Hyppää pääsisältöön

Älyttömyysmittari

Sepä olisi kyllä hyvä, jos olisi mittari, jolla voisi tarkistaa, mikä on älytöntä tai naurettavaa, tai verrata kahdesta älyttömästä, että kumpi on älyttömämpi. Ja käänteisesti, kumpi tolkullisempi.

Mittarissa olisi pieni digikamera, jolla voisi ottaa kuvan siitä älyttömäksi arvelemastaan kohteesta, sekä mikrofoni, johon voisi puhua, jos tutkittavana olisi älytön ajatus tai vaikka kemiallinen kaava.

Mittarin voisi kalibroida esim niin, että etsii Googlen kuvahaulla sanaa ”tsolias" – ja sitten kun tsoliaan kuvia löytyy, määrittelee niiden älyttömyysindeksiksi sata.

Mikäkö on tsolias?

Se on miesten sotilaspuku.

Mutta ei, ei mikä hyvänsä sotilaspuku.

Tsolias (Τσολιάς) on perinteinen kreikkalainen sotilaspuku, sellainen, johon kuluu miehelle vitivalkoinen vekkihame nimeltään fustanella (φουστανέλα), valkoiset kireät sukkahousut tupsusukkanauhoin, punainen lässähtänyt hattu, josta on kynitty lippa pois ja josta riippuu muuten samanlainen tupsu kuin teekkareilla, paitsi tupsu on pitkäjouhinen kuin hevoisen häntä tai kuin irti saksittu markkinointihipin poninhäntä, johon on kenkälankista uutettu sysimusta väri.

Sitten asuun kuuluu antautumislipun värinen eli valkoinen paita, jossa on sumopainijoiden pyykkipussin kokoiset pussihihat, psykedeelinen liivi, joka sopisi markkinahypnotisoijan apulaiselle, ja punaiset nahkaiset aamutohvelit, joiden kärjissä on isot, mäyränkallon kokoiset pumpsukat, sekä kivääri, joka näyttää muovilelulta, koska se on maalattu tivoliaseiden tapaan kirkkaan punaiseksi.

Toisin sanoen tsolias on naurettavimman ja epäsotilaallisimman näköinen asu, mitä ihmismielen avulla voi miehen ylle kuvitella.

Jos joku olisi lääkkeistä, huumeista ja pallosalaman tällistä sekaisin, hän ei sähkökemiallisissa hulluuksissaan voisi kuvitella sotilaalle älyttömämmän ja naurettavamman näköistä asua kuin tsolias jo on.

Mikäli oletamme kalibrointitarkoituksessa, että tsoliaksen naurettavuusindeksi älyttömyysmittarissa on 100, ja jos kuvittelemme asteikon toisen päähän vaikkapa raikkaan, puhtaan juomaveden indeksiksi nolla, voimme hieman miettiä millaisia lukuja älyttömyysmittari antaisi muutamille asioille. Olisi mielenkiintoista esimerkiksi tutkia kansanperinteiden keskinäistä älyttömyyttä.

http://www.xsoma.net/images/Thessaloniki_1900-1917-tsolias_1906.jpg

http://1.bp.blogspot.com/-hxdXEmTUgUY/TVRm5Kuh16I/AAAAAAAAAF0/v4hMTbpLE8...

http://olympiada.files.wordpress.com/2011/02/tsoliades_1-458x315.jpg

http://3.bp.blogspot.com/-hjtaExWUVsI/TaMHl4WZGII/AAAAAAAABTg/l8ZMI6Mp9O...

Onko teistä älytöntä, että vappuna puoli Suomea juo itsensä käyttökelvottomaksi niin, että taannoinen brittidiplomaatti luuli tulleensa hulluksi, kun oli ensimmäistä kertaa Suomessa ja eksyi vappuna ulos ja näki ”miten koko kansa oli umpikännissä”? Tiettävästi kyseinen herra luuli kadottaneensa järkensä valon ja/tai joutuneensa helvettiin. Mutta olikin vain Suomessa vappuna.

Jos tuollainen vappuilu on teistä älytöntä, niin onko se älyttömämpää kuin japanilainen 1600-luvulta peräisin oleva helmikuun perinne, jossa miehet pukeutuvat heinäkasoiksi tai heinäseipäiksi  ja hokevat ”kasedori, kasedori, ka ka ka!” – ja sitten lapset viskovat jäistä vettä heiniin pukeutuneiden ukkojen päälle?

Kasedori-juhlalla on näennäisen järkevä syy, sillä pyritään estämään pahoja henkiä sytyttämästä tulipaloja, mutta henkilökohtaisesti uskon enemmän palovaroittimen voimaan. Mutta toki kannattaa muistaa vaihtaa varoittimen patteri ajoissa, että siitä on iloa. Pistäkää siis ostoslistaan yhdeksänvoltin patteri jo nyt, niin ei tarvitse lähteä kioskille juosta nylkyttämään, kun varoitin alkaa ilkkua patterin vähenemistä.

http://hayashi.ic-net.or.jp/2005/kasedori/P2112655.jpg

http://uniqueunusualandinterestingart.blogspot.com/2010/02/kasedori-danc...

http://www4.ocn.ne.jp/~yuko2000/murayama-r/kaminoyama/fe/kasedori.html

Jos luotatte ennaltaehkäisyyn ja palovaroittimiin, ja täten kasedori on mielestänne verrattain älyvapaa juhla, niin miten se sitten suhtautuu espanjalaiseen Buñolin kaupungin La Tomatina-juhlaan?

La Tomatinassa paiskotaan 40 tonnia varta vasten kasvatettuja, sekundalaatuisia tomaatteja lajitovereihin, räiskien vihannesmöhnää ympäriinsä jopa siinä määrin, että liikkeenharjoittajat suojaavat liikkeensä muovein, ja kaupungin katukiveys loistaa hiukan juhlan jälkeen upean kiiltävänä, koska tomaattimössölitkujen happamuus on pessyt katukivet pinttyneestä liasta puhtaiksi kuin pudit.

Onko tomatina älyttömämpi juhla kuin vappu? Älyttömämpi kuin kasedori-juhla? Jos olisi käytössä älyttömyysmittari, niin asia olisi helppo tarkistaa.

Yksi heikkous älyttömyysmittarissa kuitenkin on, tai pikemminkin yksi huomioonotettava seikka. Mittaria täytyisi ehdottomasti olla kahta sorttia – naisten malli ja miesten malli.

Naisten malli olisi pinkki, miesten koboltinsininen. Ja lisäksi miesten mallissa täytyisi olla pieni pinkki nappi muiden nappien ohella. Miksikö?

No, kun näyteikkunassa on vaikka joku naisten mekko tai kengät, ja jos mieheltä kysytään, onko se hieno vai älytön, niin siihen on miehen mahdotonta vastata tyydyttävästi minkään järjellisen argumentaation tai henkisen spekuloinnin pohjalta.

On aivan sama, maksaako mekko viisitoista euroa vai 15 000 euroa – se voi naisesta olla ns. ihana tai aivan kamala ja miehen on mahdoton tietää kummasta on kyse. Naiset itse aina tietävät kyseisen mekon hyvyyden tai huonouden, automaattisesti, kait jollain lailla geneettisesti, kenkä- ja mekkogeeninsä ansiosta.

Miehen näkökannasta ajateltuna mekko on järkevämpi ostos, jos se näyttää jätemyllyn läpi ajetulta ja maksaa 15 euroa, kuin jos se näyttää jätemyllyn läpi ajetulta ja maksaa 15 000 euroa. Jos älyttömyysmittarin omistavalta mieheltä kysyttäisiin mekon hyvyydestä, hän painaisi mittarinsa pinkkiä nappia samalla, kun mittaa mekon – ja oitis mittari kertoisi totuuden sellaisena kuin se naisen aivoille avautuu.

Vastaavasti, jos naista käskettäisiin vertaamaan autoja keskenään, niin painamalla sinistä mies-nappia mittarissaan nainen saisi liudasta mitattuja autoja muunkinlaisia tuloksia kuin että punaiset ja pinkit autot ovat hyviä, muut huonompia.

Ja jos perheessä syntyisi riitaa siitä, onko tuo sohva hyvä vai tämä, ostetaanko robottiruohonleikkuri vai kaksi lammasta, tai tehdäänkö ensi viikonloppuna sitä, tätä vai tuota, mittarit voitaisiin jättää riitelemään keskenään.

Ja mittarien riitelyn aikana perheenjäsenet menisivät kahville ja pullalle. (Paitsi naispuoliset fenkoli-pinaatti-parsakaalipiirakalle ja Keisarin rokulipäivä -roibosteelle.)

Että näin, ja rauha maassa!

Kommentit
  • Ihan väärin koettu

    Roina ihmisen tunnemuistina yli-elähdyttää Kajoa.

    Jouduttuaan tahtomattaan setvimään läpi elämänmittaista tavaranäytteiden otosta ja arvottaessaan elämänsä hetkiä niiden pohjalta ensin tuntuu, että..

  • Taas mietin aika- ja paikkakonetta

    Aikakoneella saattaisi teleporttautua ojasta allikkoon hän.

    Kauan sitten oli harvinainen auringonpimennys. Sellainen YOLO-homma, joka sattuu vain kerran about tuhannessa vuodessa tai jotain - ja minä satuin olemaan juuri oikealla kohdalla maapalloa näkemään sen.

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat