Kaupunkiviljely toi puutarhat pihoille ja parvekkeille

Julkaistu 02.05.2012 - 10:45. Päivitetty 24.05.2016 - 12:31

Kaupunkiviljelystä on tullut trendikästä ja urbaanit puutarhat sekä sissiviljelykset ovat rantautuneet maailman metropoleista myös Suomeen. Viljelyn ilosanomaa Suomessa levittää Dodo-järjestö, jonka mottona on, että ympäristöongelmat ratkaistaan kaupungeissa.

Kaupunkiviljelyn idea on kasvattaa ruokaa siellä, missä suurin osa sen kuluttajista asuu eli kaupungeissa. Yhdysvalloissa kaupunkiviljelypalstoja on perustettu tiheimmin asuttua Manhattania myöten, jossa edelläkävijät ovat valjastaneet myös talojen katot viljelyyn. Amerikkalainen ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Nevin Cohen kertoo ihmisten olevan huolissaan globalisaatiosta ja ruoanvälityksellä leviävistä taudeista. Ihmiset haluavat lähelle luontoa ja yhteyttä syömäänsä ruokaan.

Kaupunkiviljelyn ansiosta tuoreita vihanneksia saadaan myös köyhemmille alueille, joissa niitä ei olisi muuten tarjolla. New Yorkin Brooklynissa on jo kymmenen vuoden ajan viljelty ruokaa ja toiminnan vetäjä toteaa, että mukana on nyt enemmän viljelijöitä ja nuoria kuin koskaan.

Viljelemisestä on intouduttu myös ravintola-alalla. Jutussa haastateltu amerikkalainen kokki kertoo kattoviljelmien tuottavan hänelle 60-70% ravintolan tarvitsemista elintarvikkeista. Kaupunkipuutarhojen perustamista ovat vauhdittaneet uudet keksinnöt, kuten vesiviljelytornit. Suomessakin muutamat ravintolat ovat lähteneet kokeilemaan viljelemistä itse, pioneerina on toiminut helsinkiläinen ravintola Savoy, jonka kattopuutarhasta asiakas voi halutessaan valita vaikka itse yrttinsä.

Tulevaisuuden kaupungit vihertävät kattopuutarhoineen, hedelmäpuubulevardeineen ja marjapensaspuistoineen.

Suomessa kaupunkiviljelyn puolesta on puhunut ympäristöjärjestö Dodo, jonka kaupunkiviljelijät aloittivat toimintansa vuonna 2009 perustamalla Pasilaan ns. sissipuutarhan, eli valtaamalla alueen maata ruokakasvien tuotantoon. Vuonna 2012 järjestö toimi jo Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Lahdessa.

Dodon kaupunkiviljelyryhmä tutkii ruuantuotannon mahdollisuuksia kaupungissa ja innostaa kaupunkilaisia kasvattamaan itse osan ruuastaan. Tarkoituksena on tuottaa vihanneksia paikallisesti ja luonnonmukaisesti, jolloin ruuan hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi verrattuna kasvihuoneissa kasvatukseen tai kuljetuksiin kauempaa.

Aamu-tv:n haastattelussa ympäristöjärjestö Dodo:n kaupunkiviljelykoordinaattori Pinja Sipari sekä arkkitehti Peter Paalanen kertovat kaupunkiviljelytrendistä ja uusista innovaatioista kuten Aquaponics-vesiviljelytekniikasta.

Dodon viesti on, että lähes missä vaan voi kasvattaa lähes mitä vaan. Viljelyalustoja voi tehdä säkeistä, puulaatikoista tai vaikka vanhoista autonrenkaista. Saasteet eivät ole huoli kaupungissakaan, jos multa saadaan muualta ja viljelyksiä ei tarvitse kaivaa maaperään.

Järjestön toive on, että viljelymahdollisuudet kaikille tekisivät kaupungeista viihtyisämpiä, asukasystävällisempiä, hiilivapaampia ja vähemmän öljyriippuvaisia. Dodolle myönnettiin Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto vuonna 2011.

Dodon perustamilla kaupunkiviljely-sivuilla visioidaan: "Tulevaisuuden kaupungit vihertävät kattopuutarhoineen, hedelmäpuubulevardeineen ja marjapensaspuistoineen". Vuonna 2030 joka talon pihalla on yhteisöllinen laariviljelmä. Kaupunkiviljelijä kasvattaa mangoldia parvekkeella, perunoita sisäpihalla ja lapsia, jotka tietävät, mistä ruoka oikeasti tulee".