Matti Suurosen 1960-luvulla suunnittelemia lentävän lautasen muotoisia loma-asuntoja ehdittiin tehdä eri puolilla maailmaa vajaat sata, ennen kuin niiden valmistaminen kävi öljykriisin seurauksena liian kalliiksi.
Tietolaatikko
Lähteet: Marko Home ja Mika Taanila: Futuro – Tomorrow’s House from Yesterday. (Desura, 2002).
Futuro-taloja on eri puolilla maailmaa tiedossa noin 45 kappaletta. Näistä ainoastaan kaksi on julkisissa kokoelmissa: Futuron prototyyppi (nro 000) Rotterdamissa ja Futuro nro 001 Espoossa.
Futuro sai alkunsa ajatuksesta suunnitella helposti pystytettävä ja nopeasti lämmitettävä hiihtomaja vaikeakulkuiseen maastoon. Vuonna 1968 lanseerattu Futuro herätti runsaasti huomiota sekä Suomessa että ulkomailla. Taloa esiteltiin vientinäyttelyissä ympäri maailmaa. Muovinen, myös ufo-talona tunnettu rakennus edusti 1960-luvun tulevaisuudenvisioita ja kokeellista arkkitehtuuria.
Laajastaa huomiosta huolimatta Futuro ei koskaan lunastanut siihen kohdistuneista kaupallisia odotuksia, talo oli massamarkkinoille liian kallis ja erikoinen. Futuro onkin vuosien kuluessa muuttanut muotoaan käytännöllisestä hiihtomajasta tavoitelluksi keräilykohteeksi ja taide- ja museoesineeksi.
Vuonna 2012 espoolainen näyttelykeskus WeeGee hankki omistukseensa viihdetaiteilija Matti Kuuslan kesämökkinä Hirvensalmella toimineen Futuro-talon, joka oli prototyypistä seuraava rakennus.
Kuuslalle ensimmäinen avaruustalo päätyi markkinointimiesten toimesta. Ajatuksena oli aikanaan hyödyntää monista tv-projekteista tunnetun Kuuslan julkisuusarvoa mökin markkinoinnissa. Kuuslan talo herättikin uteliaisuutta alueen mökkikansassa ja sitä tultiin ihmettelemään kauempaakin. Avaruustalo sai osakseen myös arvostelua; keltaisen pallotalon sanottiin pilaavan kaunista Puulaveden maisemaa.
Ensimmäisen sarjavalmisteisen Futuro-talo seisoi 40 vuotta Hirvensalmella sään armoilla, mutta se entisöitiin vastaamaan alkuperäistä asuaan, ennen kuin se siirrettiin Espooseen uuden sukupolven ihmeteltäväksi.
Teksti: Emilia Kemppi
