Hyppää pääsisältöön

Petri Hiltusen hurjat sadut

Rakkaat lapsuuden satumme, kuten Punahilkka ja Tuhkimo, ovat alunperin olleet hyvinkin verisiä tarinoita. Satujen innoittama sarjakuvapiirtäjä Petri Hiltunen kertoi hurjia satuja nuortenohjelma Wintterissä vuonna 2008. Hiltunen myös kuvitti kertomansa sadut Kylli-tädin tapaan.

Monet tuntemamme satuklassikot perustuvat kansantarinoihin, jotka ovat olleet alunperin kauhutarinoita. Hiltusen mukaan varhaisessa Punahilkka-versiossa tyttö ei pelastu suden kynsistä, vaan susi syö hänet sadun lopuksi. Sankarillinen puunhakkaaja on liitetty tarinaan vasta myöhemmin. Vieläkin brutaalimmassa versiossa susi pakottaa Punahilkan syömään isoäitinsä lihaa ja juomaan tämän verta, ennenkuin pakottaa tämän riisuutumaan ja polttamaan vaatteensa takassa.

"Mitä varhaisempi versio, sitä julmempi ja synkempi on tarina", Hiltunen summaa.

Hiltusen mukaan 1970-luvulla huolestuneet vanhemmat vaativat vanhojen satujen muuttamista lapsille soveliaampaan muotoon.

"Punahilkasta julkaistiinkin versio, jossa susi ei syö punahilkkaa ja hänen isoäitiään. Sen sijaan se tajuaa olleensa tuhma ja ystävystyy heidän kanssaan", Hiltunen kertoo.

Nämä sensuroidut sadut eivät kuitenkaan saavuttaneet suosiota lasten keskuudessa. Vuosisatojen liennytys on silti tehnyt tehtävänsä, ja nykylapset tuntevat satuklassikot parhaiten Disney-elokuvina.

Omien sanojensa mukaan Hiltunen valitsi Wintteri-ohjelmaan kerrottavaksi keskitason hurjuuksia. Ronskeimpia satuja ei nimittäin voi esittää nuortenohjelmassa. Tarinoiden sisältöä Hiltunen ei ole muuttanut, mutta on jättänyt pois joitakin raakoja yksityiskohtia.

Petri Hiltusen kertomat ja kuvittamat sadut ovat peräisin useista lähteistä. Hänen tärkeimpänä innoittajanaan on ollut Viljo Tervosen vuonna 1981 kokoaman satukirja, Puolitoistavuotias kuninkaanpoika — unkarilaisia kansansatuja Transsilvaniasta.

Teksti: Minttu Hahtola

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto