Hyppää pääsisältöön

Jurkan suvussa teatteri on ennen kaikkea

Eino ja Emmi Jurkan lapsista ja lapsenlapsista on kasvanut merkittävä teatterisuku, jonka vaikutukset suomalaiseen näyttämötaiteeseen ovat kiistattomat. Etenkin Sakari, Vappu ja Jussi Jurkka ovat tehneet ikimuistoisia roolisuorituksia niin televisiossa kuin valkokankaallakin.

Teatterilla on ollut Jurkan suvun jäsenten elämässä suuri rooli. Eikä vähiten siksi, että Emmi Jurkka, teatterisuvun kantaäiti, ei jättänyt teatteria hetkeksikään elämästään. Vappu Jurkka muistelee, kuinka kaduilla kävellessäänkin Emmi teki harjoituksia. Hän saattoi muun muassa harjoittaa ääntään, mikä sai perässä tulevat lapset Vapun ja Jussin hieman nolostuneina jättäytymään jälkeen äidistään.

Intohimoisella suhteella teatteriin on ollut myös hintansa. Vappu Jurkka toteaakin Jurkan suvusta tehdystä dokumentissa, että hän kasvoi veljiensä Sakarin ja Jussin kanssa yksin. Vanhemmilla ei ollut aikaa eikä aina mielenkiintoakaan lapsiaan kohtaan.

Uuden polven Jurkat allekirjoittavat monet vanhempiensa väitteistä suvun teatterikeskeisyydestä. Mutta heille edeltävät polvet ovat olleet loistavia draaman tekijöitä ja välittäjiä, jotka jättivät sukunsa tuleville polville perinnöksi rakkauden näyttämötaiteeseen.

Teksti: Sirpa Jegorow

Lue lisää:

Vappu Jurkka Maarit Tastulan haastateltavana Punainen lanka -ohjelmassa 2001

Vappu Jurkka muistelee

Näyttelijä Vappu Jurkka kertoo elämästään teatterisuvussa ja äidistään näyttelijä Emmi Jurkasta. Vappu ajautui näyttelijäksi, vaikka ei siitä lapsena haaveillutkaan.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto