Hyppää pääsisältöön

Avaruustalo Futuro oli 1960-luvun arkkitehtuurin taidonnäyte

Matti Suurosen 1960-luvulla suunnittelemia lentävän lautasen muotoisia loma-asuntoja ehdittiin tehdä eri puolilla maailmaa vajaat sata, ennen kuin niiden valmistaminen kävi öljykriisin seurauksena liian kalliiksi.

Tietolaatikko

Lähteet: Marko Home ja Mika Taanila: Futuro – Tomorrow’s House from Yesterday. (Desura, 2002).

Futuro-taloja on eri puolilla maailmaa tiedossa noin 45 kappaletta. Näistä ainoastaan kaksi on julkisissa kokoelmissa: Futuron prototyyppi (nro 000) Rotterdamissa ja Futuro nro 001 Espoossa.

Futuro sai alkunsa ajatuksesta suunnitella helposti pystytettävä ja nopeasti lämmitettävä hiihtomaja vaikeakulkuiseen maastoon. Vuonna 1968 lanseerattu Futuro herätti runsaasti huomiota sekä Suomessa että ulkomailla. Taloa esiteltiin vientinäyttelyissä ympäri maailmaa. Muovinen, myös ufo-talona tunnettu rakennus edusti 1960-luvun tulevaisuudenvisioita ja kokeellista arkkitehtuuria.

Laajastaa huomiosta huolimatta Futuro ei koskaan lunastanut siihen kohdistuneista kaupallisia odotuksia, talo oli massamarkkinoille liian kallis ja erikoinen. Futuro onkin vuosien kuluessa muuttanut muotoaan käytännöllisestä hiihtomajasta tavoitelluksi keräilykohteeksi ja taide- ja museoesineeksi.

Vuonna 2012 espoolainen näyttelykeskus WeeGee hankki omistukseensa viihdetaiteilija Matti Kuuslan kesämökkinä Hirvensalmella toimineen Futuro-talon, joka oli prototyypistä seuraava rakennus.

Kuuslalle ensimmäinen avaruustalo päätyi markkinointimiesten toimesta. Ajatuksena oli aikanaan hyödyntää monista tv-projekteista tunnetun Kuuslan julkisuusarvoa mökin markkinoinnissa. Kuuslan talo herättikin uteliaisuutta alueen mökkikansassa ja sitä tultiin ihmettelemään kauempaakin. Avaruustalo sai osakseen myös arvostelua; keltaisen pallotalon sanottiin pilaavan kaunista Puulaveden maisemaa.

Ensimmäisen sarjavalmisteisen Futuro-talo seisoi 40 vuotta Hirvensalmella sään armoilla, mutta se entisöitiin vastaamaan alkuperäistä asuaan, ennen kuin se siirrettiin Espooseen uuden sukupolven ihmeteltäväksi.

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto