Hyppää pääsisältöön

Hän ei selviytynyt Titanicilta

Kirvesmies Jalmari Vienola väitti olleensa siirtolaisena Titanicin kyydissä matkalla Amerikkaan, ja pelastaneensa itsensä lisäksi muitakin. Uskomaton tarina ei kuitenkaan ole totta.

Titanic-tutkija Juha Peltonen tutki oheisen äänitteen keväällä 2012 ja totesi sen huijaukseksi. Kyseinen Jalmari Vienola ei missään tapauksessa ollut mukana Titanicilla. Jalmari Vienolan nimeä ei löydy yhdestäkään matkustajaluettelosta tai Titanic-dokumentista, vaikka ollakseen 1900-luvun alkua ovat Titanicin matkustajatiedot harvinaisen hyvin selvillä.

Vienola kertoo että "keula ylöspäin oli päin jäävuorta" kun matkustajat riensivät kannelle aluksen upotessa, vaikka todellisuudessa Titanic oli ajanut pitkälle jäävuoresta ennen uppoamistaan. Alus myös upposi keula edellä, eli juuri toisin päin.

Vienola kertoo itsestään sankaritarinoitakin, kysyttäessä pelastiko hän ketään veneeseen päästyään. "Minä olin virkeällä tuulella ja tempoin sinne kansaa. Minä en tiedä kuinka monta niitä pelastui mutta pelastin minä, kun en minä vielä kylmettynyt, en minä tiedä olinko minä siellä vedessä kymmentä minuuttia."

Teksti: Sampo Sauri

Tietolaatikko

Toimittaja Antti Karhumäki on keväällä 2012 kuunnellut äänitettä Titanic-tutkija Juha Peltosen kanssa. Peltosen mukaan kyseessä olisi huijaus. Peltonen sanoo, että kyseinen Jalmari Vienola ei missään tapauksessa ole ollut mukana Titanicilla. Hänen nimeään ei löydy mistään Titanic-dokumenteista tai matkustajaluetteloista. Peltosen mukaan kyseessä on todennäköisesti sama ihminen, joka on antanut vastaavanlaisia Titanic-sankari -haastatteluja myös lehdille 1950-luvulla. Tällä äänitteellä Vienola kertoo yleisesti tiedossa olevia asioita, mutta yksityiskohdissa hän esimerkiksi sanoo, että "keula oli vasten jäävuorta." Titanicilla mukana olleiden mukaan jäävuorta ei onnettomuuden aikana ollut enää edes näkyvissä.

Lähde: Ylen radioarkiston tietokanta

Lue lisää:

Titanic går under

Titanic innoitti lauluntekijöitä

Titanicin turma on innoittanut laulujen ja viisujen kirjoittajia. Suurkatastrofit olivat arkkiveisujen suosittuja aiheita. Erityisesti rahvaalle kansanosalle suunnattuja arkkiveisuja levitettiin yksittäisille arkeille painettuina. Toreilla arkkiveisujen kaupustelijat lauloivat niitä markkinointimielessä.

Lue lisää:

Titanicilta pelastunut Millvina Dean vuonna 2009.

Titanicin viimeinen selviytyjä

Southamptonilainen Millvina Dean oli viimeinen elossa ollut höyrylaiva Titanicin kohtalokkaalta neitsytmatkalta pelastunut. Hän oli myös aluksen nuorin matkustaja.

Lue lisää:

Samuli Edelmann laulaa (2008).

Samuli Edelmann: Käyn kohti sinua

Samuli Edelmann tulkitsee Ilmestyskirjan tekstiin pohjautuvan virren Käyn kohti sinua, oi Herrani. Sanotaan, että se oli viimeinen kappale, jonka Titanicin muusikot soittivat ennen aluksen uppoamista vuonna 1912.

  • Puheen Iltapäivä: Vieraana Titanic-tuntija Juha Peltonen (areena.yle.fi)
  • Kommentit
    • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

      Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

      Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973. Pakkasesta huolimatta vastaanotto Suomessa oli lämmin.

    • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

      Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

      Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

    • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

      Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

      1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

    • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

      Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

      Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

    Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto