Hyppää pääsisältöön

Erik Bruun - rakastettujen logojen luoja

Markan seteleillä, Hartwallin Jaffan katumainoksilla ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Norppa-logolla on sama tekijä. Pro Finlandia -mitalilla palkitun graafikko Erik Bruunin julisteista on vuosien myötä muodostunut osa suomalaisten lempidesignia.

Tietolaatikko

Erik Bruun syntyi vuonna 1926 Viipurissa, jatkosodan aikaan perhe muutti Helsinkiin. Bruun opiskeli graafikoksi Taideteollisessa korkeakoulussa ja aloitti uransa mainospiirtäjänä 1950- luvulla.

Professori Erik Bruun on graafinen taiteilija, jonka suomalaiset tuntevat ehkä parhaiten 1950-luvulla suunnitelluista Jaffan mainosjulisteista.

Bruun tunnetaan mainosgrafiikan lisäksi luontoaiheisista piirrostöistään. Suomen luonto on aina ollut vahvasti esillä Bruunin tuotannossa. Bruunin hymyilevästä saimaannorpasta, kaikkien aikojen suosituimmasta luonnonsuojelujulisteesta, muotoiltiin 1970-luvun puolivälissä Suomen luonnonsuojeluliiton merkki. Suomen luonnonsuojeluliitto nimittikin Bruunin vuonna 1998 ensimmäiseksi Kunnianorpaksi. Kunnianorpiksi nimitetään ansioituneita luonnonsuojelijoita.

Aiheet ja inspiraation töihinsä Erik Bruun on löytänyt tarkkailemalla luontoa omassa arkiympäristössään ja luonnossa liikkuessaan. Suomenlinna ja sen merellinen luonto on ollut yksi Bruunin suurimmista inspiraation lähteistä, graafikko onkin asununut yli 40 vuotta Helsingin edustan linnoitussaarella.

Jokainen markka-aikaan elänyt on pitänyt käsissään Bruunin designia, sillä Bruun osallistui viimeiseksi jääneen markkasarjan suunnitteluun, joka otettiin käyttöön vuonna 1986.

Wikipedia tietää kertoa Bruunista hauskaa kaskua ajasta jolloin, uudet setelit olivat olleet liikkeellä vain vähän aikaa. Bruun ja tämän vaimo olivat vierailulla Tukholmassa. He olivat vaihtamassa Suomen markkoja Ruotsin kruunuiksi, ja setelit olivat uutta mallia. Kassanhoitaja ei ollut ikinä nähnyt uusia markkaseteleitä ja kysyi Bruunin vaimolta, ovatko ne aitoja. Tähän Bruunin vaimo: "Totta kai, mieheni on ne itse piirtänyt".

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto