Hyppää pääsisältöön

Max Perttula on hajulla tuoksuista

Satoja tuoksuja tunnistava Max Perttula on Suomen ainoa parfymööri. Hän loihtii tilauksesta vaikka hirsimökin aromin, takkatulella tai ilman. Itseään kakistelematta kylähulluksi nimittävä monitoimimies on heittäytynyt ”lapsenomaisella innolla” myös kuvataiteen, musiikin ja designin pariin.

Tietolaatikko

Yle esitti vuonna 2010 Jari Kokon ohjaaman dokumentin 44500 Max – The Perfumer, jonka tuotti mediatoimisto Zerkalo. Elokuvan jälkeen Max Perttula siirtyi Zerkalon palkkalistoille, ja hänen Max Joacim Cosmetics -yrityksensä lopetti toimintansa toistaiseksi.

YouTubessa on katsottavana useita Max Perttulan itse tekemiä musiikkivideoita. Niiden aihepiiri liikkuu yritteliäisyyden ylistyksestä ja työttömyysprotestista homoerotiikkaan, s/m-seksihuumoriin ja kosmisiin scifi-näkyihin.

Max Perttula (s. 1972) on itseoppinut kosmetiikkatehtailija, jolla on oma laboratorio ja tuotemerkki Max Joacim Cosmetics. Kutsumusammatti alkoi 7-vuotiaana ihovoiteiden valmistuksesta. Tuoksujen maailmaan hän alkoi perehtyä teini-iässä. Nykyään Perttula sanoo pystyvänsä rakentamaan mistä tahansa tuoksusta rekonstruktion laboratoriossaan.

Hajuvesien valmistus tapahtuu paljolti intuition varassa. Pikkutarkassa touhussa jopa gramman tuhannesosa saattaa muuttaa koko tuoksun. Tuoksu on sitä vaikeampi toteuttaa, mitä miedompi se on. Joka tuoksussa on minimissään 40 ainesosaa, luksusparfyymeissa jopa sata.

Eri aineksia yhdistelemällä parfymööri luo mielleyhtymiä. Miehille tarkoitettuun Helsinki Spirit Men -hajusteeseen Perttula onnistui saamaan niin onnistuneen setelipaperin ja painomusteen tuoksun, että muuan numismaatikko pystyi nimeämään juuri samalta haisevan setelin. Uudessa Eau de Finlande -parfyymissä tuoksuvat koivunnuput ja järvivesi.

Perttula pyöritti viisi vuotta omaa kosmetiikkayritystään, josta Keski-Suomen alueuutiset teki uutisen vuonna 2006. Perttulan laboratorio oli kehittänyt mm. Viitasaaren kaupungille oman nimikkotuoksun.

Vuonna 2010 parfymöörin otti palkkalistoilleen mediatoimisto Zerkalo. Oheisen tv-haastattelun aikoihin Perttula oli pyrkimässä tuotteineen ulkomaisille markkinoille. Suomi ei voi kehua tuoksukulttuurin perinteellään, mutta kymmenen viime vuoden aikana suhtautuminen hajusteisiin on muuttunut, ja nuoret miehetkin ovat alkaneet vahvistaa itsetuntoaan kosmetiikalla.

Max Perttula kertoo olleensa rutiköyhä koko ikänsä ja uhranneensa kaiken tuoksuvalle unelmalleen. Perheen mukana Ruotsista paluumuuttaneen pojan alkuaika Suomessa oli helvettiä: häntä kiusattiin puutteellisesta kielitaidosta ja ääntämyksestä, ulkonäöstä ja kodin köyhyydestä. ”Ja sitten vielä harrastuksena oli kosmetiikka!” Kiusaaminen kasvatti kuitenkin sisua ja riippumattomuutta, ”yksinäisen suden mentaliteettia”. Sisukkuutta painotti myös isä, jolta Max omaksui isänmaallisen ”Suomi-äijä-asenteen”.

Elämänsä pahimpana virheenä Max pitää sitä, että kertoi muille homoseksuaalisuudestaan vasta 26-vuotiaana. Hän peitti suuntautumisensa biletyksellä, kulutti hirmuiset määrät alkoholia ja näytteli heteroa. Mielessä oli muuttaminen jonnekin kauas, ja mielessä pyöri itsetuhoisiakin ajatuksia. Tultuaan kaapista ulos hän huomasi pelänneensä asiaa turhaan: perhe suhtautui asiaan loistavasti, ja kavereita tuli jopa enemmän.

Max on ylpeä viiksistään ja rakastaa nahkavaatteita, koska ne sopivat hänelle, tuoksuvat hyvältä ja ovat provokatiivisia. Hajuvesien ohella hän on tehnyt musiikkia ja omia musiikkivideoita, veistoksia ja maalauksia, suunnitellut koruja ja vaatteita ja toiminut omien tuotteidensa mallina. Max on saanut moniaista yrityksistään negatiivistakin palautetta mutta myös valtavasti kannustusta. Kappale Kylähullu jousimies kertoo tekijästä itsestään: hän hyppää ”hälläväliä-innolla” eri projekteihin muiden mielipiteistä välittämättä. ”Ja kaikista tuotoksista näkyy, että mulla on ollut hauskaa niitä tehdessä.”

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.