Hyppää pääsisältöön

Tutkimus kehittää Alzheimer-diagnostiikkaa

Stock photo: Old couple by kipcurry

 

Alzheimerin tauti on hermoston rappeumasairaus, joka usein tunnistetaan vasta dementia-vaiheessa. 

Lääkäri Gabriela Spulberin väitöstutkimuksen perusteella aivojen magneettikuvien automaattiset analyysimenetelmät mahdollistavat Alzheimerin taudin tarkemman diagnosoinnin, ja jo taudin alkuvaiheessa. Tutkimuksessa kehitettiin myös monimuuttujamittari, jonka avulla voidaan arvioida yksittäisen potilaan sairastumisriskiä.

Väittelijä tutki aivojen rakenteellisia muutoksia lievää henkisten kykyjen heikkenemistä sairastavilla ihmisillä.  Tutkimuksessa käytettiin aivojen magneettikuvien (MRI) automaattisia analyysimenetelmiä ja kehitettiin mittareita potilastyöhön sekä tutkimuskäyttöön. (Koko      aivokudoksen atrofian eli kutistuman etenemistä mitattiin toistuvilla MRI-tutkimuksilla.)  
Tutkimuksessa pystyttiin ennustamaan, ketkä todennäköisimmen sairastuivat Alzheimerin tautiin.

Patologiset muutokset vaihtelevat aivokuoren eri alueilla, ja muutokset jäävät usein pimentoon, kun arvioidaan koko aivokudoksen surkastumaa.  Alzheimeria ennakoivia harmaan aineen alueellisia  muutoksia tutkittiin magneettikuvia analysoimalla.  Etenevässä taudissa aivojen kutistuma oli voimakasta limbisessä lohkossa sekä otsa- ja takaraivolohkoissa. Muutokset voitiin todeta jo 2 vuotta ennen Alzheimer-diagnoosia.

Tutkimustulosten mukaan rakenteellisen MRI:n automaattiset analyysimenetelmät sopivat dementiaa ennakoivan lievän muistisairauden arviointiin. Näin päästään nykyistä nopeammin diagnoosiin ja Alzheimerin taudin hoito voidaan aloittaa aikaisemin.
Kuvantamis- ja analyysimenetelmien standardisointi on vielä tarpeen, jotta päästään käytännön potilastyöhön.

Tutkittavina oli sekä vakaata että etenevää kognitiivista heikkenemistä sairastavia ihmisiä ennen taudin etenemistä Alzheimerin taudiksi.
 Neurologian alaan kuuluva väitös tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa/Kuopiossa 27.4.2012

Kommentit
  • Lajittelemme heikoiten jätteitä, joita tuotamme eniten

    Jopa 50 % roskapussin sisällöstä biojätettä ja muovia.

    Kierrättäminen on suomalaisille itsestäänselvyys. Silti kaiken tai lähes kaiken muovin kierrättää vain 40 prosenttia suomalaisista. Kierrätyshalun ja -tekojen välissä on monia käytännön ongelmia, joiden pitäisi olla helppoja ratkaista.

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede