Hyppää pääsisältöön

Blogistanian käden- ja tyylintaitajat bloggaavat intohimoistaan

Blogistania esittelee kymmenen käsistään kätevää nuorta naista, joiden elämäntapa näkyy myös blogeissa. Tekijästä riippuen postaukset vaihtelevat saumasukista ja hatuista tilkkutöihin ja ekomuotiin.

Kaikilla Blogistanian naisilla blogin aihe näkyy pukeutumisessa, sisustuksessa ja jopa ihmissuhteissa. Ohjelmassa kurkataan myös bloggaajien koteihin, työhuoneisiin ja inspiraation lähteisiin sekä tavataan kavereita käsityöillan merkeissä.

Outi Pyy on suosittu muoti- ja DIY- eli tee-se-itse-bloggaaja. Outi Pyy käy tylsissä päivätöissä, mutta bloggaava trashionista on luova hullu, jolle toisen roska on aarre. Blogistaniassa Outi dyykkaa ja repii paitoja ystäviensä kanssa.

Fiona Timantti bloggaa intohimoisesti vintagesta ja burleskista. Taitelijanimi Fiona Timatti on myös hänen hattujensa tuotemerkki. Korot ja hattu ovatkin oleellinen osa Fionan tyyliä. Tyylin lisäksi Fionan blogissa voi kurkata myös bileisiin ja ihastella toinen toistaan upeampia bileluomuksia. Blogistaniassa päästään Fionan kotiin ja hattukauppaan.

Riikka Kurki bloggaa minimaailman sisustamisesta. Blogistaniassa nähdään Riikan nukkekoti, josta löytyy Tavastian takahuone. Riikka sisustaakin nukkekotiaan ilman rajoja ja blogissa leikitään tilalla, valolla ja hyvillä biiseillä.

Luovuutensa väreistä ja tilkuista löytäneen Kajsa Wikmanin käsityöblogi johti tilkkukirjan julkaisemiseen Yhdysvalloissa ja Suomessa. Taidekäsityöläinen haluaa saada ihmiset hymyilemään ja Kajsa muistuttaakin, että tumman ja tuskallisen sijaan taide voi olla myös elämänmyönteistä ja positiivista. Blogistaniassa Kajsa ja ystävät tekevät värikkäitä huopatorttuja.

Terhi Viinikanojan käsityöblogi Hupsistarallaa hurmaa huumorillaan ja värikkyydellään. Terhin kädenjälkeen voi törmätä myös kaupungin kulmilla - neulegraffitit värittävät kovaa ja harmaata kaupunkimaisemaa. Käsityöt rentouttavat ja ovat myös tapa tavata siskoja ja ystäviä ompelupiirissä. Blogistaniassa Terhi ja kaverit hurauttavat saumurilla sukista pipoja.

Karin Lindroos on suomenruotsalainen kirjoittaja, valokuvaaja ja bloggari. Karin kertoo Karkki-bloginsa olevan kuin karkkipussi - vähän kaikkea värikästä lifestylea. Karin myös ylläpitää ja päätoimittaa Ratata-blogiyhteisöä, jonka kautta blogit ovatkin Karinille niin työ kuin harrastus. Myös ystäväporukasta lähes kaikilla on oma blogi. Blogistaniassa Karin laittaa ystävänsä leikkimään lasisilla legoilla ja liimalla.

Jonna Vormalan Jauhot Suussa -blogi alkoi kotiäidin henkireikänä kavereiden ja siskojensa kehotuksesta. Ensin Jonna bloggasi vain leivonnasta, mutta vuosien varrella aihealue on laajenut. Jonna bloggaakin myös ravintoloista, juhlista ja matkoista ja kamera kulkee mukana lähes aina. Blogistaniassa Jonna tekee ruusukakun ja jakaa ystävilleen kuppikakkuoppeja.

Kun Suomessa puhutaan ekomuodista, mainitaan yleensä aina Anniina Nurmi. Anniinan Vihreät vaatteet on informatiivinen blogi ekomuodista ja vaatetuotannosta. Anniina kirjoittaa myös oman tuotemerkkinsä nimissä Nurmi-blogia. Anniinalle ekologisuus on osa koko elämäntapaa, sitä tukee niin kasvissyönti kuin kodin kalustaminen kierrätyskalusteilla. Blogistaniassa Anniina tekee kierrätyskoruja kavereiden kanssa.

Jonna Hietalan Musta tuntuu -blogissa on sisustustoimittajan kurkistuksia trendeihin. Minimalistista tyyliä suosiva Jonna on harkitseva kuluttaja, joka voi odottaa sitä tiettyä limen väristä design-tuolia vaikka puoli vuotta. Valkoinen on Jonnalle se ainoa oikea seinien väri, mutta sitä voi piristää harkituilla väripilkuilla tai yksityiskohdilla. Blogistaniassa Jonna kutsuu kylään kässäkerhonsa.

Pupulandian Jenni kuuluu suomalaisen blogimaailman menestystarinoihin. 28-vuotias Jenni Rotonen on tehnyt sen mistä moni haaveilee - lopettanut päivätyöt ja ryhtynyt lähes täysipäiväiseksi bloggaajaksi. Blogibrändiksi ei kuitenkaan tulla päivässä, vaan lifestyleblogi Pupulandia on lähes viisivuotinen projekti. Kun Jenni aloitteli blogiaan, oli tapana rajata pää pois omia asukokonaisuuksia esittelevistä kuvista. Ensimmäisten bloggaajien joukossa Jenni päätti kuitenkin paljastaa kasvonsa ja elämäntapansa. Blogistaniassa Jenni shoppailee, stailautuu, etkoilee ja gaalailee.

Elävässä arkistossa nähtävistä jaksoista on leikattu pois osa musiikista tekijänoikeussopimusten vuoksi.

Teksti: Viivi Lehtonen ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.