Hyppää pääsisältöön

Punakoneen taituruuden taustalla oli voittamisen pakko

"Punakoneeksi" kutsuttu Neuvostoliiton legendaarinen jääkiekkomaajoukkue hallitsi MM-areenoita melkoisen suvereenisti 1960-luvulta 1980-luvun loppuun. Punapaidat olivat muita taitavampia ja kestävämpiä, mutta heillä oli myös takanaan valtava koneisto, jonka tehtävänä oli varmistaa, etteivät neuvostourheilijat häviä.

Tietolaatikko

Neuvostoliitto osallistui jääkiekon maailmanmestaruuskisoihin ensi kertaa vuonna 1954, jolloin se saavutti myös ensimmäisen MM-kultansa. Vuodesta 1963 alkaen maa hallitsi MM-turnauksia lähes yksinvaltiaana kolmattakymmentä vuotta aina sosialismin romahdukseen asti. Olympiajääkiekossa Neuvostoliiton yli 20-vuotinen valtakausi alkoi vuonna 1956.

Jo neuvostopelaajien fyysiset ulottuvuudet olivat vaikuttavat, muistelee MM-joukkueiden vaatturi Erkki Nieminen oheisen ohjelman alussa. Maalivahti Vladimir Tretjak oli joka paikasta senttikaupalla Jorma Valtosta isompi.

Suomalaisvalmentaja Rauno Korpi pääsi seuraamaan neuvostoliittolaisia valmennusmetodeja läheltä jo uransa varhaisessa vaiheessa. Ohjelmaa tehtäessä hän valmisteli kirjaa Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkueen historiasta. Itse punakone-nimitys periytyi alun perin USA:sta, jossa sillä tarkoitettiin baseballjoukkue Cincinnati Redsiä.

Jääkiekko käynnistyi Neuvostoliitossa toden teolla vasta toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1954 muukin maailma havahtui huomaamaan, että jotain uutta on tapahtumassa: maa vei Kanadan suusta MM-kullan kisojen ensikertalaisena.

Monilla Neuvostoliiton kärkipelaajilla oli jääpallotausta. Se selittää osaltaan luistelutaidon ja runsaan syöttöpelin merkittävää osuutta neuvostojääkiekossa. Korven mielestä Kanadan "tunnelijääkiekko" oli itse asiassa paljon konemaisempaa kuin "punakoneen". Neuvostokiekossa otettiin riskejä, rakennettiin muista poiketen kokonaisia pelaajaviisikoita, vaihdeltiin paikkoja, puolustajat nousivat ylös jne.

Kanadassa noudatettiin tiukempaa pelipaikkakuria, ja sikäläinen pelityyli oli suoraviivaisempi ja ennakoitavampi. Korven erottelun mukaan Kanadan hyökkääjät hakivat koko ajan maalia, kun taas neuvostopelaajat hakivat syöttelemällä ja paikkoja vaihtelemalla varmaa maalia.

Rauno Korpi kehuu neuvostovalmennusta laaja-alaiseksi, fyysisesti monipuoliseksi ja mielikuvituksekkaaksi. Juuri neuvostoliittolaiset muuttivat jääkiekon kausipelistä ympärivuotiseksi, ja monet heidän valmennusopeistaan siirtyivät länsimaihinkin.

Valmennuksen nurja puoli oli sen "totalitaarisuus": 11 kuukautta vuodesta vietettiin ankaraa leirielämää, jonka aikana perheitä ei juurikaan tavattu. Pelaajien yksityiselämässä oli paljon ongelmia. Testejä ja harjoitteita varten oli valjastettu kokonaisia laitoksia. Kyseessä oli johtavan sosialistimaan kunnia ja maine, ja ohjelmassa jääkiekkovalmennusta verrataankin suurvaltojen avaruuskilpaan. Periaatteena oli, Korpi tiivistää, että "venäläisessä urheilussa ei saa hävitä".

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.