Hyppää pääsisältöön

Kotoinen äitiyspakkauksemme on ainoa lajissaan

Moni meistä on nukkunut elämänsä alkutaipaleet äitiyspakkauslaatikossa. Tämä itsestäänselvyytenä pitämämme, mutta maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen avustuspaketti on ollut korvaamaton apu suomalaisäideille jo 1930-luvulta alkaen.

Yksi sisällissodan seurauksista oli, että syntyvys laski ja lapsikuolleisuus nousi. Vuonna 1920 perustettu Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarttui pulmaan alkamalla avustaa köyhiä äitejä mm. jakamalla heille kaavoja, joiden avulla ommella lapsilleen vaatteita. Sittemmin apua tarvitsevat äidit saivat korillisen vaatteita lainaksi.

Vuonna 1937 säädettiin laki äitiysavustuksesta. Ehto sen saamiseksi oli, että synnyttäjä hakeutuu raskausaikanaan terveydenhuollon piiriin. Samalla päätettiin, että vastedes jokainen vähävarainen äiti saisi kunnalta omaksi kokonaisen laatikollisen vaatteita ja tarvikkeita tai vaihtoehtoisesti rahallisen korvauksen. Noin kaksi kolmasosaa suomalaisäideistä vastaanotti avustuksen.

Ensimmäisessä pakkauksessa oli napavöitä ja kapalovaippoja, lakanoita ja pyyhkeitä. Sota-aikojen erikoisuus olivat paperiset tuotteet. Niukkuuden aikoina äideille annettiin paperia ja kankaita, joista tehdä lapsilleen vaatteita.

Vuodesta 1949 alkaen avustuspakkaus on jaettu jokaiselle suomalaisäidille tulotasosta riippumatta. 1950-luvulla tavarat alettiin pakata nykyäideillekin tuttuun pahvilaatikkoon - monen suomalaisen ensimmäiseen vuoteeseen. Vuodesta 1994 alkaen pakkauksen kokoamisesta ja jakamisesta on huolehtinut Kela.

Suomalainen erikoisuus on herättänyt runsaasti positiivista huomiota myös ulkomailla. Yrityksistä huolimatta millään muulla maalla ei toistaiseksi ole tarjota tuleville äideille vastaavaa avustusta. Sen sijaan suomalaisjärjestöt ovat tarpeen tullen koonneet avustuspakkauksia mm. entisen Itä-Euroopan maihin. Onpa pakkauksia annettu lahjaksi vakavaraisillekin ulkomaalaisille, mm. Ruotsin prinsessa Victorian ja Britannian prinssi Williamin jälkikasvulle.

Äitiyspakkaus uusiutuu vuosittain. Vuonna 1978 Koulu-tv:ssä esitetyssä Meille tulee vauva -sarjan otteessa tutkitaan oranssia aurinkohuopaa ja ruskeaa makuupussia. Suomalaisille lastenvaatevalmistajille pakkaus oli pitkään tärkeä työllistäjä - vielä 1980-luvulla kaikki pakkauksen tuotteet olivat kotimaisia. 2000-luvulle tultaessa kotimaisuusaste kuitenkin laski roimasti. Vuoden 2006 pakkauksessa enää reilu kolmannes tuotteista oli valmistettu Suomessa.

Äitiyspakkauksen innoittamina jokaiselle syntyvälle suomalaiselle on ehdotettu muitakin lakisääteisiä lahjapakkauksia. Esimerkiksi vuonna 2003 maamme tulevaisuutta pohtinut työryhmä esitti, että äitiyspakkauksen rinnalla alettaisiin jakaa "luovuuspakkauksia".
Pakkauksen tavoitteena olisi ollut nostaa Suomi vuoteen 2015 mennessä maailman kolmen menestyneimmän kansakunnan joukkoon.

Mitä luovuuspakkaus olisi pitänyt sisällään, sitä ei työryhmä osannut tarkentaa. Pakkauksen suunnittelijat eivät myöskään ottaneet vakavasti toimittajan kysymystä siitä, saattaisiko pakkauksen käyttämättä jättäminen aiheuttaa äideille syyllisyydentunnetta huonosta äitiydestä.

Äitiysavustuksen kautta saavutetut hyödyt puolestaan ovat kiistattomat. Avustuksen ansiosta Suomen lapsi- ja äitikuolleisuus ovat jo pitkään olleet maailman pienimpiä.

Teksti: Petra Himberg

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.