Hyppää pääsisältöön

Vainottuina Suomessa: käsikirjoitus

MOT-TUNNUS


Vieraat valtiot vakoilevat Suomen maaperällä tänne turvaan tulleita toisinajattelijoitaan.


Oikeusministeriö on ymmällään. Miten puuttua röyhkeään ilmiöön, jonka olemassaoloon Suomessa on vasta havahduttu.

VAINOTTUINA SUOMESSA


Hän on Wenwen Pellosta Suomen Lapista. Wenwen on asunut Lapissa yhdessä aviomiehensä Tommin ja appivanhempiensa kanssa kohta neljä vuotta.


Wenwen:

“I reached Finland on 8th of July of 2008, I was extremely happy because I finally came to Finland to see my boyfriend's family, he had prepared to drive me to his home in Pello in order to let me have a sightseeing of Finland.”

“On the way, when we have not yet reached his home, I received a call from my good friend, she told me your home was ransacked again, your mom was caught again."
(Tulin Suomeen 8. heinäkuuta 2008. Olin ikionnellinen, kun vihdoin pääsin Suomeen

katsomaan miesystäväni perhettä. Hän lupautui ajamaan koko matkan kotiin Pelloon, jotta minä saisin kunnon kiertoajelun Suomessa. Sitten hyvä ystäväni soitti ja kertoi, että kotini oli taas kerran pengottu ja äitini oli pidätetty.)


Oksana Tšelyševa uudessa kotikaupungissaan Helsingissä. Parikymmentä vuotta sitten hän oli yliopisto-opettaja Nižni-Novgorodissa Venäjällä.


Nyt hän on tunnettu ihmisoikeusaktivisti, jonka brittiläinen Marie-Claire -lehti nosti viime vuonna maailman 50 rohkeimman naisen listalle.


Suomeen Tšelyševa tuli kolmeksi päiväksi vuonna 2008. Tuolloin työn alla oli raportti, jossa tuotiin julki Tšetšenian sotien molempien osapuolten tekemiä ihmisoikeusrikoksia.



Oksana Tšelyševa:

“I had my tickets back to Russia for 20th of March 2008, but that day in the morning I got a phone call from Nižni-Novgorod.”

“I was recommended to postpone my return because that particular day a number of police raids developed in Nižni-Novgorod against those who they suspected of been connected with the Russian opposition movement.”
(Minulla oli paluulippu Venäjälle 20:nnelle maaliskuuta 2008, mutta matkapäivänä minulle soitettiin Nižni Novgorodista. Minua kehotettiin lykkäämään paluuta, koska Nižni Novgorodissa oli juuri ollut useita poliisiratsioita. Kohteita epäiltiin yhteyksistä Venäjän oppositioliikkeeseen.)

Sananvapausjärjestö PEN hyväksyi Oksanan turvapaikkakirjailijaksi Suomeen, ja hän viimeisteli työnsä täällä. Oksanan tuolloin vasta 13-vuotias tytär jäi Venäjälle isoäidin hoiviin.


Oksana Tšelyševa:

“It was very difficult time for me and for them. My mom told me that I shouldn’t feel so much concerned about them now, because she felt that with me being away from them, they are in more safety."
(Se oli kovin vaikeaa minulle ja heille. Äiti sanoi, ettei minun tarvitsisi olla enää niin huolissani heistä, koska kun minä olin poissa heidän luotaan, he olivat paremmassa turvassa.)

Oksana Tšelyševa näyttää venäläiseltä blogisivustolta, miten hän ja hänen tyttärensä ovat edelleen venäläisten patrioottihakkereiden mielenkiinnon kohteena.


Oksana Tšelyševa:

“That´s nasty staff…”
(Karmeita juttuja...)

Kuvat blogiin on kaapattu Oksanan Facebook-sivuilta.


Oksana Tšelyševa:

“You see he is using really dirty word, like Tšelyševa is fucking your time in Finnish village or Tšelyševa is fucking in capital of Finland, Helsinki and now Tšelyševa is fucking in the nature close to Stockholm.”
(Bloggaaja käyttää siivotonta kieltä: "Tšelyševa naiskentelemassa Suomessa, Tšelyševa naiskentelemassa Suomen pääkaupungissa, Tšelyševa naiskentelemassa maaseudulla lähellä Tukholmaa.")


Toimittaja:

“Who is this blogger?”
(Kuka tämä bloggaaja on?)


Oksana Tšelyševa:

“I would call him just the crazy lunatic. His whole blog has this kind of subtitle: The revelations of russian wolf about his fight against russian and other swines."
(Voisin sanoa häntä kaistapääksi. Blogilla on tällainen alaotsikko: "Venäläisen suden paljastuksia taistelusta venäläisiä ja muunmaalaisia sikoja vastaan.")


Wenwen:

”I felt very upset because when I heard that my mother was arrested, at the same time I heard also that other Falun Gong friends were caught.
(Olin sydän sykkyrällä, koska samaan aikaan kun äiti pidätettiin, kuulin, että muitakin

Falun Gong -tuttuja oli napattu.)


Kuvassa Wenwenin äidin kanssa on pikkusisar, joka pääsi pakenemaan Thaimaahan.


Wenwen:

"They at large scale, did the arrest to Falun Gong practitioners in all cities, the big arrest before Olympic Games.”
(Falun Gongin harjoittajia pidätettiin kaikkialla joukoittain juuri ennen olympialaisia.)

“My husband ,when he heard the news, was very surprised and emotionally upset, because to a person coming from a free country, it was hard to understand. He had seen my mother many times, visited my home many times, he felt that such a normal old lady, staying at home even without going out, why was she caught away ? He just couldn't understand.”
(Kun mieheni kuuli asiasta, hän oli ihmeissään ja poissa tolaltaan. Vapaassa maassa syntyneelle sellaista oli vaikea ymmärtää. Olimme usein yhdessä käyneet katsomassa minun äitiäni kotona. Äiti on harmiton rouva, joka vain häärää kotona. Mieheni ei saattanut ymmärtää, miksi viranomaiset pidättivät äidin.)

Falun Gong on joogan sukuinen itsensä kehittämisen menetelmä. Henkisyyttä korostava Falun Gong kasvoi Kiinassa nopeasti kymmenien miljoonien ihmisten kansanliikkeeksi. Kommunistipuolue alkoi kokea sen uhaksi.


Kiina käynnisti Falun Gong- harjoittajien vainot ja vangitsemiset vuonna -99.


Yksi Amnesty Internationalin listoilleen hyväksymistä mielipidevangeista on Chen Zhenping, Wenwenin äiti.



Wenwen:

“Until now I have had no contact with her, I have written to her many times, she has never received them.”

“Very very worried, I even suspect that my mother has been possibly killed by them; if that was not so, why nobody is allowed to see her? Or is she persecuted so much that she can't be seen by others?”
( En ole vieläkään saanut äitiin yhteyttä. Hän ei kai ole saanut kirjeitäni. Olen huolissani. Ne ovat ehkä jopa tappaneet äidin. Miksi muuten ketään ei päästettäisi katsomaan häntä? Vai onko häntä kidutettu niin paljon, ettei häntä voi näyttää?)

Wenwen itse uskoi olevansa Suomessa suojassa Kiinan viranomaisen mielivallalta.


Suojelupoliisi on kuitenkin havainnut, että vieraan vallan tekemä, täällä asuviin ulkomaalaisiin kohdistuvat tarkkailu ja tiedonkeruu on lisääntynyt.



Tuomas Portaankorva:

”Suojelupoliisin tietoon on tullut tässä viime vuosina sellaisia tapauksia, jotka meidän mielestämme jossain määrin ovat jo ilmiönä hyvin lähellä rikollista toimintaa ja koska siinä kohteina hyvin usein ovat tällaiset suojelun tarpeessa olevat henkilöt, me pidämme sitä merkittävänä yhteiskunnallisena asiana, että tällainen asia saatetaan tietoon ja sitten harkittavaksi että olisko tää toiminta syytä kriminalisoida.”

Viime vuonna Oksana Tšelyševa alkoi epäillä, että hänen toimintansa kiinnosti edelleen myös virallista Venäjää.


Hän oli Milanossa puhujamatkalla, kun passi varastettiin. Mitään muuta ei kadonnut vaikka samassa kassissa oli käteistä rahaa ja pankkikortti.


Myöhemmin Suomessa Venäjän lähetystö kieltäytyi uusimasta passia, vaikka sen normaalisti voi hakea lähetystöstä ulkomailla.



Oksana Tšelyševa:

“Concul authoritazed her to inform me that the Russian consulate wouldn’t process my passport application. I asked for the reasons and she didn’t tell anything.
(Sain tiedon, ettei Venäjän konsulaatti käsittelisi passihakemustani. Kysyin syytä,

mutta mitään ei kerrottu.)


Oksanan asianajaja on tunnettu ihmisoikeusjuristi, hän edustaa monia Putinin Venäjällä vaikeuksiin joutuneita, kuten surmatun journalistin Anna Politkovskajan perhettä ja öljy-yhtiö Jukosin vankilaan tuomittua johtajaa Mihail Hodorkovskia.


Karinna Moskalenko kommentoi passin katoamista MOT:lle lähettämässään sähköpostissa
:
”…tapahtumat ovat mielestäni todiste venäjän viranomaisten tselysevan vastaisten toimien tarkoituksellisuudesta. Pyrkimyksenä on pakottaa hänet palaamaan Venäjälle, ja sen jälkeen pidättää hänet ja aloittaa oikeusprosessi häntä vastaan.”


Samoihin aikoihin, noin vuosi sitten, Oksana alkoi epäillä, että joku tarkkailee hänen tekemisiään myös Suomessa.


Hän ja eräät Suomen tšetšeeniyhteisön jäsenet kokivat tulleensa useissa tilanteissa seuratuiksi ja valokuvatuiksi oudoissa paikoissa
.


Oksana Tšelyševa:

“They didn’t hide that they were taken photos of me together with my friends. On several occasions those people with whom I was together were Finns and some other occasions they were some Russian guests.”

“Once for instance when the Finnish peace committee invited a band from Kaliningrad. The members of that band were also involved in political opposition movement and I was on the bus number 20 together, well, with the leading singer of the band, and suddenly a man started to openly to take shots of us with huge camera and just on the bus.”
(Minua kuvattiin ystävieni seurassa täysin avoimesti. Useasti seurassani oli suomalaisia, ja toisina kertoina olin venäläisten vieraiden kanssa. Kerran Suomen Rauhanpuolustajat oli kutsunut yhtyeen Kaliningradista. Bändin jäsenet olivat mukana poliittisessa oppositioliikkeessä. Olin bussissa numero 20 yhtyeen solistin kanssa, kun yhtäkkiä joku mies alkoi avoimesti kuvata meitä kameralla. Noin vain bussin sisällä.)


Toimittaja:

“Why do you think this man was taking photos of you guys?”
(Miksi mies mahtoi kuvata teitä?)


Oksana Tšelyševa:

“Well you see this kind of demonstrative surveillance is one of the usual methods. These techniques is very well known so if they want to be visible, they are visible. So the intension is to shake the balance, to harass, to warn that we are nearby.”
(Tällainen avoimesti näkyvä tarkkailu on niiden tyypillisiä metodeja. Tekniikka on tunnettu ja ne haluavatkin toimia näkyvästi. Tarkoituksena on järkyttää seurattavan ihmisen tasapainoa ja varoittaa, että ne ovat lähellä.)


Toimittaja:.

“Who are they?”
(Keitä ne ovat?)


Oksana Tšelyševa:

“FSB This is their major task.”
(Venäjän turvallisuuspalvelu. Tämä on heidän päätyötään.)


Wenwen:

“After I came to Finland, I had had no friend here, but after I lived in Pello, I met a Chinese girl. We made friend soon, she could be said to be the only Chinese friend of mine in Finland."

"But in October in last year 2011, when I last saw her, she looked very nervous, obviously she totally changed, then she told me that in last week, one man and one women came, calling themselves to be "from (CCP) Central Committee, man and the woman had told her: " you must immediately stop the relationship with Wenwen, "because Jin Zhao Yu is involved into politics, she participate politics, and have done unfavorable things to our country."

“Then they also said: " Don't think that we won't know if you keep contact secretly with her, there are eyes everywhere, we will know it, you must cut off with her. But she said: “Wenwen, I am very sorry, I can’t tell you, don’t ask me more, don’t guess anymore, because after all I have shop here, I have to go back to China to buy goods, at least I still want go back ,so I am sorry, I am sorry.” I was very sad and cried, and I said : “ I can understand, I can understand.”
(Kun tulin Suomeen, minulla ei ollut aluksi ystäviä. Tapasin kuitenkin Pellossa kiinalaisen tytön. Ystävystyimme nopeasti. Hän oli oikeastaan ainoa kiinalainen ystäväni Suomessa.

   Mutta lokakuussa 2011, kun näin ystäväni viimeksi, hän näytti hermostuneelta ja oli aivan erilainen kuin tavallisesti. Hän kertoi, että hänen luonaan olivat käyneet mies ja nainen, jotka sanoivat olevansa Kiinan kommunistipuolueesta.He olivat sanoneet ystävälleni, että hänen pitää välittömästi panna välit poikki minuun. "Jin Zhao yu

on sekaantunut politiikkaan." "Hän on tehnyt Kiinalle epäsuotuisia tekoja.”

  He olivat sanoneet myös: "Älä luule, ettemme saa selville, jos olet salaa yhteydessä Wenweniin." "Silmämme ovat kaikkialla. Pane välit poikki Wenweniin!" Ystäväni sopersi olevansa pahoillaan: "Älä kysele asiasta mitään." Koska hänellä on Suomessa yritys, hänen täytyy päästä Kiinaan ostomatkoille. Hän oli kauhean pahoillaan. Itkin surullisena ja sanoin ystävälle: "Minä ymmärrän kyllä.")



Wenwenin mukaan Supo tapasi hänen entisen ystävänsä kahdesti, mutta ei saanut Kiinan roolista vahvistusta.


Suomen ulkopuolelta vastaavasta pelottelusta on tietoja.



Tuomas Portaankorva:

”Ottamatta niihin kantaa sitten yksittäisiin valtioihin, mitkä tätä tekevät, niin voidaan sit se sanoa, et jos se ei ole valtiollinen tiedustelupalvelu, niin se voi olla joku sen puolesta toimija. Ihan yksityinen taho, yksityinen henkilö ja sitten vielä sellaisena esiintyvä henkilö eli siellä kirjo voi olla hyvin monenlaista toimijaa.”


Oksanan ja Wenwenin kokemukset ovat molemmat myös Suojelupoliisin tiedossa, mutta niitä ei vahvisteta eikä kiistetä.



Tuomas Portaankorva:

”Niiden todentaminen on vähän vaikeeta, tämmösiin yksittäisiin kertomuksiin ja tapauksiin on siinä mieles vaikee ottaa kantaa tutkimatta niitä sitte perusteellisemmin. Ja siinä on juuri yksi tämän ilmiön ongelmakohta, koska kriminalisointi antaa poliisille sit mahdollisuuden tämmöseen organisoituun tiedonhankintaan ja… Ja sitä kautta näitä voidaan ehkä sit selvittää pitemmällekin vielä.”

Suomen Falun Dafa yhdistyksen puheenjohtaja vahvistaa omakohtaisen kokemuksensa perusteella, että Kiina on aiemmin koonnut tietoa ja ottanut valokuvia Falun Gong-harjoittajista myös Suomessa.


Sinikka Suontakanen:

”Aikaisemmin asuin Jyväskylässä ja olin yksin siellä Falun Gongin harjoittajana niin siellä oli esimerkiksi se että siellä kävi aika usein kun mä olin yksin siellä niin oli esimerkiksi näitä valokuvaajia, heti kun mä menin heidän luokseen, he oli kiinalaisia elikkä he halus jollain tavalla rekisteröidä minut, että mä olen Falun Gongin harjoittaja, koska he lähti aina karkuun, kun mä lähdin niin kuin olisin lähtenyt jutteleen heidän kanssaan.”

Reilu vuosi sitten nauhalle tallentuu esimerkki toisenlaisesta seurannasta.


Moderaattori nauhalla: This is no discussion, she is one and you are gang of five.

Marokkolainen: We are not a gang......
(Hyvänen aika... Tämä on epäkunnioittavaa. Ei käy päinsä, että alatte huutaa heti kun hän sanoo jotain. Hän on yksin, ja teitä on viiden jengi. Lopettakaa! - Me emme ole mikään jengi. Tulitte yhdessä jenginä. Ette voi huutaa yhteen ääneen.)

Länsi-Saharan Ystävyysseuran puheenjohtaja kuvaa keskustelutilaisuuden.


Maima Mahmud on samana vuonna aloittanut työnsä Länsi-Saharan itsenäisyysliikkeen Polisarion työntekijänä Suomessa. Polisario taisteli Marokkoa vastaan Länsi-Saharasta, jota Marokko taas pitää omanaan. Tulitauko Polisarion ja Marokon välillä on kestänyt 20 vuotta, mutta sopua alueesta ei ole syntynyt.



Maima Mahmud nauhalla: I know you, I know you all. You follow me to every one of my conferences to make this kind of a fuss?
(Tiedän teidät. Tulette aina häiritsemään minun tilaisuuksiani. Minä olen ainoa länsisaharalainen täällä, ja he seuraavat minua.)


Toimittaja:

“Who are these guys? “
(Keitä miehet ovat?)


Maima Mahmud:

“They are Moroccans of course, and they belong to finnish organization they say, Finnish-Maroccan friendship society, but I see them all the time in our meetings and our activities.”

“So the main point of view is just to destroy the meeting and not let us, let our voices be heard. And also they don't do it not only here, they do it all over the world.”
(He ovat tietenkin marokkolaisia ja sanovat kuuluvansa suomalaiseen järjestöön. He seuraavat meitä koko ajan tapaamisiin ja tapahtumiin. He haluavat lähinnä keskeyttää tapaamiset ja vaientaa äänemme. Suomen lisäksi he toimivat samaan tapaan muissakin maissa.)


Toimittaja:

“So this is a tactic of the Moroccan regime?”
(Onko tämä Marokon hallituksen taktiikka?)


Maima Mahmud:

“Yes, a tactic of Moroccan regime, and they use it everywhere, in every part, in some parts it's more stronger, but I didn't expect that it can be also in Finland but I was of course wrong.”

“I cannot say that they are background by the embassy in Morocco but at least in one conference one of these guys has recognized that he belongs to the embassy of Morocco.”
(Marokon taktiikkaa tämä tosiaan on. Toiminta on samanlaista kaikkialla. Muualla otteet ovat kovempia.Oletin, ettei tätä esiintyisi Suomessa, mutta olin väärässä. En voi todistaa, että Marokon lähetystö olisi heidän takanaan mutta ainakin yhdessä kokouksessa yksi miehistä tunnusti, että hän oli Marokon suurlähetystöstä.)


Seuraavassa tilaisuudessa Tampereella Maiman seuralaiset ylittävät rajan ja siirtyvät todistajien läsnäollessa suoraan uhkailuun.


Maima Mahmoud:

“Only one of these guys who was in the conference came to Tampere and they were very violent since the first moment. They began to tell us that we are going to, not kill you but you will see we are going to do this and that to you, we are going to rape you and it was very very tough situation we were in.”
(Vain yksi näistä häiriköistä tuli Tampereelle. He olivat hyökkääviä alusta pitäen. He uhkailivat meitä, eivät suoranaisesti henkeämme, mutta uhkasivat tekevänsä kaikkea pahaa, jopa raiskata minut. Se oli tosi paha paikka. Yhtäkkiä kolme miestä alkoi huutaa minulle, että Länsi-Sahara on Marokkoa ja minä olen marokkolainen. Toivottavasti kaikki oli pelkkää sattumaa, mutta ehkä ei...)

Uhkaajan tausta ei paljastu, mutta toinen seurueeseen kuuluva marokkolainen myöntää julkisesti työskentelevänsä lähetystössä.


Marokkolaisten on helppo seurata Polisariota julkisiin tilaisuuksiin.



Sen sijaan Maima ihmettelee, miten jälleen uusi marokkolaisjoukko osasi paikalle myös yksityiseen kahdenkeskiseen tapaamiseen erään diplomaatin kanssa. Tästä tapaamisesta kenenkään ei pitänyt tietää mitään.



Maima Mahmud:

“Suddenly three guys came and began to shout and tell me that Western Sahara is Moroccan and I am Moroccan and blah blah blah. I don't know, maybe it's a coincidence, I hope it's a coincidence, but maybe it's not. So I cannot sure 100% that I am spied. But I can assure 100% sure that they are defending the point of view of Moroccans and the embassy encourages these citizens to go and make noise in our conferences.”
(En tiedä varmaksi, vakoillaanko minua, mutta siitä olen varma, että miehet ovat Marokon puolella ja että suurlähetystö rohkaisee marokkolaisia häiritsemään meitä.)


Marokon suurlähettiläs kieltäytyy haastattelusta, mutta vastaa sähköpostitse että Marokon lähetystöllä ei ole suoraa eikä epäsuoraa osuutta tapahtumiin.



Saksassa on kuitenkin lähiaikoina tullut julki parikin tapausta, joissa Saksassa asuvat marokkolaiset ovat jääneet kiinni tiedon keräämisestä Marokon tiedustelupalvelulle. Toinen tapauksista on jo johtanut syytteeseen.



Maima Mahmud:

”Yes. He's in trial now. For following the Polisario Front representatives.”
(Hän on nyt syytteessä Polisarion edustajien seuraamisesta.)


Oksana Tšelyševa tuo esiin vielä yhden pakolaisten vakoilulle tyypillisen metodin. Soluttautujat ja ilmiantajat.



Aivan uutena ilmiönä Suomi on hiljattain myöntänyt pari turvapaikkaa etnisille venäläisille, jotka ovat osa Putinin Venäjällä kiellettyä oppositiota.


Tšelyševa tuntee tapaukset, ja luottaa heihin. Nyt Helsinkiin on kuitenkin saapunut jälleen yksi turvapaikanhakijaksi esittäytynyt henkilö, jonka tarinassa on aukkoja.



Oksana Tšelyševa:

“I asked my friends in Moscow to check his information, so they checked all the registered lists of Parnas and Solidarisnaja movements. There is no information about them so they recommended me to be cautious and stay away from the man because the least of the dangers is that he was a fake asylum seeker.”
(Pyysin Moskovan-ystäviäni tarkistamaan tietoja. He kävivät läpi Parnas-puolueen

ja Solidarnost-liikkeen listat. Miehestä ei ole mitään tietoja. Minua kehotettiin varomaan

ja pysymään loitolla hänestä. Pienin vaara on se, että hän hakisi turvapaikkaa tekaistuin perustein.)


Pelko, että joku lähipiiristä osoittautuu soluttautujaksi tai informantiksi on tyypillinen monelle ei-demokrattisesta maasta lähteneelle. Todistettuja tapauksiakin on. Ruotsissa uiguuritaustainen mies tuomittiin kumppaneidensa tietojen keräämisestä Kiinan hyväksi.


Tuomas Portaankorva:

”Sellaista suurta huolta tähän ei Suomessa voida sanoa että olisi, mutta toimintatapana ja toimintamallina tällainen soluttautujan käyttäytyminen kyllä sopii tällaisen tiedustelunomaisen tiedonhankinnan menetelmiin erittäin hyvin.”

Oikeusministeriössä on vasta havahduttu siihen, että useat ei-demokraattiset maat kontrolloivat, keräävät tietoa ja painostavat myös Suomessa asuvia kansalaisiaan. Vakavat uhkaukset ovat jo nyt laittomia, mutta ilmiölle tyypillinen hienovarainen vihjaava painostaminen tekee ongelman hankalaksi hoitaa.

Ministeriö on alkanut selvittää tarvitaanko nimenomaan järjestelmällisen tietojen keräämisen estämiseksi uusi laki, jollainen esimerkiksi Ruotsissa on ollut jo vuosia.


Vakoilun seuraukset voivat nimittäin johtaa vangitsemisiin ja väkivaltaan, jos seuratulla on edelleen sukua lähtömaassa.


MOT tavoitti nykyään Suomessa asuvan tšetšeenin, joka kertoi, että tšetšeenihallinto vangitsi ja kidutti häntä Tšetšeniassa tarkoituksenaan kiristää hänen eräässä pohjoismaassa pakolaisena asuvan veljensä luopumaan hallinnon vastaisesta työstä.


Suomessa asuva uiguuri kertoo MOT.lle Kiinan uiguurivähemmistön jäsenille tulleista painostussoitoista, ja Suomesta kotiin käymään mennyt iranilainen kuulusteluista, joissa hänelle Iranissa esiteltiin hänestä itsestään Suomessa salaa kuvattuja valokuvia.



Toimittaja:

”Kuinka vakavista tapauksista Suomessa on tietoa? ”


Tuomas Portaankorva:

”No Suomessa meillä ei ehkä voida puhua aivan vakavimmista tapauksista, tosin täältä, Suomesta käsin on hyvin vaikea selvittää ja todentaa niitä vaikutuksia, joita sitten siellä alkuperämaassa tapahtuu.”


Janne Kataja:

”No siis tällainen uhkailutyyppinen ilmiö on Suomessa olemassa, mutta kuten sanottu, niin käsite pakolaisvakoilu on hieman epämääräisempi. Pakolaisvakoilulla esimerkiksi sillä tavalla kuin eduskunnan lakivaliokunta sen vuonna -94 määritteli, niin sillä tarkoitetaan pikemminkin tällaista tiedonhankintaa kuin jo saatujen tietojen käyttämistä tietyllä tavalla.”


Toimittaja:

”Jos täällä olevia ihmisiä uhkaillaan, niin eikö se tarkoita silloin loogisesti sitä, että sitä tiedonhankintaa on jo sitä ennen ollu pakko vähän tehdä?”


Janne Kataja:

”Kyllä varmasti juuri näin, mutta esimerkiksi näissä kokouksissa ei nyt vielä tähän tiedonhankintapuoleen elikkä ehkä tähän varsinaiseen pakolaisvakoilun ytimeen vielä päästy sillä tavalla. Sen takia pyydettiinkin sitten vielä lisäselvityksiä tästä asiasta.”


Toimittaja:

”Minkä tyyppistä tietoa on kerätty?”


Tuomas Portaankorva:

”Tiedonkeräämistä poliittisista mielipiteistä, ideologisista mielipiteistä, toiminnasta, henkilötietoja, sukulaisten tietoja. Tän tyyppistä tiedonkeruuta on Suomessakin tapahtunut.”

Suojelupoliisi ja kolme pakolaisjärjestöä ajavat nyt pakolaisvakoilun kriminalisoimistä myös Suomessa. Supon mukaan kriminalisointi auttaisi selvittämään ja estämään vieraan vallan tietojenkeruun täällä asuvista ihmisistä.


Tuomas Portaankorva:

”No se on erittäin paljon myöskin signaali toki se, että Suomessa ei tällasta toimintaa missään tapauksessa hyväksytä, ja se, että poliisilla, poliisilla toki on jonkin verran mahdollisuuksia, ja viranomaisilla ylipäätään jonkin verran mahdollisuuksia jo nyt toimia tiettyjen rikoslain pykälien perusteella, mutta… Kuten jo sanoin, tämmönen järjestelmällinen tiedonkerääminen tästä ilmiöstä sillon, jos se rikokseksi katsotaan, mahdollistaa sit myöskin järjestelmälliset toimet siihen puuttumiseks.”

Ulkomailta on esimerkkejä, että kontrolli, tiedonkeruu ja uhkailu saattaa kohdistua myös pakolaisia auttaviin henkilöihin tai viranomaisiin.


Suomen Falun Dafa yhdistyksen puheenjohtaja kertoo, että hänenkin puhelimeensa tuli vuosien ajan häirintäsoittoja jotka poliisi jäljitti Kiinaan. Hän kertoo myös tapauksen, jossa täysin ulkopuolisen suomalaisen perheestä oli hankittu hyvinkin yksityiskohtaista tietoa.


Sinikka Suontakainen:

”Me lähdettiin mukaan tämmöiseen maailman laajuiseen soihtuviestiin, ja me saatiin todella me saatiin ammattimainen järjestäjä. Mutta sitten kun oltiin jonkun verran oltu yhteydessä tämän järjestäjän kanssa niin hän sitten saikin yhtäkkiä uhkasoiton ja hänen perhettään uhattiin, että hänen pitää vetäytyä tästä hommasta tai muuten hänelle käy huonosti. Ja hänhän pelästyi ihan valtavasti ja häntä oli kielletty kertomasta tästä uhkailusta kenellekään, mutta hän ei halunnut meille valehdella ja hän kertoi siitä meille, että hän joutuu vetäytymään tästä, koska hänellä on työ ja hänellä on perhe ja hän joutuu vaikeuksiin tämän takia.”

Suomessa tapahtuneen vakoilun seurauksista tarkkaa kuvaa ei ole kellään.

Oksana Tšelyševan mukaan melkein kömpelöltä vaikuttava painostus ei silti ole harmintonta.



Oksana Tšelyševa:

“They are not clumsy. They know what they are doing. Anna Politkovskaja had been harassed in this same matter for long… I know it from her as well. We know how that ended.”
(He eivät toimi kömpelösti vaan tietävät mitä tekevät. Anna Politkovskajaa ahdisteltiin

pitkään aivan samaan tapaan. Kuulin sen häneltä itseltään. Mehän tiedämme, miten siinä kävi.)


Wenwen äiti on edelleen mielipidevankina Kiinassa. Hän on pyytänyt Suomea vaatimaan, että ihmisoikeusjärjestöt päästettäisiin ainakin varmistamaan hänen äitinsä kunto.


Wenwen:

“I, my husband and my family will not give up rescuing my mother, we will insist up till the day I see her. I have been waiting for you too long.”
(Mieheni ja minä jatkamme sitkeästi yrityksiä pelastaa äitini, niin kauan kunnes näemme hänet jälleen. Olen odottanut sinua niin pitkään.)


Thaimaahan paenneen sisarensa Wenwen sai luokseen neljän vuoden eron jälkeen juuri ennen vappua.