Hyppää pääsisältöön

Kotoinen äitiyspakkauksemme on ainoa lajissaan

Moni meistä on nukkunut elämänsä alkutaipaleet äitiyspakkauslaatikossa. Tämä itsestäänselvyytenä pitämämme, mutta maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen avustuspaketti on ollut korvaamaton apu suomalaisäideille jo 1930-luvulta alkaen.

Yksi sisällissodan seurauksista oli, että syntyvys laski ja lapsikuolleisuus nousi. Vuonna 1920 perustettu Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarttui pulmaan alkamalla avustaa köyhiä äitejä mm. jakamalla heille kaavoja, joiden avulla ommella lapsilleen vaatteita. Sittemmin apua tarvitsevat äidit saivat korillisen vaatteita lainaksi.

Vuonna 1937 säädettiin laki äitiysavustuksesta. Ehto sen saamiseksi oli, että synnyttäjä hakeutuu raskausaikanaan terveydenhuollon piiriin. Samalla päätettiin, että vastedes jokainen vähävarainen äiti saisi kunnalta omaksi kokonaisen laatikollisen vaatteita ja tarvikkeita tai vaihtoehtoisesti rahallisen korvauksen. Noin kaksi kolmasosaa suomalaisäideistä vastaanotti avustuksen.

Ensimmäisessä pakkauksessa oli napavöitä ja kapalovaippoja, lakanoita ja pyyhkeitä. Sota-aikojen erikoisuus olivat paperiset tuotteet. Niukkuuden aikoina äideille annettiin paperia ja kankaita, joista tehdä lapsilleen vaatteita.

Vuodesta 1949 alkaen avustuspakkaus on jaettu jokaiselle suomalaisäidille tulotasosta riippumatta. 1950-luvulla tavarat alettiin pakata nykyäideillekin tuttuun pahvilaatikkoon - monen suomalaisen ensimmäiseen vuoteeseen. Vuodesta 1994 alkaen pakkauksen kokoamisesta ja jakamisesta on huolehtinut Kela.

Suomalainen erikoisuus on herättänyt runsaasti positiivista huomiota myös ulkomailla. Yrityksistä huolimatta millään muulla maalla ei toistaiseksi ole tarjota tuleville äideille vastaavaa avustusta. Sen sijaan suomalaisjärjestöt ovat tarpeen tullen koonneet avustuspakkauksia mm. entisen Itä-Euroopan maihin. Onpa pakkauksia annettu lahjaksi vakavaraisillekin ulkomaalaisille, mm. Ruotsin prinsessa Victorian ja Britannian prinssi Williamin jälkikasvulle.

Äitiyspakkaus uusiutuu vuosittain. Vuonna 1978 Koulu-tv:ssä esitetyssä Meille tulee vauva -sarjan otteessa tutkitaan oranssia aurinkohuopaa ja ruskeaa makuupussia. Suomalaisille lastenvaatevalmistajille pakkaus oli pitkään tärkeä työllistäjä - vielä 1980-luvulla kaikki pakkauksen tuotteet olivat kotimaisia. 2000-luvulle tultaessa kotimaisuusaste kuitenkin laski roimasti. Vuoden 2006 pakkauksessa enää reilu kolmannes tuotteista oli valmistettu Suomessa.

Äitiyspakkauksen innoittamina jokaiselle syntyvälle suomalaiselle on ehdotettu muitakin lakisääteisiä lahjapakkauksia. Esimerkiksi vuonna 2003 maamme tulevaisuutta pohtinut työryhmä esitti, että äitiyspakkauksen rinnalla alettaisiin jakaa "luovuuspakkauksia". Pakkauksen tavoitteena olisi ollut nostaa Suomi vuoteen 2015 mennessä maailman kolmen menestyneimmän kansakunnan joukkoon.

Mitä luovuuspakkaus olisi pitänyt sisällään, sitä ei työryhmä osannut tarkentaa. Pakkauksen suunnittelijat eivät myöskään ottaneet vakavasti toimittajan kysymystä siitä, saattaisiko pakkauksen käyttämättä jättäminen aiheuttaa äideille syyllisyydentunnetta huonosta äitiydestä.

Äitiysavustuksen kautta saavutetut hyödyt puolestaan ovat kiistattomat. Avustuksen ansiosta Suomen lapsi- ja äitikuolleisuus ovat jo pitkään olleet maailman pienimpiä.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto