Hyppää pääsisältöön

Kansalaiskorkeakoulusta suomalaisen yhteiskunnan tutkijaksi

Tampereen yliopisto perustettiin 1925 Helsingissä nimellä Kansalaiskorkeakoulu kasvattamaan nuoren valtion asukkaita kansalaisiksi. Nykyinen Tampereen yliopisto on yhteiskuntaan, julkisiin sekä yksityisiin palveluihin ja ammatilliseen yliopistokoulutukseen suuntautunut yliopisto.

Tietolaatikko

Tampereen yliopisto halusi juhlistaa Tampereella olon 50-vuotistaivaltaan ja kysyi opiskelijoiden kiinnostusta tehdä ohjelma. Tay Story on historiadokumentti Tampereen yliopiston yli 50 vuoden vaiheista. Sen ovat tehneet Viestinnän, median ja teatterin yksikön opiskelijat Anna Pajunen ja Marika Linko.
Tampereen yliopiston 50 vuotta Tampereella -ohjelma on koottu Yleisradion Tampereen yliopistosta tekemistä ohjelmista.

Yliopiston saaminen Tampereen tehdaskaupunkiin oli kovan tappelun tulos. Oli vaikea voittaa helsinkiläisten ennakkoluuloa, jonka mukaan "Toijalan takana ei ole mitään", sanoo vararehtori, Suomen historian professori Pertti Haapala.

Tampereen yliopisto on toiminut Tampereella yli 50 vuotta. Vuonna 1925 Kansalaiskorkeakoulu-nimisenä perustettu yliopisto muuttui Yhteiskunnalliseksi Korkeakouluksi 1930. Vuonna 1960 Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti Helsingistä Tampereelle. Opiskelijoita korkeakoulussa oli tuolloin 933 ja opettajanvirkoja 24. Vuonna 1966 Yhteiskunnallinen korkeakoulu muuttui Tampereen Yliopistoksi.

Nykyisin Tampereen yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja
henkilökuntaa yli 2 200. Yliopisto kouluttaa muun muassa toimittajia, johtamisen asiantuntijoita, opettajia, lääkäreitä ja näyttelijöitä.

Kaupunki ja yliopisto ovat kasvaneet yhdessä ja tukeneet tiiviisti toistensa menestystä. Molemmat tunnetaan virkeinä, innovatiivisina ja kansainvälisinä ympäristöinä ja yhteisöinä.

Teksti: Tiina Heikkilä

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto