Hyppää pääsisältöön

Avaruustalo Futuro oli 1960-luvun arkkitehtuurin taidonnäyte

Matti Suurosen 1960-luvulla suunnittelemia lentävän lautasen muotoisia loma-asuntoja ehdittiin tehdä eri puolilla maailmaa vajaat sata, ennen kuin niiden valmistaminen kävi öljykriisin seurauksena liian kalliiksi.

Tietolaatikko

Lähteet: Marko Home ja Mika Taanila: Futuro – Tomorrow’s House from Yesterday. (Desura, 2002).

Futuro-taloja on eri puolilla maailmaa tiedossa noin 45 kappaletta. Näistä ainoastaan kaksi on julkisissa kokoelmissa: Futuron prototyyppi (nro 000) Rotterdamissa ja Futuro nro 001 Espoossa.

Futuro sai alkunsa ajatuksesta suunnitella helposti pystytettävä ja nopeasti lämmitettävä hiihtomaja vaikeakulkuiseen maastoon. Vuonna 1968 lanseerattu Futuro herätti runsaasti huomiota sekä Suomessa että ulkomailla. Taloa esiteltiin vientinäyttelyissä ympäri maailmaa. Muovinen, myös ufo-talona tunnettu rakennus edusti 1960-luvun tulevaisuudenvisioita ja kokeellista arkkitehtuuria.

Laajastaa huomiosta huolimatta Futuro ei koskaan lunastanut siihen kohdistuneista kaupallisia odotuksia, talo oli massamarkkinoille liian kallis ja erikoinen. Futuro onkin vuosien kuluessa muuttanut muotoaan käytännöllisestä hiihtomajasta tavoitelluksi keräilykohteeksi ja taide- ja museoesineeksi.

Vuonna 2012 espoolainen näyttelykeskus WeeGee hankki omistukseensa viihdetaiteilija Matti Kuuslan kesämökkinä Hirvensalmella toimineen Futuro-talon, joka oli prototyypistä seuraava rakennus.

Kuuslalle ensimmäinen avaruustalo päätyi markkinointimiesten toimesta. Ajatuksena oli aikanaan hyödyntää monista tv-projekteista tunnetun Kuuslan julkisuusarvoa mökin markkinoinnissa. Kuuslan talo herättikin uteliaisuutta alueen mökkikansassa ja sitä tultiin ihmettelemään kauempaakin. Avaruustalo sai osakseen myös arvostelua; keltaisen pallotalon sanottiin pilaavan kaunista Puulaveden maisemaa.

Ensimmäisen sarjavalmisteisen Futuro-talo seisoi 40 vuotta Hirvensalmella sään armoilla, mutta se entisöitiin vastaamaan alkuperäistä asuaan, ennen kuin se siirrettiin Espooseen uuden sukupolven ihmeteltäväksi.

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto