Hyppää pääsisältöön

Punakoneen taituruuden taustalla oli voittamisen pakko

"Punakoneeksi" kutsuttu Neuvostoliiton legendaarinen jääkiekkomaajoukkue hallitsi MM-areenoita melkoisen suvereenisti 1960-luvulta 1980-luvun loppuun. Punapaidat olivat muita taitavampia ja kestävämpiä, mutta heillä oli myös takanaan valtava koneisto, jonka tehtävänä oli varmistaa, etteivät neuvostourheilijat häviä.

Tietolaatikko

Neuvostoliitto osallistui jääkiekon maailmanmestaruuskisoihin ensi kertaa vuonna 1954, jolloin se saavutti myös ensimmäisen MM-kultansa. Vuodesta 1963 alkaen maa hallitsi MM-turnauksia lähes yksinvaltiaana kolmattakymmentä vuotta aina sosialismin romahdukseen asti. Olympiajääkiekossa Neuvostoliiton yli 20-vuotinen valtakausi alkoi vuonna 1956.

Jo neuvostopelaajien fyysiset ulottuvuudet olivat vaikuttavat, muistelee MM-joukkueiden vaatturi Erkki Nieminen oheisen ohjelman alussa. Maalivahti Vladimir Tretjak oli joka paikasta senttikaupalla Jorma Valtosta isompi.

Suomalaisvalmentaja Rauno Korpi pääsi seuraamaan neuvostoliittolaisia valmennusmetodeja läheltä jo uransa varhaisessa vaiheessa. Ohjelmaa tehtäessä hän valmisteli kirjaa Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkueen historiasta. Itse punakone-nimitys periytyi alun perin USA:sta, jossa sillä tarkoitettiin baseballjoukkue Cincinnati Redsiä.

Jääkiekko käynnistyi Neuvostoliitossa toden teolla vasta toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1954 muukin maailma havahtui huomaamaan, että jotain uutta on tapahtumassa: maa vei Kanadan suusta MM-kullan kisojen ensikertalaisena.

Monilla Neuvostoliiton kärkipelaajilla oli jääpallotausta. Se selittää osaltaan luistelutaidon ja runsaan syöttöpelin merkittävää osuutta neuvostojääkiekossa. Korven mielestä Kanadan "tunnelijääkiekko" oli itse asiassa paljon konemaisempaa kuin "punakoneen". Neuvostokiekossa otettiin riskejä, rakennettiin muista poiketen kokonaisia pelaajaviisikoita, vaihdeltiin paikkoja, puolustajat nousivat ylös jne.

Kanadassa noudatettiin tiukempaa pelipaikkakuria, ja sikäläinen pelityyli oli suoraviivaisempi ja ennakoitavampi. Korven erottelun mukaan Kanadan hyökkääjät hakivat koko ajan maalia, kun taas neuvostopelaajat hakivat syöttelemällä ja paikkoja vaihtelemalla varmaa maalia.

Rauno Korpi kehuu neuvostovalmennusta laaja-alaiseksi, fyysisesti monipuoliseksi ja mielikuvituksekkaaksi. Juuri neuvostoliittolaiset muuttivat jääkiekon kausipelistä ympärivuotiseksi, ja monet heidän valmennusopeistaan siirtyivät länsimaihinkin.

Valmennuksen nurja puoli oli sen "totalitaarisuus": 11 kuukautta vuodesta vietettiin ankaraa leirielämää, jonka aikana perheitä ei juurikaan tavattu. Pelaajien yksityiselämässä oli paljon ongelmia. Testejä ja harjoitteita varten oli valjastettu kokonaisia laitoksia. Kyseessä oli johtavan sosialistimaan kunnia ja maine, ja ohjelmassa jääkiekkovalmennusta verrataankin suurvaltojen avaruuskilpaan. Periaatteena oli, Korpi tiivistää, että "venäläisessä urheilussa ei saa hävitä".

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.