Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Lumpuille on keksittävä hyötykäyttöä

Rikkinäisiä ja kulahtaneita vaatteita ei saa viedä vaatekeräyksiin eikä kirpputoreille. Tällä hetkellä ne menevät enimmäkseen kaatopaikoille. Tulevaisuudessa kaikki on toivottavasti toisin.

Vuonna 2010 Suomessa pantiin sekajätteisiin noin 75 miljoonaa kiloa tekstiilejä. Arviolta kolme neljäsosaa tästä lumppukasasta meni kaatopaikoille. Neljäsosa poltettiin voimaloissa lämpöenergiaksi.

Tekstiilit ovat kuitenkin arvokasta raaka-ainetta. Esimerkiksi eko-ompelijat tekevät vanhoista vaatteista ja muista tekstiileistä uudenveroisia asusteita. Materiaaliksi kelpaavat monenlaiset tekstiilit, vaikkapa rikkinäiset vaatteet. Reikäisistä farkuista voi ottaa talteen ehjät osat ja vetoketjun. Näistä tarpeista ompelija taikoo vaikka hameen.

Vain hyvin likainen tai hyvin ohueksi haperoitunut kangas ei kelpaa enää ompeluun.

Materiaalipula rajoittaa eko-ompelijoita

Eko-ompelijoita on Suomessa ainakin 150. Yrittäjien määrä kasvaa sitä mukaa kun ekomuoti voittaa alaa. Ompelijoiden luovuutta rajoittaa kuitenkin se, että materiaalia on vaikea saada kasaan, kertoo Suomen ekoyrittäjien puheenjohtaja Mirjami Malleus-Lemettinen.

- Ompelija joutuu haalimaan yksittäisiä vaatekappaleita kirpputoreilta. Pientäkään sarjatuotantoa on vaikea tehdä, koska tasalaatuista materiaalia on vaikea löytää tarpeeksi paljon. Jos haluaisi ommella samaa vaatetta vaikkapa useampaa kokoa, vaikeaksi menee, Malleus-Lemettinen selittää.

Ekovaatebisnes voisi saada vauhtia, jos materiaaleja olisi helpommin saatavilla. Malleus-Lemettinen onkin perustamassa omaan ompelimoonsa Helsinkiin pientä materiaalipankkia muita ompelijoita varten. Tavaraa materiaalipankkiin saavat tuoda ompelimon omat asiakkaat samalla kun teettävät itselleen vaatteita.

Lumpusta voi tehdä vaikka mitä

Turengissa Etelä-Hämeessä toimii Dafecorin tehdas. Se tekee lumpuista uutta kuitua. Kuidusta valmistuu mm. öljynimeytysmattoja teollisuuden käyttöön.

Tehtaan materiaalista puolet on tekstiiliteollisuuden hukkapaloja. Toinen puoli tulee kirpputoreilta, jonne ihmiset ovat dumpanneet myyntiin kelpaamatonta vaatetta. Tehtaan toimitusjohtaja vakuuttaa, että melkein mikä tahansa tekstiili käy.

- Periaatteessa meille kelpaa kaikki tekstiilimateriaali, joka on puhdasta. Mekaaniset haitat, eli napit ja vetoketjut pitää poistaa, kertoo Risto Saha.

Tehdas pystyy hyödyntämään lähes kaikki eri tekstiilikuidut: villan, puuvillan, erilaiset tekokuidut ja sekoitekankaat. Vain monikerroksiset ulkoiluvaatteet eivät mene koneista läpi. Myöskään likaista vaatetta ei voi käyttää.

Mahdollisuudet lumpun hyötykäytölle ovat lähes rajattomat. Dafecor tekee myös kasvualustoja puutarhoille, huonekalujen pehmusteita, parketinalusmattoja ja eristenauhaa hirsirakentamiseen. Maailmalla lumpuista tehdään esimerkiksi pehmusteita autojen sisustukseen ja lämpöeristeitä talojen seiniin.

Näiden uusiotuotteiden täytyy tietysti pärjätä markkinoilla laadussa ja hinnassa uusista kuiduista tehdyille tuotteille. Mutta kierrätystuotteiden kysyntää voisi edistää myös tietoisilla päätöksillä.

- Esimerkiksi julkisissa hankinnoissa voitaisiin painottaa ympäristömyönteisyyttä. Kun kunnat, puolustusvoimat ja muut julkiset yhteisöt tekevät hankintapäätöksiä, sillä pitäisi olla kilpailuarvoa, jos tuote on tehty ympäristömyönteisesti, kaavailee Risto Saha.

Voisi myös kuvitella, että vaikkapa jollekin suurelle rakennusliikkeelle olisi hyvää mainosta, jos se lupaisi käyttää rakentamisessa kierrätystuotteita.

Lumppujen kierrätystä ideoidaan Forssassa

Forssan seudulla on tehty suunnitelmia laajamittaisesta lumppujen hyötykäytöstä. Hämeen ammattikorkeakoulussa ja Forssan seudun kehittämiskeskuksessa on valmistunut pari esiselvitystä siitä, miten lumppujen keräily ja lajittelu voitaisiin hoitaa.

Suunnitelman mukaan jonkun suuren kauppaketjun myymälöihin sijoitetaan tekstiilien keräilylaatikot. Niihin ihmiset voisivat tuoda ylijäämätekstiilinsä. Kaupoista tekstiilit kuljetettaisiin materiaalipankkiin. Materiaalipankissa tekstiilita lajiteltaisiin. Forssassa voisi olla yksi pankki, muualla Suomessa pari muuta.

Materiaalipankista tekstiilejä saisivat eko-ompelijat, kierrätystehtaat, kirpputorit ja kaikki muutkin tarvitsijat. Vain käyttökelvoton jämä menisi polttolaitoksille.

Idea on vielä kehittelyasteella. Parhaillaan selvitetään, millainen yrittäjä voisi pyörittää materiaalipankkia. Suurin kysymys on se, löytyykö lumpulle tarpeeksi jatkojalostajia. Kansalaisia lietsotaan keskustelemaan aiheesta.

- Olemme perustaneet tänne Suomen Poistotekstiilit-yhdistyksen, jolla lähdetään hakemaan tälle aiheelle lisää huomioarvoa, kertoo yksi hankkeen vetäjistä, Helena Hinkkala.

Yhdistykseen voi liittyä kuka tahansa, jota aihe kiinnostaa.

Lumpuille tulee kaatopaikkakielto

Vuonna 2016 tekstiilijätteelle joka tapauksessa tapahtuu jotain. Silloin tulee voimaan uusi kaatopaikka-asetus, joka näillä näkymin kieltää kokonaan tekstiilien viemisen kaatopaikalle. Todennäköisin ratkaisu on se, että jätteen polttamista lisätään. Suomessa toimii jo kolme sekajätettä polttavaa laitosta ja ainakin viisi uutta on suunnitteilla.

Mutta muitakin vaihtoehtoja siis on. Kuningaskuluttaja selvitti, mitä lumpuille kannattaisi tehdä, nimenomaan ympäristöä ajatellen.

D-mat Oy teki meille laskelman, josta näkyy eri kierrätysvaihtoehtojen hyöty.
Laskelma perustuu materiaali-intesiteettikertoimiin eli lyhennettynä MIT-kertoimiin. Se kertoo, kuinka paljon luonnonvaroja tarvitaan tietyn hyödykkeen tuottamiseen. Mukaan lasketaan uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat, vesi, ilma ja viljelyyn käytetty maa-ala ja eroosio. Käytettyjen luonnonvarojen määrää mitataan kiloilla.

Laskelmamme lähtökohtana on kilo lumpputekstiiliä, josta jalostetaan erilaisia tuotteita.

    Luonnon kannalta arvokkainta olisi valmistaa lumppukilosta vaatteita ja korvata niillä uudesta kuidusta tehdyt vaatteet. Tämä säästäisi noin 10 kg luonnonvaroja.

    Toinen vaihtoehto on öljynimeytysmatto, joka korvaa vastaavan määrän uudesta polypropeenikuidusta valmistettua mattoa. Tämä vaihtoehto säästää 1,6 kg luonnonvaroja.

    Kolmas vaihtoehto on lumppukilon polttaminen lämpöenergiaksi voimalaitoksessa. Silloin se korvaa muita polttoaineita. Tämä säästää luonnonvaroja kaikkein vähiten eli 1 kilogramman.

Parhaassa mahdollisessa maailmassa tekstiilit eläisivät monta eri elämää. Ensin vaate palvelisi pari-kolme kierrosta vaatteena. Sen jälkeen se kelpaisi vielä vaikkapa öljynimeytysmaton raaka-aineeksi. Vasta täysinpalvellut öljynimeytysmatto päätyisi polttoaineeksi lämpövoimalaan.

Virpi Väisänen, Kuningaskuluttaja, Tutkiva asia, YLE

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.