Hyppää pääsisältöön

Paras pito syntyy nastarenkailla

Talviautoilua varten on vuosien saatossa kehitelty monenlaisia rengasviritelmiä. Ruotsissa testattiin 1970-luvulla nastarenkaita, joissa nastoina toimivat ”läpyskät” työntyivät renkaasta ulos autoa jarrutettaessa. Suomalainen 1980-luvun keksintö oli ns. holkkinasta.

Holkkinastan toivottiin vähentävän teiden kulutusta. Kuivalla kestopäällysteellä holkkinasta vetäytyy renkaan sisälle. Kun tienpinta muuttuu jäiseksi, tulee nasta ulos holkistaan ja pureutuu jäiseen tiehen.

Nastarenkaat keksittiin jo 1930-luvulla, mutta vasta 1960-luvulla nastarenkaiden käyttö yleistyi.

Pian huomattiin myös nastarenkaiden tuomat haitat. Järeät nastat kuluttivat nopeasti asfalttitiet urille. Seurauksena oli myös pölyhaittoja. Tämän vuoksi nastojen määrää ja kokoa on rajoitettu. Nastarenkaiden rinnalla varsinkin pääkaupunkiseudulla suosiota ovat saaneet myös kitkarenkaat.

Renkaiden koko ja leveys ovat jatkuvasti kasvaneet. Vanteiden läpimittaan on tullut muutamassa vuodessa kymmenen senttiä lisää. Leveys on kasvanut 15 sentistä yli 20 senttiin.

Talvirenkaat määrättiin pakollisiksi vuonna 1978. Nastarenkaita on lupa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun tai jos sää- ja keliolot vaativat niiden käyttöä.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto