Hyppää pääsisältöön

Tutkimus kehittää Alzheimer-diagnostiikkaa

Stock photo: Old couple by kipcurry

 

Alzheimerin tauti on hermoston rappeumasairaus, joka usein tunnistetaan vasta dementia-vaiheessa. 

Lääkäri Gabriela Spulberin väitöstutkimuksen perusteella aivojen magneettikuvien automaattiset analyysimenetelmät mahdollistavat Alzheimerin taudin tarkemman diagnosoinnin, ja jo taudin alkuvaiheessa. Tutkimuksessa kehitettiin myös monimuuttujamittari, jonka avulla voidaan arvioida yksittäisen potilaan sairastumisriskiä.

Väittelijä tutki aivojen rakenteellisia muutoksia lievää henkisten kykyjen heikkenemistä sairastavilla ihmisillä.  Tutkimuksessa käytettiin aivojen magneettikuvien (MRI) automaattisia analyysimenetelmiä ja kehitettiin mittareita potilastyöhön sekä tutkimuskäyttöön. (Koko      aivokudoksen atrofian eli kutistuman etenemistä mitattiin toistuvilla MRI-tutkimuksilla.)  
Tutkimuksessa pystyttiin ennustamaan, ketkä todennäköisimmen sairastuivat Alzheimerin tautiin.

Patologiset muutokset vaihtelevat aivokuoren eri alueilla, ja muutokset jäävät usein pimentoon, kun arvioidaan koko aivokudoksen surkastumaa.  Alzheimeria ennakoivia harmaan aineen alueellisia  muutoksia tutkittiin magneettikuvia analysoimalla.  Etenevässä taudissa aivojen kutistuma oli voimakasta limbisessä lohkossa sekä otsa- ja takaraivolohkoissa. Muutokset voitiin todeta jo 2 vuotta ennen Alzheimer-diagnoosia.

Tutkimustulosten mukaan rakenteellisen MRI:n automaattiset analyysimenetelmät sopivat dementiaa ennakoivan lievän muistisairauden arviointiin. Näin päästään nykyistä nopeammin diagnoosiin ja Alzheimerin taudin hoito voidaan aloittaa aikaisemin.
Kuvantamis- ja analyysimenetelmien standardisointi on vielä tarpeen, jotta päästään käytännön potilastyöhön.

Tutkittavina oli sekä vakaata että etenevää kognitiivista heikkenemistä sairastavia ihmisiä ennen taudin etenemistä Alzheimerin taudiksi.
 Neurologian alaan kuuluva väitös tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa/Kuopiossa 27.4.2012

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen

    Kanojen avulla koulutustekniikka hioutuu tarkaksi.

    Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen Tässä on Kerttu, ihan tavallinen kotkottaja Nurmijärveltä. Sillä on kenties kananaivot – mutta niillä pystyy upeisiin suorituksiin. Katso vaikka! Rohkean luonteensa ansiosta Kerttu on saanut töitä läheisen Koirakoulu Vision kanakursseilta, kuten muutamat muut reippaat lajitoverinsa.

  • Isovanhempiemme huonot kokemukset voivat näkyä geenitasolla epigeneettisinä vaikutuksina jopa kolmanteen sukupolveen saakka

    Perimän epigenomi muuttuu ympäristön vaikutuksesta.

    Ihminen on kuin perimänsä. Geenimme ovat määrätty syntymähetkellä eivätkä ne muutu elämän aikana. Mutta miltä kuulostaa ajatus, että isoisäsi tai isoäitisi huonot elämäntavat ja kokemukset tulisivatkin näkyviin elämässäsi? Kenties suurempana riskinä vaikka 2-tyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille tai psyykkisille häiriöille.

Uusimmat sisällöt - Tiede