Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Nuohoojat taistelevat reviireistä – piirinuohous vastaan vapaa kilpailu

Nuohooja on jokavuotinen ja pakollinen vieras kaikissa kodeissa, joista jonkinlainen takka tai tulisija löytyy. Pelastuslain mukaan pelastuslaitos päättää miten järjestää nuohouksen. Pelastuslaitos voi hoitaa se itse, määrätä piirinuohoojan tai sitten vapauttaa nuohouksen kokonaan kilpailulle.

Suomen kunnissa asia on ratkottu lähes poikkeuksetta sopimusperusteisella piirinuohouksella.

Tuusulalainen Jaakko Ruusulampi on Itä-Uudellamaalla työskentelevä vapaa nuohooja, joka vastustaa piirinuohousjärjestelmää. Järjestelmässä pelastuslaitos määrää kuka nuohoaa kunnassa, eikä asukas voi vaihtaa nuohoojaa vaikka olisi tyytymätön hänen työhönsä. Ruusulammen mielestä järjestelmä on aikansa elänyt ja suosii tiettyjä yrittäjiä muiden kustannuksella.

Ruusulampi onkin aktiivisesti ajanut nuohousalalle vapaata kilpailua. Hän on toiminut niin sanottuna villinä nuohoojana piirinuohoojien alueella ja Itä-Uudellamaalla ja Keski-Uudellamaalla.

- Minä olin kymmenen vuotta piirinuohoojalla hommissa ja yhtenä päivänä se vaan ilmoitti että minulla ei ole enää töitä. Siinä sitten pyörittelin peukaloita ja ihmetteli mitä teen. Asiakkaat soittelivat numerooni paljon ja kyselivät, että voinko tulla hommiin ja aluksi sanoin että en, Ruusulampi kertoo.

Ruusulampi tiedusteli vakuutusyhtiöiden kantaa siihen, voiko muukin kuin piirinuohooja nuohota piiput.

- Kysyin että pitääkö olla piirinuohooja ja vakuutusyhtiöt sanoivat, että ei tarvitse olla piirinuohooja. Se riittää että sinulla on ammattitutkinto. Sitten minä vain aloin tarjota palvelua. Toki kerroin ihmisille, että en tee lakisääteistä palvelua mutta pystyn tekemään työtä joka täyttää muut edellytykset. Minä olin ollut jo kymmenen vuotta alueella nuohoojana, niin kaikki tunsi minut. Kyllähän ne melkein kaikki otti sitten sen minun palveluni, Ruusulampi kertoo.

Piirinuohoojat eivät katsoneet Ruusulammen toimintaa hyvällä. Ruusulampi haastettiin jopa käräjille, missä hänet tuomittiin sakkoihin markkinointirikoksesta.

- Minä olin markkinoinut itseäni sanoilla järkevä vaihtoehto ja edullinen vaihtoehto. Kysymys oli siitä että saako semmoisia termejä käyttää, Ruusulampi kertoo.

Käräjäoikeuden päätöksen mukaan Ruusulammen harjoittama mainonta oli harhaanjohtavaa. Ruusulampi on valittanut asiasta Helsingin Hovioikeuteen ja hänelle on myönnetty jatkokäsittelylupa.

Pelastuslaitos voi määrätä nuohoamaan uudestaan

Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan säännöllisesti. Omakotitalossa nuohotaan kerran vuodessa, ja mökkipiiput kerran kolmessa vuodesa.

Villiä nuohoojaa saa käyttää myös piirinuohousalueella, mutta mukaan hän ei voi suorittaa niin sanottua lakisääteistä nuohousta paitsi erikseen pelastuslaitoksen luvalla. Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että piippu joudutaan nuohoamaan toistamiseen, jos on asukas on käyttänyt villiä nuohooja, eikä pelastuslaitos ole lupaa myöntänyt.

Vapaalle nuohoojalle on kuitenkin ollut tilausta. Ruusulammen yritys on kasvanut. Syynä on nuohouksen vapautuminen kilpailulle useassa kunnassa ja asukkaiden ongelmat piirinuohouksen kanssa.

- Vuosi siten oli yksi ja nyt on yhdeksän henkilöä yrityksessä. Töitä on ollut hyvin ja kysyntä on ollut kova, koska ihmiset eivät ole olleet tyytyväisiä siihen piirinuohoushommaan, on ollut yllätys itsellekin että näin meni.

Suurista vakuutusyhtiöistä Pohjolasta, Tapiolasta ja Ifistä kerrottiin Kuningaskuluttajalle, että heille on sama käyttääkö piirinuohouksen alueella asuva asiakas villiä nuohoojaa vai piirinuohoojaa. Tärkeintä on että nuohooja on ammattitaitoinen ja nuohous suoritetaan ajallaan ja oikein. Oli järjestelmä mikä vaan, asiakkaan kannattaa aina varmistaa, että nuohooja on ammattitutkinnon suorittanut ja tekee työn ohjeiden mukaisesti.

Itä-Uusimaa tyytyväinen vapaaseen kilpailuun

Itä-Uudellamaalla Ruusulampi ei ole enää villi nuohooja, sillä vuosi sitten Itä-Uusimaa hylkäsi piirinuohousjärjestelmän ja vapautti nuohoustoiminnan kilpailulle. Nyt asukkaat voivat tilata vuosittaisen lakisääteisen nuohouksen keneltä tahansa ammattitutkinnon suorittaneelta nuohoojalta.

- Me ollaan toistaiseksi oltu hirvittävän tyytyväisiä vapaaseen järjestelmään nimenomaan asiakasnäkökulmasta. Palveluntarjonta on lisääntynyt, asiakasreklamaatiot ovat vähentyneet aivan olennaisesti, mikä kielii siitä, että asiakastyytyväisyys on lisääntynyt aivan olennaisesti, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Pursiainen toteaa.

Pursiaisen mukaan piirinuohousjärjestelmän aikana osa piireistä oli hoidettu mallikkaasti, mutta osasta valitettiin päivittäin.

- Asiakkailta tuli palautetta työn laadusta asiakaspalvelusta sekä muusta työntekijän ja asiakkaan välisistä ongelmista. Ongelmana oli myös nuohoojan saatavuus. Asiakas joutui monta kertaa soittamaan, kun nuohooja jätti tulematta.

Myös Sipoossa asuva Päivi Paavola on tyytyväinen nykyiseen järjestelmään.

- Voi itse valita kenet haluaa, jos on käynyt huono nuohooja edellisenä vuonna tai ei ole pitänyt siitä jostain syystä niin voi ottaa jonkun toisen seuraavana vuonna. Lisäksi voi kilpailuttaa hintaa, Paavola summaa.

Nuohousala vastustaa vapaata kilpailua

Vaikka Itä-Uudellamaalla ollaan tyytyväisiä vapauteen. Nuohoojien oma etujärjestö Nuohousalan keskusliitto vastustaa nuohouksen vapauttamista kilpailulle.

- Vapaa järjestelmä voi helposti johtaa erilaisiin ongelmiin. Esimerkiksi työtä ei valvo kukaan. Kun piirinuohoojia yksi kappale, häntä on helpompi valvoa, Nuohousalan keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäisen toteaa.

Riskienhallintapäällikkö Pursiainen tyrmää Jyrkiäisen väitteen.

- Yksittäisen nuohoustyön valvonta se ei kuulu pelastusviranomaisille kummassakaan järjestelmässä.

Pursiaisen mukaan vapaassa kilpailutilanteessa pelastuslaitoksen tehtävänä on varmistaa kuten ennenkin, että palvelua on saatavilla joka alueelle ja hintakehitys on jotakuinkin järkevää asiakkaan näkökulmasta. Yksittäiset kiistat esimerkiksi laskutuksesta asiakkaan ja nuohoojan välillä kuuluvat Kuluttajaviraston ratkottavaksi, eivät pelastuslaitokselle.

Jyrkiäisen mielestä piirinuohousjärjestelmä varmistaa kunnassa yhtäläisen kohtelun asuinpaikasta riippumatta.

- Piirinuohousjärjestelmässä nuohouksen hinta on säänneltyä, hinta kaikille asukkaille sama asuivat asukkaat sitten keskustassa tai syrjäseudulla, Jyrkiäinen summaa piirinuohouksen hyviä puolia.

Itä-Uudellamaalla vuoden kestäneen vapaan kilpailun aikana nuohousta on tarjottu myös saaristossa ja hintataso on pysynyt suurin kurissa. Pursiainen toki myöntää, että Suomen syrjäisimmillä alueilla piirinuohousjärjestelmä saattaa olla paras vaihtoehto.

- Täytyy alueellisesti päättää mikä järjestelmä sopii parhaiten. Harvan asutuksen alueella palveluntarjontaa ei ole niin paljon kuin esimerkiksi täällä vähän tiheämmin asutulla alueella, Pursiainen sanoo.

Piirinuohooja ei ole käynyt moneen vuoteen

Suomeen on jo muodostunut muutama todella iso nuohousalan yritys, joka on voittanut piirejä itselleen usealla paikkakunnalla. Ruusulammen mielestä piirinuohousjärjestelmä tukee tätä kehitystä.

- Trendi on mennyt semmoiseksi että piirit vaan suurenee ja yhdellä henkilöllä on hallussaan monta piiriä niin onhan se mennyt ihan älyttömäksi, että yksi ihminen omistaa sanotaan 150 000 piippua. Ei se piirinuohooja niitä ehdi nuohota, silä on työntekijät jotka nuohoaa, sanoo Ruusulampi.

Nuohousalan keskusliitto suosisi piirinuohousta nimenomaan sen takia, että järjestelmässä kaikki kohteet tulee tehtyä asuinpaikan syrjäisyydestä huolimatta. Ruusulampi kuitenkin väittää, että näin ei ole.

- Eihän se pidä paikkansa. Olen sen nähnyt nimenomaan piirinuohousalueilla, kun siellä piirinuohooja ei käynyt seittemään vuoteen, viiteen vuoteen, neljään vuoteen, Ruusulampi toteaa.

Alalla ja jopa viranomaispuolella epäillään, että piirinuohoojat eivät aina ehdi tekemään lakisääteisiä piirinuohouksia, koska heillä on tarjolla rahakkaampia töitä esimerkiksi ilmastointiputkien puhdistuksia.

Tällä hetkellä piirinuohous on vallitsevin käytäntö. Vain Itä-Uudellamaalla sekä osassa Etelä-Karjalaa nuohous on vapautettu kilpailulle, Lisää kilpailua on kuitenkin tulossa sillä, piirinuohous loppuu 21.4.2012 kuussa myös Hyvinkäällä.

Kilpailuviraston on suosittanut, että piirinuohousjärjestelmästä luovuttaisiin, koska se suosii vain tiettyjä yrittäjiä. Viraston mukaan myös piirinuohousjärjestelmän kilpailutukset on saatettu jätetty kokonaan tekemättä, vaikka myös vanhat sopimukset pitäisi kilpailuttaa. Monessa kunnassa piirinuohoojien sopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia. Sisäasiainministeriössä käynnistellään nyt työryhmää, joka tutkii nuohouksen vapauttamista kilpailulle koko Suomessa.

3.2.2015 Korjattu kirjoittaja oikeaan muotoon

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.