Hyppää pääsisältöön

Tutkimus kehittää Alzheimer-diagnostiikkaa

Stock photo: Old couple by kipcurry

 

Alzheimerin tauti on hermoston rappeumasairaus, joka usein tunnistetaan vasta dementia-vaiheessa. 

Lääkäri Gabriela Spulberin väitöstutkimuksen perusteella aivojen magneettikuvien automaattiset analyysimenetelmät mahdollistavat Alzheimerin taudin tarkemman diagnosoinnin, ja jo taudin alkuvaiheessa. Tutkimuksessa kehitettiin myös monimuuttujamittari, jonka avulla voidaan arvioida yksittäisen potilaan sairastumisriskiä.

Väittelijä tutki aivojen rakenteellisia muutoksia lievää henkisten kykyjen heikkenemistä sairastavilla ihmisillä.  Tutkimuksessa käytettiin aivojen magneettikuvien (MRI) automaattisia analyysimenetelmiä ja kehitettiin mittareita potilastyöhön sekä tutkimuskäyttöön. (Koko      aivokudoksen atrofian eli kutistuman etenemistä mitattiin toistuvilla MRI-tutkimuksilla.)  
Tutkimuksessa pystyttiin ennustamaan, ketkä todennäköisimmen sairastuivat Alzheimerin tautiin.

Patologiset muutokset vaihtelevat aivokuoren eri alueilla, ja muutokset jäävät usein pimentoon, kun arvioidaan koko aivokudoksen surkastumaa.  Alzheimeria ennakoivia harmaan aineen alueellisia  muutoksia tutkittiin magneettikuvia analysoimalla.  Etenevässä taudissa aivojen kutistuma oli voimakasta limbisessä lohkossa sekä otsa- ja takaraivolohkoissa. Muutokset voitiin todeta jo 2 vuotta ennen Alzheimer-diagnoosia.

Tutkimustulosten mukaan rakenteellisen MRI:n automaattiset analyysimenetelmät sopivat dementiaa ennakoivan lievän muistisairauden arviointiin. Näin päästään nykyistä nopeammin diagnoosiin ja Alzheimerin taudin hoito voidaan aloittaa aikaisemin.
Kuvantamis- ja analyysimenetelmien standardisointi on vielä tarpeen, jotta päästään käytännön potilastyöhön.

Tutkittavina oli sekä vakaata että etenevää kognitiivista heikkenemistä sairastavia ihmisiä ennen taudin etenemistä Alzheimerin taudiksi.
 Neurologian alaan kuuluva väitös tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa/Kuopiossa 27.4.2012

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Tiede