Hyppää pääsisältöön

Kansalaiskorkeakoulusta suomalaisen yhteiskunnan tutkijaksi

Tampereen yliopisto perustettiin 1925 Helsingissä nimellä Kansalaiskorkeakoulu kasvattamaan nuoren valtion asukkaita kansalaisiksi. Nykyinen Tampereen yliopisto on yhteiskuntaan, julkisiin sekä yksityisiin palveluihin ja ammatilliseen yliopistokoulutukseen suuntautunut yliopisto.

Tietolaatikko

Tampereen yliopisto halusi juhlistaa Tampereella olon 50-vuotistaivaltaan ja kysyi opiskelijoiden kiinnostusta tehdä ohjelma. Tay Story on historiadokumentti Tampereen yliopiston yli 50 vuoden vaiheista. Sen ovat tehneet Viestinnän, median ja teatterin yksikön opiskelijat Anna Pajunen ja Marika Linko.
Tampereen yliopiston 50 vuotta Tampereella -ohjelma on koottu Yleisradion Tampereen yliopistosta tekemistä ohjelmista.

Yliopiston saaminen Tampereen tehdaskaupunkiin oli kovan tappelun tulos. Oli vaikea voittaa helsinkiläisten ennakkoluuloa, jonka mukaan "Toijalan takana ei ole mitään", sanoo vararehtori, Suomen historian professori Pertti Haapala.

Tampereen yliopisto on toiminut Tampereella yli 50 vuotta. Vuonna 1925 Kansalaiskorkeakoulu-nimisenä perustettu yliopisto muuttui Yhteiskunnalliseksi Korkeakouluksi 1930. Vuonna 1960 Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti Helsingistä Tampereelle. Opiskelijoita korkeakoulussa oli tuolloin 933 ja opettajanvirkoja 24. Vuonna 1966 Yhteiskunnallinen korkeakoulu muuttui Tampereen Yliopistoksi.

Nykyisin Tampereen yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja
henkilökuntaa yli 2 200. Yliopisto kouluttaa muun muassa toimittajia, johtamisen asiantuntijoita, opettajia, lääkäreitä ja näyttelijöitä.

Kaupunki ja yliopisto ovat kasvaneet yhdessä ja tukeneet tiiviisti toistensa menestystä. Molemmat tunnetaan virkeinä, innovatiivisina ja kansainvälisinä ympäristöinä ja yhteisöinä.

Teksti: Tiina Heikkilä

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila. Möttönen ja vehtaaja on nyt pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto