Hyppää pääsisältöön

Rikostarinoita historiasta: Sisäministerin murha

Helmikuun 14. päivä 1922 Helsingin Töölössä kajahti kolme laukausta. Laukaukset osuivat silloisen hallituksen sisäministeriin Heikki Ritavuoreen. Ministeri kiidätettiin sairaalaan, jossa hänen todettiin kuolleen luotien aiheuttamiin vammoihin.

Sisäministeri Heikki Ritavuoren (1880–1922) surmattiin hänen kotitalonsa edustalla Nervanderinkatu 11:ssä. Tekopaikan läheisyydestä saatiin kiinni mies, joka ei tehnyt poliisille vastarintaa. Mies kertoi nimekseen Knut Ernst Tandefelt ja tunnusti ampuneensa sisäministeriä. Ampujan tarkoitus oli ollut paeta paikalta, mutta hän oli hermostuksissaan sormeillut taskussaan ollutta Colt-merkkistä asetta, joka laukesikin ja luoti osui itse ampujaa reiteen. Hänen onnistui kuitenkin ampua vielä tämän jälkeen ministeriä kolmesti. Rikoksella oli silminnäkijöitä. Rouva Gerda Ryti kertoi oikeudessa nähneensä, miten "lihava mies" ampui kolme laukausta kohti Ritavuorta, joka kaatui kotitalon eteen.

Jonkun oli tehtävä jotain punikkiministerin maanpetollisen toiminnan lopettamiseksi.― Ernst Tandefelt

Tekijä väitti toimineensa yksin, mutta murhan taustalla epäiltiin alusta lähtien olevan salaliitto. Poliisille Ernst Tandefelt kertoi murhan motiiviksi Ritavuoren toimet, joista oli kirjoitettu laajasti Hufvudstadsbladetissa. Esimerkkeinä hän mainitsi veljeilyn kommunistien kanssa ja Ritavuoren vihamielisen suhtautumisen karjalaisiin vapaustaistelijoihin. Tandefelt olikin sitä mieltä, että jonkun oli tehtävä jotain "punikkiministerin maanpetollisen toiminnan lopettamiseksi." Sisäministeri Heikki Ritavuori oli itsenäisyytemme alkuvuosien merkittävimpiä poliitikkoja. Hän toimi oikeusvaltion, tasa-arvon ja kansakunnan yhtenäisyyden puolesta. Näiden arvojen puolustaminen edellytti suurta rohkeutta tuon ajan yhteiskunnallisissa olosuhteissa.

Tandefelt tuomittiin murhasta ja hän sai alemmista oikeusasteista elinkautisen kuritushuonerangaistuksen, mutta korkein oikeus lähetti Tandelfeltin mielentilatutkimukseen. Lausunnon perusteella vankeusrangaistus aleni kahteentoista vuoteen. Vuonna 1927 Tandefelt oli istunut tuomiostaan viisi vuotta, kun hän tulikin toisiin ajatuksiin. Hän oli turhaan anonut tasavallan presidentiltä armahdusta. Tästä turhautuneena hän kirjoitti oikeuskanslerille kaksi kirjettä, joissa hän paljasti, että murhan takana oli ollut salaliitto. Murhaa oli ollut suunnittelemassa Tandelfeltin itsensä lisäksi kolme muuta henkilöä ja motiivi oli ollut poliittinen ja perimmäisenä päämääränä oli saada aikaan sotilasvallankaappaus ja uusi järjestys valtakunnassa. Nämä kolme mieshenkilöä pidätettiin kuulusteluja varten, mutta he kiistivät osallisuutensa murhaan. Näytti ilmeiseltä, että kolmikon tavoitteena oli alun alkaenkin saada Tandefelt yksin vastuuseen sisäministerin murhasta.

Tutkimukset olivat kestäneet kolme vuotta, kun ne yhtäkkiä lopetettiin. Siitäkin huolimatta, että oli selvästi osoitettavissa, ettei Tandefelt toiminut yksin. Oikeuskanslerin päätökseen lopettaa tutkimukset vaikuttivat myös vallinneet poliittiset olosuhteet. Lopettamispäätös nimittäin osuu samoihin aikoihin, kun Lapuan liikkeen suosio oli nousussa. Ernst Tandefelt pääsi ehdonalaiseen, kun hän oli kärsinyt tuomiostaan 8,5 vuotta. Hänet kuitenkin eristettiin vaarallisena henkilönä Nikkilän mielisairaalaan, jossa hän kuoli 72-vuotiaana vuonna 1948.

Kommentit
  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.