Hyppää pääsisältöön

Avaruustalo Futuro oli 1960-luvun arkkitehtuurin taidonnäyte

Matti Suurosen 1960-luvulla suunnittelemia lentävän lautasen muotoisia loma-asuntoja ehdittiin tehdä eri puolilla maailmaa vajaat sata, ennen kuin niiden valmistaminen kävi öljykriisin seurauksena liian kalliiksi.

Tietolaatikko

Lähteet: Marko Home ja Mika Taanila: Futuro – Tomorrow’s House from Yesterday. (Desura, 2002).

Futuro-taloja on eri puolilla maailmaa tiedossa noin 45 kappaletta. Näistä ainoastaan kaksi on julkisissa kokoelmissa: Futuron prototyyppi (nro 000) Rotterdamissa ja Futuro nro 001 Espoossa.

Futuro sai alkunsa ajatuksesta suunnitella helposti pystytettävä ja nopeasti lämmitettävä hiihtomaja vaikeakulkuiseen maastoon. Vuonna 1968 lanseerattu Futuro herätti runsaasti huomiota sekä Suomessa että ulkomailla. Taloa esiteltiin vientinäyttelyissä ympäri maailmaa. Muovinen, myös ufo-talona tunnettu rakennus edusti 1960-luvun tulevaisuudenvisioita ja kokeellista arkkitehtuuria.

Laajastaa huomiosta huolimatta Futuro ei koskaan lunastanut siihen kohdistuneista kaupallisia odotuksia, talo oli massamarkkinoille liian kallis ja erikoinen. Futuro onkin vuosien kuluessa muuttanut muotoaan käytännöllisestä hiihtomajasta tavoitelluksi keräilykohteeksi ja taide- ja museoesineeksi.

Vuonna 2012 espoolainen näyttelykeskus WeeGee hankki omistukseensa viihdetaiteilija Matti Kuuslan kesämökkinä Hirvensalmella toimineen Futuro-talon, joka oli prototyypistä seuraava rakennus.

Kuuslalle ensimmäinen avaruustalo päätyi markkinointimiesten toimesta. Ajatuksena oli aikanaan hyödyntää monista tv-projekteista tunnetun Kuuslan julkisuusarvoa mökin markkinoinnissa. Kuuslan talo herättikin uteliaisuutta alueen mökkikansassa ja sitä tultiin ihmettelemään kauempaakin. Avaruustalo sai osakseen myös arvostelua; keltaisen pallotalon sanottiin pilaavan kaunista Puulaveden maisemaa.

Ensimmäisen sarjavalmisteisen Futuro-talo seisoi 40 vuotta Hirvensalmella sään armoilla, mutta se entisöitiin vastaamaan alkuperäistä asuaan, ennen kuin se siirrettiin Espooseen uuden sukupolven ihmeteltäväksi.

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto