Sirpa Jegorow
Yle
Helmikuun 14. päivä 1922 Helsingin Töölössä kajahti kolme laukausta. Laukaukset osuivat kuolettavasti silloisen hallituksen sisäministeriin Heikki Ritavuoreen. Rikostarinoita historiasta -sarjan jaksossa Sisäministerin surma (2008) käydään tapahtumien kulku läpi onnetonta murhamiestä sekä hänen takanaan vaikuttanutta salaliittoa myöten.
Sisäministeri Heikki Ritavuori (1880–1922) surmattiin hänen kotitalonsa edustalla Nervanderinkatu 11:ssä Helsingin Töölössä. Tekopaikan läheisyydestä saatiin kiinni mies, joka ei tehnyt poliisille vastarintaa. Mies kertoi nimekseen Knut Ernst Tandefelt ja hän tunnusti ampuneensa sisäministeriä.
Ampujan tarkoitus oli ollut paeta paikalta, mutta hän oli hermostuksissaan sormeillut taskussaan ollutta Colt-merkkistä asetta, joka laukesikin ja luoti osui itse ampujaa reiteen. Hänen onnistui tästä huolimatta ampua ministeriä kolmesti. Rikoksella oli silminnäkijöitä. Rouva Gerda Ryti kertoi oikeudessa nähneensä, miten "lihava mies" ampui kolme laukausta kohti Ritavuorta, joka kaatui kotitalonsa eteen.
Jonkun oli tehtävä jotain punikkiministerin maanpetollisen toiminnan lopettamiseksi.
Tekijä väitti toimineensa yksin, mutta murhan taustalla epäiltiin alusta lähtien olevan salaliitto. Poliisille Ernst Tandefelt kertoi murhan motiiviksi Ritavuoren toimet, joista oli kirjoitettu laajasti Hufvudstadsbladetissa. Esimerkkeinä hän mainitsi veljeilyn kommunistien kanssa ja Ritavuoren vihamielisen suhtautumisen karjalaisiin vapaustaistelijoihin. Tandefelt olikin sitä mieltä, että jonkun oli tehtävä jotain "punikkiministerin maanpetollisen toiminnan lopettamiseksi."
Sisäministeri Heikki Ritavuorta on pidetty itsenäisyytemme alkuvuosien merkittävimpiä poliitikkoja. Hän toimi oikeusvaltion, tasa-arvon ja kansakunnan yhtenäisyyden puolesta. Näiden arvojen puolustaminen edellytti suurta rohkeutta tuon ajan yhteiskunnallisissa olosuhteissa.
Poliittinen motiivi murhan takana
Tandefelt tuomittiin murhasta ja hän sai alemmista oikeusasteista elinkautisen kuritushuonerangaistuksen, mutta korkein oikeus lähetti Tandelfeltin mielentilatutkimukseen. Lausunnon perusteella vankeusrangaistus aleni kahteentoista vuoteen. Vuonna 1927 Tandefelt oli istunut tuomiostaan viisi vuotta, kun hän tulikin toisiin ajatuksiin. Hän anoi presidentiltä armahdusta mutta turhaan. Tästä turhautuneena hän kirjoitti oikeuskanslerille kaksi kirjettä, joissa hän paljasti, että murhan takana oli ollut salaliitto.
Murhaa oli ollut suunnittelemassa Tandelfeltin itsensä lisäksi kolme muuta henkilöä ja motiivi oli ollut poliittinen. Perimmäisenä päämääränä oli saada aikaan sotilasvallankaappaus ja uusi järjestys valtakunnassa. Nämä kolme mieshenkilöä pidätettiin kuulusteluja varten, mutta he kiistivät osallisuutensa murhaan. Näytti ilmeiseltä, että kolmikon tavoitteena oli alun alkaenkin saada Tandefelt yksin vastuuseen sisäministerin murhasta.
Tutkimukset olivat kestäneet kolme vuotta, kun ne yhtäkkiä lopetettiin. Siitäkin huolimatta, että oli selvästi osoitettavissa, ettei Tandefelt toiminut yksin. Oikeuskanslerin päätökseen lopettaa tutkimukset vaikuttivat myös vallinneet poliittiset olosuhteet. Lopettamispäätös nimittäin osuu samoihin aikoihin, kun Lapuan liikkeen suosio oli nousussa. Ernst Tandefelt pääsi ehdonalaiseen, kun hän oli kärsinyt tuomiostaan 8,5 vuotta. Hänet kuitenkin eristettiin vaarallisena henkilönä Nikkilän mielisairaalaan, jossa hän kuoli 72-vuotiaana vuonna 1948.
