Hyppää pääsisältöön

Rikostarinoita historiasta: Sisäministerin murha

Helmikuun 14. päivä 1922 Helsingin Töölössä kajahti kolme laukausta. Laukaukset osuivat silloisen hallituksen sisäministeriin Heikki Ritavuoreen. Ministeri kiidätettiin sairaalaan, jossa hänen todettiin kuolleen luotien aiheuttamiin vammoihin.

Sisäministeri Heikki Ritavuoren (1880–1922) surmattiin hänen kotitalonsa edustalla Nervanderinkatu 11:ssä. Tekopaikan läheisyydestä saatiin kiinni mies, joka ei tehnyt poliisille vastarintaa. Mies kertoi nimekseen Knut Ernst Tandefelt ja tunnusti ampuneensa sisäministeriä. Ampujan tarkoitus oli ollut paeta paikalta, mutta hän oli hermostuksissaan sormeillut taskussaan ollutta Colt-merkkistä asetta, joka laukesikin ja luoti osui itse ampujaa reiteen. Hänen onnistui kuitenkin ampua vielä tämän jälkeen ministeriä kolmesti. Rikoksella oli silminnäkijöitä. Rouva Gerda Ryti kertoi oikeudessa nähneensä, miten "lihava mies" ampui kolme laukausta kohti Ritavuorta, joka kaatui kotitalon eteen.

Jonkun oli tehtävä jotain punikkiministerin maanpetollisen toiminnan lopettamiseksi.― Ernst Tandefelt

Tekijä väitti toimineensa yksin, mutta murhan taustalla epäiltiin alusta lähtien olevan salaliitto. Poliisille Ernst Tandefelt kertoi murhan motiiviksi Ritavuoren toimet, joista oli kirjoitettu laajasti Hufvudstadsbladetissa. Esimerkkeinä hän mainitsi veljeilyn kommunistien kanssa ja Ritavuoren vihamielisen suhtautumisen karjalaisiin vapaustaistelijoihin. Tandefelt olikin sitä mieltä, että jonkun oli tehtävä jotain "punikkiministerin maanpetollisen toiminnan lopettamiseksi." Sisäministeri Heikki Ritavuori oli itsenäisyytemme alkuvuosien merkittävimpiä poliitikkoja. Hän toimi oikeusvaltion, tasa-arvon ja kansakunnan yhtenäisyyden puolesta. Näiden arvojen puolustaminen edellytti suurta rohkeutta tuon ajan yhteiskunnallisissa olosuhteissa.

Tandefelt tuomittiin murhasta ja hän sai alemmista oikeusasteista elinkautisen kuritushuonerangaistuksen, mutta korkein oikeus lähetti Tandelfeltin mielentilatutkimukseen. Lausunnon perusteella vankeusrangaistus aleni kahteentoista vuoteen. Vuonna 1927 Tandefelt oli istunut tuomiostaan viisi vuotta, kun hän tulikin toisiin ajatuksiin. Hän oli turhaan anonut tasavallan presidentiltä armahdusta. Tästä turhautuneena hän kirjoitti oikeuskanslerille kaksi kirjettä, joissa hän paljasti, että murhan takana oli ollut salaliitto. Murhaa oli ollut suunnittelemassa Tandelfeltin itsensä lisäksi kolme muuta henkilöä ja motiivi oli ollut poliittinen ja perimmäisenä päämääränä oli saada aikaan sotilasvallankaappaus ja uusi järjestys valtakunnassa. Nämä kolme mieshenkilöä pidätettiin kuulusteluja varten, mutta he kiistivät osallisuutensa murhaan. Näytti ilmeiseltä, että kolmikon tavoitteena oli alun alkaenkin saada Tandefelt yksin vastuuseen sisäministerin murhasta.

Tutkimukset olivat kestäneet kolme vuotta, kun ne yhtäkkiä lopetettiin. Siitäkin huolimatta, että oli selvästi osoitettavissa, ettei Tandefelt toiminut yksin. Oikeuskanslerin päätökseen lopettaa tutkimukset vaikuttivat myös vallinneet poliittiset olosuhteet. Lopettamispäätös nimittäin osuu samoihin aikoihin, kun Lapuan liikkeen suosio oli nousussa. Ernst Tandefelt pääsi ehdonalaiseen, kun hän oli kärsinyt tuomiostaan 8,5 vuotta. Hänet kuitenkin eristettiin vaarallisena henkilönä Nikkilän mielisairaalaan, jossa hän kuoli 72-vuotiaana vuonna 1948.


Vuonna 2005 julkaistu draamadokumentti Presidentit kuvasi Ritavuoren murhan poliittisia vaikutuksia.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?