Hyppää pääsisältöön

Kaupunkiviljely toi puutarhat pihoille ja parvekkeille

Kaupunkiviljelystä on tullut trendikästä ja urbaanit puutarhat sekä sissiviljelykset ovat rantautuneet maailman metropoleista myös Suomeen. Viljelyn ilosanomaa Suomessa levittää Dodo-järjestö, jonka mottona on, että ympäristöongelmat ratkaistaan kaupungeissa.

Kaupunkiviljelyn idea on kasvattaa ruokaa siellä, missä suurin osa sen kuluttajista asuu eli kaupungeissa. Yhdysvalloissa kaupunkiviljelypalstoja on perustettu tiheimmin asuttua Manhattania myöten, jossa edelläkävijät ovat valjastaneet myös talojen katot viljelyyn. Amerikkalainen ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Nevin Cohen kertoo ihmisten olevan huolissaan globalisaatiosta ja ruoanvälityksellä leviävistä taudeista. Ihmiset haluavat lähelle luontoa ja yhteyttä syömäänsä ruokaan.

Kaupunkiviljelyn ansiosta tuoreita vihanneksia saadaan myös köyhemmille alueille, joissa niitä ei olisi muuten tarjolla. New Yorkin Brooklynissa on jo kymmenen vuoden ajan viljelty ruokaa ja toiminnan vetäjä toteaa, että mukana on nyt enemmän viljelijöitä ja nuoria kuin koskaan.

Viljelemisestä on intouduttu myös ravintola-alalla. Jutussa haastateltu amerikkalainen kokki kertoo kattoviljelmien tuottavan hänelle 60-70% ravintolan tarvitsemista elintarvikkeista. Kaupunkipuutarhojen perustamista ovat vauhdittaneet uudet keksinnöt, kuten vesiviljelytornit. Suomessakin muutamat ravintolat ovat lähteneet kokeilemaan viljelemistä itse, pioneerina on toiminut helsinkiläinen ravintola Savoy, jonka kattopuutarhasta asiakas voi halutessaan valita vaikka itse yrttinsä.

Tulevaisuuden kaupungit vihertävät kattopuutarhoineen, hedelmäpuubulevardeineen ja marjapensaspuistoineen.

Suomessa kaupunkiviljelyn puolesta on puhunut ympäristöjärjestö Dodo, jonka kaupunkiviljelijät aloittivat toimintansa vuonna 2009 perustamalla Pasilaan ns. sissipuutarhan, eli valtaamalla alueen maata ruokakasvien tuotantoon. Vuonna 2012 järjestö toimi jo Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Lahdessa.

Dodon kaupunkiviljelyryhmä tutkii ruuantuotannon mahdollisuuksia kaupungissa ja innostaa kaupunkilaisia kasvattamaan itse osan ruuastaan. Tarkoituksena on tuottaa vihanneksia paikallisesti ja luonnonmukaisesti, jolloin ruuan hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi verrattuna kasvihuoneissa kasvatukseen tai kuljetuksiin kauempaa.

Aamu-tv:n haastattelussa ympäristöjärjestö Dodo:n kaupunkiviljelykoordinaattori Pinja Sipari sekä arkkitehti Peter Paalanen kertovat kaupunkiviljelytrendistä ja uusista innovaatioista kuten Aquaponics-vesiviljelytekniikasta.

Dodon viesti on, että lähes missä vaan voi kasvattaa lähes mitä vaan. Viljelyalustoja voi tehdä säkeistä, puulaatikoista tai vaikka vanhoista autonrenkaista. Saasteet eivät ole huoli kaupungissakaan, jos multa saadaan muualta ja viljelyksiä ei tarvitse kaivaa maaperään.

Järjestön toive on, että viljelymahdollisuudet kaikille tekisivät kaupungeista viihtyisämpiä, asukasystävällisempiä, hiilivapaampia ja vähemmän öljyriippuvaisia. Dodolle myönnettiin Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto vuonna 2011.

Dodon perustamilla kaupunkiviljely-sivuilla visioidaan: "Tulevaisuuden kaupungit vihertävät kattopuutarhoineen, hedelmäpuubulevardeineen ja marjapensaspuistoineen". Vuonna 2030 joka talon pihalla on yhteisöllinen laariviljelmä. Kaupunkiviljelijä kasvattaa mangoldia parvekkeella, perunoita sisäpihalla ja lapsia, jotka tietävät, mistä ruoka oikeasti tulee".

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?