Hyppää pääsisältöön

Yes jengi. Maailma muuttuu enniseni. Oletko mukana?

Hyvä työntekijä on erikoistunut moniosaaja. Hän oppii ja opiskelee jatkuvasti uutta tässä jatkuvassa muutoksessa. On joustava, luova, innovatiivinen ja huipputuottava. Hän on yhteisöllinen, sosiaalinen, kieli- ja kulttuuritaitoinen. Hän tekee välillä työtä ilman korvausta. Hän ei sairasta ja on työmarkkinoiden käytettävissä ainakin 60 vuotta. Aika tämmöisiä helpohkoja vaateita. 

Tulevaisuuden työntekijöitä, screenage-sukupolvea, opettaa opettaja. Opettajien tehtävä on valmistaa näitä näyttöjen ääreen syntyneitä oppilaita tulevaisuuteen. Luku ja kirjoitustaito ovat aika last season -juttua. Kunhan vaan on kosketusnäyttö sylissä ja koululla huippunopea tietoverkko.

Miltäpä kuulostaa esim. tulevaisuuden ammatit: biomassacontroller, desalinaatioprosessoija ja mielikuvahoitaja? Aika wauta!

Kouluissa satsataan tietotekniikkaan. Rahaa tuntuu löytyvän tähän huippukilpavarusteluun. Koulut tarvitsevat huippunopeat verkkoyhteydet ja älytaulut. Tämä on suunta, tätä halutaan. Ihan yes. Kehitystä ei voi, eikä tarvitsekaan pysäyttää. Muistaa vain, että kyse on lelusta, välineestä - ei hengityskoneesta.

Lisäksi muistimme on googlen mittainen.
Sosiaalinen media vie meitä kuin pässiä narussa, et ole oikein olemassa, jos et jaa itseäsi siellä ja täällä. Lisäksi muistimme on googlen mittainen. Onneksi muistia voi kuulemma tulevaisuudessa avittaa keinotekoisesti muistilääkkeillä. Kun emme enää osaa nähdä asioiden syy- ja seuraussuhteita, tai emme kykene syvyysajatteluun, voi vertailla kaveripiirissä eri lääkefirmojen muistilääkkeiden tehoa. ”Mitä muistilääkettä sä käytät?” ”Onks se hyvä, toimiikse?!” Ei ihan yes.

Ehkä teknologia ei syö meitä suihinsa, jos muistamme, että yhä digitalisoituvamman maailman vastapainoksi diginatiivit, tämä screenage-sukupolvi ja me väritelkku-sukupolvenkin edustajat tarvitsemme tässä teknomaailmassamme rutkasti taito- ja taideaineita: kuvaamataitoa, käsitöitä, konekirjoitusta, kotitaloutta, liikuntaa, musiikkia sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Liikkuva ja luova lapsi, joka ajattelee omilla aivoillaan ja joka omaa sivistystä, voi hyvin.

Oikein kätevää toukokuuta kaikille! Tää oli nyt tässä.

Ps. Älkää missatko kevään pää/huipputapahtumaa: Jääkiekon MM-kisat alkavat HUOMENNA!!! Ja loppuvat JO 20.5.!!! Vinkkinä: jos et jostain syystä jaksa katsoa kaikkia matseja puolisosi kanssa, niin palkkaa katselukaveri Koistisen kotipalvelusta. Sieltä tulee henkilö, joka varmasti osaa eläytyä kisojen huippuhetkiin ja tukea tappionhetkillä. Palvelun saa muuten vähentää veroilmoituksessa kotitalousvähennyksenä. Yes!

Linkit:

  • Keskustele tässä paremmista työtavoista

    Mistä järkeä töihin?

    Milloin viimeksi olet pysähtynyt pohtimaan, miten teet työtäsi? Oikein jaksottamalla ja suunnittelemalla tietotyötä tekevä voi nujertaa kiireen ja koheltamisen. Miten järkeä töihin ja niiden tekemiseen saadaan? Valmentaja Sami Paju ja psykologian tohtori Tapani Riekki Filosofian Akatemiasta kertovat sen tässä ohjelmassa.

  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä paremmista työtavoista

    Mistä järkeä töihin?

    Milloin viimeksi olet pysähtynyt pohtimaan, miten teet työtäsi? Oikein jaksottamalla ja suunnittelemalla tietotyötä tekevä voi nujertaa kiireen ja koheltamisen. Miten järkeä töihin ja niiden tekemiseen saadaan? Valmentaja Sami Paju ja psykologian tohtori Tapani Riekki Filosofian Akatemiasta kertovat sen tässä ohjelmassa.

  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.

  • Huvittavat ja ihanat isät – mokaileeko iskäsi yhtä hauskasti?

    Suosikkipodcastin isämokat: Onnittele isää huumorilla!

    Löytyikö isän puhelimesta arkaluontoisia kuvia äidistä? Sujahtiko iskän päähän hattu, joka ei ollutkaan oikeasti päähine? Kuulostaako tutulta, eli mokaileeko oma rakas isäsikin hassusti? Suosittu Kaverin puolesta kyselen -podcast teki isänpäivän kunniaksi spesiaalijakson, ja tässä Anna Karhunen ja Tiia Rantanen jakavat kavereiden hauskimmat isämokat. Kuuntele ja lue – naurutakuu!

  • Keskustele tässä asumistuesta!

    Asumistuki paisuu

    Suomessa maksettiin asumistukea viime vuonna ennätykselliset 2,1 miljardia euroa. ' Onko tuki välttämättömyys vai valuuko se vuokranantajien taskuun? Vieraina tietokirjailija, kolumnisti Osmo Soininvaara ja Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola.

  • Ankaraa bailausta, kovaa harjoittelua ja seksuaalista ahdistelua – Raakel Lignell oli Berliinissä kun muuri murtui ja oli vähällä itsekin romahtaa

    Viulisti Raakel Lignell oli Berliinissä kun muuri murtui.

    Berliini oli kylmän sodan pääkaupunki. Kahtia jaettua Eurooppaa symbolisoinut Berliinin muuri oli myös konkreettinen raja-aita idän ja lännen välillä. Muurin ja kapean rajavyöhykkeen erottamat ihmiset elivät täysin erilaisissa maailmoissa, vain muutaman sadan metrin päässä päässä toisistaan.

  • Vankilaan vai rantalomalle? Millainen kansalainen olisit ollut DDR:ssä?

    Mitä Stasi olisi ajatellut sinusta?

    Mitä Stasi olisi ajatellut sinusta? DDR oli valtio, jossa tavallinen kansalainen ei saanut muuttaa ulkomaille, ei lukea länsimaisia sanomalehtiä, ei valita vapaasti koulutustaan eikä työpaikkaansa, eikä kritisoida johtajia ilman vankilan uhkaa. Turvallisuuspalvelu Stasi seurasi ja keräsi tietoja käytännössä kaikista Saksan demokraattisen tasavallan kansalaisista.

  • Keskustele tässä kuntien taloudesta

    Miksi kuntien talous sakkaa?

    Yt-neuvotteluja käydään kymmenissä kunnissa ympäri maata. Tänä vuonna lähes kaikkien kuntien talous on hyytymässä miinukselle. Miksi? Studiossa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio ja konsultti Eero Laesterä. Ääneen pääsevät myös Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ja Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari.

  • Keskustele susipolitiikasta

    Mitä mieltä olet susipolitiikastamme?

    Sudet aiheuttavat länsi- ja kaakkois-Suomessa pelkoa, mutta poikkeuslupia susien kaatamiseen saa aniharvoin, koska kyseessä on uhanalainen eläin. Tiukka kaatopolitiikka aiheuttaa konflikteja. Susikysymykseen liittyy vahvoja tunteita ja epäluottamuksen ilmapiiriä. Miten susikiista pitäisi sinun mielestäsi ratkoa?

  • Lampuri, kiertävä kotiteurastaja ja maisemahoidon asiantuntija Jukka Tobiasson: ”Olen melko aito saaristolainen, vaikka olen asunut saaristossa vasta puoli elämääni”

    Jukka Tobiasson on lampuri, kotiteurastaja ja hortonomi.

    Luonnon kasvit, linnut ja muut eläimet kiinnostivat Jukka Tobiassonia jo ihan pienenä. Eläinten hyvä kohtelu ja luonnon vastuullinen hoitaminen ovat saaristoon kotiutuneelle luontoharrastajalle sydämenasioita. Vuosien varrella Jukka Tobiasson on ehtinyt hankkia itselleen monta ammattia. Hän on hortonomi, lampuri, maisemahoidon asiantuntija ja kiertävä kotiteurastaja, jolla on kymmenien vuosien kokemus mm. lampaiden hoidosta ja teurastamisesta.

  • Keskustele rahapolitiikasta!

    Miksi raha ei kelpaa?

    Korkotaso on ollut historiallisen alhaalla jo pitkään. Lisäksi Euroopan keskuspankki yrittää elvyttää taloutta lisäämällä rahan määrää ostamalla arvopapereita. Miksi yritykset eivät investoi ja miksi talouden vauhti ei kiihdy? Mitä tapahtuu EKP:n ostamille lainapapereille? Mikä olisi paras inflaaatiotaso? Toimittajana on Juha Virtanen.

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.