nimissä mukaan aikataulutettuun elämään.

Facebook-äiti: elämä netissä, haluaa tietää koko ajan kommentoidaanko MUN päivityksiä ja tykätäänkö MUN päivityksistä. Lapsi tapaa äitinsä ensimmäisen kerran kunnolla, kun vastaa äidin kaveripyyntökutsuun. Naamakirjassa äiti ja lapsi viimein todella kohtaavat ja tutustuvat.

Ammattikasvattajapsykologiäiti: lukenut lastenkasvatuksesta kaiken mitä on kirjoitettu ja tietää enemmän lastenkasvatuksesta kuin kirjat.

Edunvalvontaäiti: lastensa asioiden asianajaja – jatkuva yhteydenpitoa tarhan, koulun ja kodin välillä – osaa vaatia sen mitä opetussuunnitelmassa lukee ja paljon paljon muuta.

Curling-äiti: silottaa lapsen elämää, hioo kulmat pyöreiksi ja raivaa esteet. Kammoaa mahdollisuutta, että lapsi pahoittaisi mielensä.

Burnout-äiti: väsynyt, äkäinen, mikä meni pieleen?

Pomoäiti: pomottaa kaikkia, koirasta ja naapureista lähtien.

Vaiko teiniäiti, goottiäiti, etnoäiti, metallimude?

Vai kenties pirtelöäiskä: kaikkea vähän tilanteen mukaan. Eli tuuliviirimutsi.

Unohdetaan luokittelu ja tuomitseminen edes hetkeksi.

 

Siinä hän on – lapsesi.

Katso häntä ja näe hänet.

Katso häntä hänen leikkiessään, syödessään, nukkuessaan.

Kuuntele häntä ja kuule hänet.

Kuuntele miten hän sinulle tätä maailmaa kertoo.


Linkit:

Kommentit
  • Keskustele rahapolitiikasta!

    Miksi raha ei kelpaa?

    Korkotaso on ollut historiallisen alhaalla jo pitkään. Lisäksi Euroopan keskuspankki yrittää elvyttää taloutta lisäämällä rahan määrää ostamalla arvopapereita. Miksi yritykset eivät investoi ja miksi talouden vauhti ei kiihdy? Mitä tapahtuu EKP:n ostamille lainapapereille? Mikä olisi paras inflaaatiotaso? Toimittajana on Juha Virtanen.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele rahapolitiikasta!

    Miksi raha ei kelpaa?

    Korkotaso on ollut historiallisen alhaalla jo pitkään. Lisäksi Euroopan keskuspankki yrittää elvyttää taloutta lisäämällä rahan määrää ostamalla arvopapereita. Miksi yritykset eivät investoi ja miksi talouden vauhti ei kiihdy? Mitä tapahtuu EKP:n ostamille lainapapereille? Mikä olisi paras inflaaatiotaso? Toimittajana on Juha Virtanen.

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

  • Keskustele ilmastopolitiikasta

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys?

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys, joka jakaa ihmisiä eri puolueisiin? Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutosta liioitellaan julkisuudessa, vihreiden mielestä taas näin ei ole. Mitä mieltä sinä olet?

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.

  • Keskustele Isis-naisten lapsista

    Mitä tehdä Isis-naisten lapsille?

    Pitäisikö sinun mielestäsi Syyriassa al-Hol -leirillä olevia suomalaislapsia auttaa Suomeen? Menevätkö lastenoikeudet sen edelle, että lasten äidit ovat mahdollisesti tukeneet Isiksen tekemiä julmuuksia? Vai pitäisikö vastuu lapsista jättää heidän äideilleen, jotka ovat kuitenkin vapaaehtoisesti vuosia sitten lähteneet konfliktialueelle?

  • Suhteeni lady Chatterleyhin ja vähän muihinkin naisiin

    Eroottinen kirjallisuus on minulle kuin menneet suhteet.

    Luin nuorempana muutamia eroottisia kirjoja kiihoittumistarkoituksessa. Kaunokirjallisia arvoja en teksteistä löytänyt. Myöhemmin tajusin, että haaveissani olleiden naisten takia olisi kannattanut lukea enemmän. Eroottinen kirjallisuus on ollut minulle kuin menneet suhteet. Aina kiinnostavimmillaan ensimmäisillä sivuilla, kun ei vielä tiedä mitä tuleman pitää.

  • Keskustele tuloeroista!

    Tuloerot Suomessa

    Toisin kuin usein on väitetty, tuloerot ovat kasvaneet Suomessa myös 2000-luvulla. Miksi? Tarvitaanko tuloerojen kasvua, jotta talous kasvaa? Vieraana tuloeroja pitkään tutkinut ja vastikään aiheesta uuden kirjan julkaissut professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta.