Hyppää pääsisältöön

Rakkauden markkina-arvo

Miksi tositarkoituksella kumppania etsiviä ja yksinäiseksi itsensä tuntevia sinkkuja on Suomessa huomattavan paljon? Eikö viileän matemaattisesti ajatellen lähes kaikille halukkaille pitäisi löytyä kumppani? Näin ei kuitenkaan ole parinvalinnan markkina-arvoteoreetikkojen mukaan. Sinkut eivät löydä toisiaan, sillä rakkauden ekonomia on romanttisia haavekuvia paljon armottomampaa.

Kuka kelpaa kenellekin?

Sosiologi Henry Laasanen on onnistunut suututtamaan blogi-kirjoituksillaan monet. Laasanen on pohtinut parinvalintaa markkina-arvoteorian pohjalta ja hänen mukaansa ihmiset eivät ole pariutumismarkkinoilla suinkaan tasa-arvoisia. Miehen markkina-arvoa nostaa äly ja varallisuus, naisen – nuoruus ja kauneus.

– Ihmiset ovat erilailla haluttuja pariutumismarkkinoilla. On erittäin haluttuja henkilöitä ja sitten henkilöitä, jotka eivät kelpaa juuri kellekään ja loput ovat siltä väliltä. Yhä suurempi määrä on nimenomaan sellaisia miehiä, jotka eivät oikein tahdo kelvata kenellekään, Laasanen tiivistää.

Naiset pariutuvat ylöspäin

YLE Akuutti– Naisilla on taipumusta ylöspäin naimiseen eli partnerin pitäisi olla vähintään omaa sosioekonomista tasoa ja mieluummin vähän ylempää. Nyt yliopistoista valmistuneista noin 64 % on naisia. Pariutumismarkkinoille on syntynyt tilanne, että naisten sosioekonominen asema onkin noussut yhä korkeammaksi kuin miehillä eikä naisille yksinkertaisesti riitä yhtä tasokkaita tai tasokkaampia partnereita. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa markkinoilla, summaa Laasanen.

Romanttisten elokuvien, mainosten ja naistenlehtien unelmat maalaavat kuvaa, jossa jokaiselle löytyy se oikea. Ehkä siksi monen on vaikea sulattaa Laasasen edustamaa inhorealistista kuvaa parinvalinnasta.

– Romantiikka yrittää piilottaa nämä pariutumismarkkinoiden hierarkia- ja valtasuhteet, kun taas markkina-arvoteoria yrittää nostaa kissan pöydälle, Laasanen toteaa.

Naisissa vetoaa kauneus, miehissä menestys Henry Laasasen mukaan pariutumismarkkinat ovat kuin työmarkkinat – molemmissa ratkaisee kysynnän ja tarjonnan laki. Deittailija etsii mahdollisimman ’hottista’ ja tasokasta kumppania, jolle hän itse kuitenkin vielä kelpaa.

– Parinvalintapreferenssit ovat hiukan erilaiset miehillä ja naisilla. Naisilla kauneus on ylivoimaisesti tärkein tekijä markkina-arvossa, sanoisin että se on 70 prosenttia. Toisaalta naiselle on kauneutta suotu enemmän kuin miehelle syntymästä lähtien. Naiselle sitä markkina-arvoa riittää, kysyntää naisille riittää aina, Henry Laasanen pohtii.

Miesten markkina-arvoon vaikuttaa Laasasen mukaan useampi tekijä.

– Tärkein miehen markkina-arvotekijä on status eli jos aiot erittäin suosituksi naisten keskuudessa, sinun pitää olla jollain lailla menestyvä: urheilutähti, rocktähti, televisionäyttelijä. Ulkonäkö on vasta toiseksi tärkein, listaa Laasanen.

– Suomessa miehen varallisuus ei näyttele kovinkaan suurta roolia, koska naiset tulevat täällä itse toimeen. Jos mennään köyhimpiin maihin, voi olla että lompakon paksuus on ainoa tekijä, joka ratkaisee, Laasanen tiivistää.

Myös älykkyys on tekijä, joka vaikuttaa parinvalintaan.

– Monet miehet ehkä karsastavat itseään älykkäämpiä naisia ja älykkäämmät naiset karsastavat tyhmempiä miehiä. Kun taas toisin päin, tutkimuksissa on havaittu, että miehet itse asiassa hakevat itseään alempana olevia naispartnereita. Eli miehet suosivat mieluummin sitä sihteeriä kuin sitä johtajaa partnerina, Laasanen pohtii.

Miten pääsisi treffeille? 

YLE AkuuttiDeitti-ilmoituksista päätellen naisille mieluisin kumppani olisi huumorintajuinen, luotettava ja tunteitaan osoittava mies. Tämä sotii markkina-arvoteoriaa vastaan, jossa halutuimpia ovat yhteisön alfaurokset. Luotettava pehmomies ei pääse edes näyttämään kynsiään.

– Miten pääset edes treffeille jonkun naisen kanssa, että hän edes harkitsisi sinua. Siellä voisit näyttää. Miehen on hyvin hankalaa saada ensikontakti, että nainen lähtisi edes jotenkin siihen fööljyyn mukaan, pohtii Laasanen.

Karisma on statusta voimakkaasti lisäävä ominaisuus.

– Pelimiesoppaatkin perustuvat siihen, että katsotaan miten alfamiehet käyttäytyvät ja ruvetaan käyttäytymään samalla tavalla. Vaikka oltaisiin työttöminä, niin käyttäydytään maailman omistajina, supliikki hallinnassa. Naisella se perustuu siihen, että pistetään toppauksia liiveihin. Sillä ei ole katetta, mutta se näyttää hyvältä, vertaa Laasanen.

Toinen kierros

YLE AkuuttiMoni liikkuu pariutumismarkkinoilla kuitenkin jo toisella, kolmannella tai useammalla kierroksella. Vapaita kumppaniehdokkaita on entistä vähemmän. Ensimmäisellä kierroksella mennään vahvasti tunteen viemänä. Kokemuksen myötä myös kumppaninvalintakriteerit muuttuvat – usein tosin entistä tiukemmiksi.

– Kun suhteita alkaa kertyä, niin alkaa tulla lista ominaisuuksia, joita ei ainakaan halua siltä partnerilta: ei ole liian tuhlaileva, ei saa alkoholia käyttää. Näkisin, että varsinkin naisilla alkaa tällainen lista kasvaa. Nainen ei ehkä tiedä mitä haluaa, mutta tietää mitä ei ainakaan halua, Henry Laasanen painottaa.

Maskulisti

Laasasen mielestä pariutumisen markkina-arvoteoria on asia, jonka kaikki näkevät, mutta jota ei saa sanoa ääneen.

– Tämä teoria suututtaa hyvin syvällä tasolla. 90 prosenttisesti kritiikki on sellaista, että ’olen hyvin vihainen mutta en oikein tiedä miksi’. Että nämä Laasasen jutut ovat ihan täyttä palturia.

Henry Laasasen harteille asetellaankin mielellään sovinistin viittaa. Itse hän kutsuu itseään maskulistiksi.

– Sovinistit pyrkivät olemaan naisten yläpuolella. He sanovat ehkä, että pysykää keittiössä, ei teistä ole miesten töihin. Maskulistit taas käyttävät uhripuhetta, että miehillä menee yhteiskunnassa huonosti ja että miehiä sorretaan. He tavallaan asettuvat sinne naisten alapuolelle. Vaikka äkkiseltään tulee mieleen, että Laasanen on sovinisti, niin tässä on kuitenkin hienoinen terminologinen tarkennus, Henry Laasanen naurahtaa.

Asiantuntija: Henry Laasanen, sosiologi

Toimittaja: Lea Froloff