Hyppää pääsisältöön

Kotoinen äitiyspakkauksemme on ainoa lajissaan

Moni meistä on nukkunut elämänsä alkutaipaleet äitiyspakkauslaatikossa. Tämä itsestäänselvyytenä pitämämme, mutta maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen avustuspaketti on ollut korvaamaton apu suomalaisäideille jo 1930-luvulta alkaen.

Yksi sisällissodan seurauksista oli, että syntyvys laski ja lapsikuolleisuus nousi. Vuonna 1920 perustettu Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarttui pulmaan alkamalla avustaa köyhiä äitejä mm. jakamalla heille kaavoja, joiden avulla ommella lapsilleen vaatteita. Sittemmin apua tarvitsevat äidit saivat korillisen vaatteita lainaksi.

Vuonna 1937 säädettiin laki äitiysavustuksesta. Ehto sen saamiseksi oli, että synnyttäjä hakeutuu raskausaikanaan terveydenhuollon piiriin. Samalla päätettiin, että vastedes jokainen vähävarainen äiti saisi kunnalta omaksi kokonaisen laatikollisen vaatteita ja tarvikkeita tai vaihtoehtoisesti rahallisen korvauksen. Noin kaksi kolmasosaa suomalaisäideistä vastaanotti avustuksen.

Ensimmäisessä pakkauksessa oli napavöitä ja kapalovaippoja, lakanoita ja pyyhkeitä. Sota-aikojen erikoisuus olivat paperiset tuotteet. Niukkuuden aikoina äideille annettiin paperia ja kankaita, joista tehdä lapsilleen vaatteita.

Vuodesta 1949 alkaen avustuspakkaus on jaettu jokaiselle suomalaisäidille tulotasosta riippumatta. 1950-luvulla tavarat alettiin pakata nykyäideillekin tuttuun pahvilaatikkoon - monen suomalaisen ensimmäiseen vuoteeseen. Vuodesta 1994 alkaen pakkauksen kokoamisesta ja jakamisesta on huolehtinut Kela.

Suomalainen erikoisuus on herättänyt runsaasti positiivista huomiota myös ulkomailla. Yrityksistä huolimatta millään muulla maalla ei toistaiseksi ole tarjota tuleville äideille vastaavaa avustusta. Sen sijaan suomalaisjärjestöt ovat tarpeen tullen koonneet avustuspakkauksia mm. entisen Itä-Euroopan maihin. Onpa pakkauksia annettu lahjaksi vakavaraisillekin ulkomaalaisille, mm. Ruotsin prinsessa Victorian ja Britannian prinssi Williamin jälkikasvulle.

Äitiyspakkaus uusiutuu vuosittain. Vuonna 1978 Koulu-tv:ssä esitetyssä Meille tulee vauva -sarjan otteessa tutkitaan oranssia aurinkohuopaa ja ruskeaa makuupussia. Suomalaisille lastenvaatevalmistajille pakkaus oli pitkään tärkeä työllistäjä - vielä 1980-luvulla kaikki pakkauksen tuotteet olivat kotimaisia. 2000-luvulle tultaessa kotimaisuusaste kuitenkin laski roimasti. Vuoden 2006 pakkauksessa enää reilu kolmannes tuotteista oli valmistettu Suomessa.

Äitiyspakkauksen innoittamina jokaiselle syntyvälle suomalaiselle on ehdotettu muitakin lakisääteisiä lahjapakkauksia. Esimerkiksi vuonna 2003 maamme tulevaisuutta pohtinut työryhmä esitti, että äitiyspakkauksen rinnalla alettaisiin jakaa "luovuuspakkauksia". Pakkauksen tavoitteena olisi ollut nostaa Suomi vuoteen 2015 mennessä maailman kolmen menestyneimmän kansakunnan joukkoon.

Mitä luovuuspakkaus olisi pitänyt sisällään, sitä ei työryhmä osannut tarkentaa. Pakkauksen suunnittelijat eivät myöskään ottaneet vakavasti toimittajan kysymystä siitä, saattaisiko pakkauksen käyttämättä jättäminen aiheuttaa äideille syyllisyydentunnetta huonosta äitiydestä.

Äitiysavustuksen kautta saavutetut hyödyt puolestaan ovat kiistattomat. Avustuksen ansiosta Suomen lapsi- ja äitikuolleisuus ovat jo pitkään olleet maailman pienimpiä.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto