Hyppää pääsisältöön

Lutkamarssilla seksuaalisen itsemääräämisoikeuden puolesta

Lutkamarssi sai alkunsa Kanadasta, jossa poliisi neuvoi opiskelijanaisia olemaan pukeutumatta kuin lutkat, jos nämä haluavat välttää raiskauksen. Protestista alkanut Slutwalk-tapahtuma levisi ympäri maailmaa. Myös Suomessa marssittiin kesällä 2011 henkilökohtaisen koskemattomuuden ja raiskauksen uhrien puolesta.

Lutkamarssille osallistui Helsingissä, Tampereella ja Turussa sekä miehiä että naisia kapinoimaan sitä vastaan, että raiskaukselta säästyäkseen pitäisi pukeutua jotenkin erityisen häveliäästi.

– Sanoma on se, ettei ole rikos olla uhri, vaan on rikos raiskata, sanovat Helsingissä lutkamarssille osallistuneet joensuulaiset Hannele Hoffren ja Ella Pesonen.

Helsingin Lutkamarssia järjestäneet Laura Hallikas ja Elsa James sanovat tapahtuman olevan vastalause syyllistämiselle. Lutkamarssilla vaaditaan älä tule raiskatuksi -kulttuurin muuttamista älä raiskaa -kulttuuriksi.

Hallikkaan mielestä on väärin, että naisen omaa käytöstä edes arvioidaan. Uhriin tai edes tekijään keskittyminen ylipäänsä on hänen mukaansa turhaa. Katse pitäisi kääntää sen sijaan valtarakenteisiin.

Lutkamarssin järjestäjät toivoivatkin voivansa muuttaa asenteita. Suomessa Lutkamarssille osallistui liki 7 000 ihmistä.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto