Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Ilmastopilotit pienensivät hiilijalanjälkeään

Ruotsinkielisen Natur och Miljöö-järjestön Ilmastopilottihanke tuotti hyvän tuloksen. 12 perhettä Itä-Uudeltamaalta kokeili vuoden ajan, miten oma perhe voisi pienentää hiilijalanjälkeään. Projekti näytti, että kodeissa voi samaan aikaan vähentää päästöjä ja säästää selvää rahaa.

Vuoden projekti päätökseen

Ilmastopilottihanke alkoi marraskuussa 2010. Siihen lähti mukaan 12 perhettä Porvoosta, Loviisasta, Sipoosta ja Mäntsälästä.

Perheiden hiilijalanjälki mitattiin kahden kuukauden jaksolla marras-joulukussa 2010. Hiilijalanjälki kertoo kasvihuonekaasujen päästöt hiilidioksidiksi laskettuna.

Sen jälkeen projekti järjesti tapaamisia, joissa perheet saivat tietoa ilmasto-asioista. Ilmastopilotit valmistivat yhdessä ruokaa, tutustuivat passiivienergiataloon, vierailivat lähiruokaa tuotavalla tilalla ja kävivät taloudellisen ajon kurssin. Koteihin jaettiin mittareita, joilla perheet mittasivat kodinkoneiden energiankulutusta. Kaikkiaan projektin osallistujat tapasivat 12 kertaa.

Perheiden hiilijalanjäljet mitattiin uudelleen tammi-helmikuussa 2012.

Lindroos-Järvisen perhe söi lähiruokaa ja säästi sähköä

Viime lokakuussa Kuningaskuluttaja vieraili Sipoossa Kicka Lindroosin ja Janne Järvisen perheessä. Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi kaksi kouluikäistä poikaa. Kotina perheellä on itse rakennettu, uudehko omakotitalo.

Kicka ja Janne olivat lokakuussa osallistuneet ahkerasti Ilmastopilottihankeen tilaisuuksiin. Niistä saadun opin mukaan perhe lisäsi lähiruuan osuutta kodin ruokapöydässä. Lihaa ja vihanneksia ostettiin suoraan paikallisilta viljelijöiltä.

Paljon autolla liikkuva perheen isä kävi taloudellisen ajon kurssin. Ajotekniikka parani selvästi ja bensaa säästyi.

Talven aikana perhe paneutui vielä mm. sähkön säästämiseen. Janne kertoo pitäneensä aina kirjaa talon sähkönkulutuksesta. Ilmastopilottihankkeen aikana sähkön kulutus laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen!

- Lämpöpumpun säätö tehtiin uudestaan ja laskettiin lämpötilaa talossa. Ja tietenkin sammuteltiin lamppuja enemmän kun aikaisemmin. Me myös keskustelimme siitä, mitkä asiat vievät sähköä ja mitkä eivät, Janne kertoo.

Tulosta syntyi yllättävänkin paljon.

- Sähkönkulutus tippui 10 %. Se on jo yhden kuukauden sähkölaskun verran. Satoja euroja tuli säästöä sitä kautta, Janne riemuitsee.

Kaiken kaikkiaan Lindroos-Järvisen perheen hiilijalanjälki pieneni vuoden aikana 34 %.

Gröönroosit kierrättivät ja säästivät öljyä

Kävimme lokakuussa myös Grönroosien perheessä Sipoossa. Perheeseen kuuluvat vanhemmat Christina ja Mikael Grönroos sekä kolme teini-ikäistä lasta. Kotitalo on 50-luvulla rakennettu rintamamiestalon tyyppinen talo.

Lokakuussa perhe oli jo ehtinyt panna jätteiden kierrätyksen kuntoon. Puutarhan perällä komeili uusi komposti. Christina oli tuunannut keittiöön koreat kassit, joihin oli helppo lajitella lehdet, metalli, lasi ja pahvit. Kasseissa jätteet kulkivat kätevästi muutaman kilometrin päähän jätteiden lajittelupisteeseen.

Sekajätteen määrä oli perheessä vähentynyt niin paljon, että jäteauton käyntikertoja oli voitu harventaa viikosta kahteen viikkoon.

Mikael laittoi syksyllä lisää vuorausta alakerran musiikkihuoneen seiniin ja lattiaan. Samalla hän pohti, mahtaako perhe saada öljylämmitteisen talon menoja kuriin. Projekti osoitti, että paljon voi tehdä.

- Syksy oli lämmin, joten pystyimme pitämään pitkään lämmityksen pois päältä. Talon lämpötilaa alennettiin muutenkin. Suihkussa käyntejä ei suorastaan harvennettu, mutta ylenmääräinen lotraaminen lopetettiin, Mikael kertoo.

Mikaelin arvion mukaan öljylaskua saatiin vuositasolla pienenemään 200-300 litraa. Euroissa laskien tämä tietää muutaman satasen säästöä.

Perheen shoppailua harrastava tytär oli jo syksyllä siirtynyt muotikaupoista second hand-liikkeiden ja kirpputorien asiakkaaksi. Tämä innostus on kestänyt.

- Tytär löytää edelleen hyvin vaatteita. Ja nyt toinenkin lapsi on tullut teini-ikään ja alkanut ostaa kirpputoreilta, kertoo Christina.

Grönroosien hiilijalanjälki pieneni vuoden aikana 22 %.

Matkailu söi säästöjä

Projektin aikana useimmat perheet pystyivät pienentämään ilmastopäästöjään. Koko joukon yhteistulos oli 19 % pienempi hiilijalanjälki.

Vaikeinta oli autoilun vähentäminen. Haja-asutusalueella joukkoliikenne toimii huonosti. Autoilun tuottamia päästöjä vähennettiin kyllä järkevällä ajotavalla ja matkoja suunnittelemalla, mutta kokonaan autolla ajoa ei voinut lopettaa. Autoilun tuottamat päästöt vähenivät vain 7 %.

Ilmastopilottien hiilijalanjäljistä on poistettu laivalla tai lentokoneella tehdyt lomamatkat. Pari perhettä teki tutkimusjakson aikana kerran elämässä-tyyppisen, pitkän lentomatkan. Nämä lomamatkat tuottivat niin paljon ilmastopäästöjä, että yhden vuoden osalle laskettuna ne olisivat syöneet koko muun projektin tuloksen nollaan! Tätä projektin johto ei pitänyt oikeudenmukaisena.

Kun lukuja katsoo vain perheiden arkielämän osalta, tulos näyttää valoisammalta. Pienillä muutoksilla voi säästä sekä ympäristöä että rahaa.
- Kyllä minä luulen, että ne ovat ihan loppuelämän kestäviä muutoksia, arvioi Kicka Lindroos.
- Muutokset olivat helppoja, niitä ei ollut mikään vaiva toteuttaa. Me elämme kuten ennenkin, mutta käytämme vähemmän luonnonvaroja, hän jatkaa.
- Tästä on tullut jonkinlainen pysyvä ajattelumalli, pohtii Mikael Grönroos.
- Nyt jokaisen ostopäätöksen kohdalla ajattelee vaistomaisesti, että millaisia ympäristövaikutuksia tällä on. Sen mukaan eletään ainakin lähitulevaisuudessa.

Virpi Väisänen, Kuningaskuluttaja, YLE Tutkiva asia

Kuningaskuluttajan juttu Ilmastopilottien alkuvaiheista: Ilmasto muuttuu arjessa

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.