Hyppää pääsisältöön

Erik Bruun - rakastettujen logojen luoja

Markan seteleillä, Hartwallin Jaffan katumainoksilla ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Norppa-logolla on sama tekijä. Pro Finlandia -mitalilla palkitun graafikko Erik Bruunin julisteista on vuosien myötä muodostunut osa suomalaisten lempidesignia.

Tietolaatikko

Erik Bruun syntyi vuonna 1926 Viipurissa, jatkosodan aikaan perhe muutti Helsinkiin. Bruun opiskeli graafikoksi Taideteollisessa korkeakoulussa ja aloitti uransa mainospiirtäjänä 1950- luvulla.

Professori Erik Bruun on graafinen taiteilija, jonka suomalaiset tuntevat ehkä parhaiten 1950-luvulla suunnitelluista Jaffan mainosjulisteista.

Bruun tunnetaan mainosgrafiikan lisäksi luontoaiheisista piirrostöistään. Suomen luonto on aina ollut vahvasti esillä Bruunin tuotannossa. Bruunin hymyilevästä saimaannorpasta, kaikkien aikojen suosituimmasta luonnonsuojelujulisteesta, muotoiltiin 1970-luvun puolivälissä Suomen luonnonsuojeluliiton merkki. Suomen luonnonsuojeluliitto nimittikin Bruunin vuonna 1998 ensimmäiseksi Kunnianorpaksi. Kunnianorpiksi nimitetään ansioituneita luonnonsuojelijoita.

Aiheet ja inspiraation töihinsä Erik Bruun on löytänyt tarkkailemalla luontoa omassa arkiympäristössään ja luonnossa liikkuessaan. Suomenlinna ja sen merellinen luonto on ollut yksi Bruunin suurimmista inspiraation lähteistä, graafikko onkin asununut yli 40 vuotta Helsingin edustan linnoitussaarella.

Jokainen markka-aikaan elänyt on pitänyt käsissään Bruunin designia, sillä Bruun osallistui viimeiseksi jääneen markkasarjan suunnitteluun, joka otettiin käyttöön vuonna 1986.

Wikipedia tietää kertoa Bruunista hauskaa kaskua ajasta jolloin, uudet setelit olivat olleet liikkeellä vain vähän aikaa. Bruun ja tämän vaimo olivat vierailulla Tukholmassa. He olivat vaihtamassa Suomen markkoja Ruotsin kruunuiksi, ja setelit olivat uutta mallia. Kassanhoitaja ei ollut ikinä nähnyt uusia markkaseteleitä ja kysyi Bruunin vaimolta, ovatko ne aitoja. Tähän Bruunin vaimo: "Totta kai, mieheni on ne itse piirtänyt".

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto