Hyppää pääsisältöön

Isyyden tunnustaminen on koruton riitti

Naimattoman parin lapsella ei ole virallisesti isää ennen isyyden tunnustamista. Yksimieliselle avoparille isyyden tunnustaminen on paperien allekirjoittamista virastossa. Isyystestejä voidaan päätyä tekemään äidin, isän tai varttuneen lapsen tahdosta. Isyyden tunnustamisella turvataan sekä lapsen että vanhempien oikeuksia.

Kesällä 1994 piti Osmon ja Mirjan perheessä kiirettä, sillä avoparin pikkutytär haluttiin kastaa isänsä nimelle. Sosiaalitoimistojen lomat olivat ruuhkauttaneet isyyden tunnustamisen. Mm. sukupuolisuhteen aloittamista tiedustelevia lomakkeita täytettiin ensin lastenvalvojan pöydän ääressä ja kiikutettiin sitten käräjäoikeuteen hyväksyttäväksi.

Seuraavina vuosina lapsia syntyi avoperheisiin entistä enemmän ja kuntien oli taivuttava helpottamaan tunnustamiseen liittyvää paperisotaa. Niinpä joissain kunnissa ei enää tarvinnut tehdä yksityiskohtaista selvistystä lapsen siittämisajankohdasta. Aikansa uutisjutussa avoliittoasetelmaa jouduttiin kuitenkin selittelemään mm. halulla testata parisuhteen toimivuutta tai häiden järjestämisen kalleudella.

Vuosituhannen vaihduttua isyyden tunnustamisen helpottamiselle nähtiin yhä suurempaa tarvetta, sillä jo 40 prosenttia lapsista syntyi avioliiton ulkopuolella. Kun isyyslaki 1970-luvulla luotiin, vain viisi prosenttia ikäluokasta syntyi avioliiton ulkopuolella. Vanhaa ja perusteellista lainsäändäntöä kiiteltiin kuitenkin siitä, että isyyden purkamisia oli Suomessa hyvin vähän.

On myös miehiä, joiden on vaikea päästä isäksi lapselleen, vaikka miten haluaisivat. Jos mies on isyydestään vakuuttunut, hän voi yksinkin mennä tunnustamaan isyytensä sosiaaliviraston lastenvalvojalle. Kuitenkin kun lapsi syntyy avioliitossa, on äidin aviomies automaattisesti lapsen isä. Aviolapsen asema on niin suojattu, ettei mahdollisella avioliiton ulkopuolisella isällä ole tähän sananvaltaa. Ellei aviopari halua, ei lapsikaan voi vaatia isyyden selvittämistä kuin vasta vartuttuaan.

Vanhemmuuden selvittävien testien lainsäädäntö uudistui vuonna 2005. Laki päivitettiin vastaamaan dna-testejä ja samalla määriteltiin, miten kuolleen henkilön isyys voidaan määrittää dna-näytteestä. Jo vuosia aikaisemmin oli hämmästelty, miten 70-vuotias äiti ja hänen aikuiset poikansa oli määrätty testeihin jo edesmenneen isän isyyden varmistamiseksi.

Lainsäädäntö tuottaa myös kimurantteja tilanteita. Vuonna 2002 Laki & oikeus -ohjelmassa keskusteltiin raiskaajan perimysoikeudesta siittämäänsä lapseen. Raiskaajalla kun myös oli oikeus vaatia isyytensä tunnustettavaksi ja tulla näin vahvistetun sukulaissuhteen kautta lapsensa perijäksi.

Isyyden tunnustamista ja isyystestiä on yhteiskunnassa käsitelty myös kepeästi. Vuonna 1993 Väestöliitto lanseerasi leikkimielisen isyystestin, jossa lomakkeen humorististen vaihtoehtojen kautta heräteltiin suomalaisia miehiä arvostamaan isyyttään ja huolehtimaan itsestään paremmin.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto